Vanhempien perinnöstä syntyy usein karuja riitoja. Mikä saa perilliset tappelemaan näin kylmästi? Perintöjuristi Harri Kontturi osaa sanoa monta syytä.

Äidin kutomaa ryijyä et varmasti vie! Tästä tai muusta asiasta tapellaan tälläkin hetkellä perillisten kesken monessa paikassa Suomessa.

Mutta miksi? Mikä luonteenpiirre saa rauhallisen ihmisen kiihtymään isän hirvensarvista ja äidin kansallispuvusta? 

Monessa perinnönjaossa erotuomarina toiminut joensuulainen asianajaja Harri Kontturi on nähnyt monia tapauksia ja tietää oikein hyvin, miksi perinnönjaot ovat niin riitaisia.

Kontturi toteaa perintöriitoihin olevan kolme konkreettista syytä. Ne ovat omavaltainen ja itsekäs käyttäytyminen, yhden lapsen suosiminen ja taistelu yksittäisistä esineistä, hän listaa.

– Usein perintöriita puhkeaa niin, että joku perillisistä omii härskisti ja piittaamattomasti jotain toisilta kysymättä. Tai hän tekee jotain omavaltaista kuolinpesään liittyen, käyttää varoja tai vaikka myy metsää, Kontturi kertoo ET-lehdelle.

Yleensä tämä perillinen on luonteeltaan sellainen, ettei hän piittaa toisten tunteista. Hän ei ota edes puheeksi muiden asiaa, vaikka siihen voisi olla helppo ja rauhanomainen ratkaisukin. Hän haluaa toimia omavaltaisesti.

– Tässä saattaa olla hyvänä komppaajana riitapukarin puoliso eli miniä tai vävy. Joskus sisarukset voisivat keskenään hoitaa asian sovussakin, puoliso heittää bensaa liekkeihin: etkö osaa tuossakaan pitää puoliasi.

Kontturin mukaan joukossamme on ihmistyyppi, jossa riidanhalu pulpahtaa esille perinnönjaon yhteydessä. Hänessä näkyy raadollinen piirre, jota kukaan läheinen ei olisi voinut kuvitellakaan hänestä.

– Jos riitelyä on perheessä jo muutenkin ilmassa, se tulee pomminvarmasti perinnön jaon yhteydessä.

Äidin lellipoika sai aina kaiken

Isän ja äidin eläessä ei yleensä puututa epäkohtiin, vaikka ne olisi tiedossa. Saattaa olla, että yhtä lasta on selvästi suosittu ja paapottu, myös taloudellisesti.

– Kun omainen kuolee, nämä tunteet nousevat helposti pinnalle ja niistä syntyy riitaa. Myös lastenlasten suosimisesta ollaan kateellisia. Monessa kuolinpesässä otetaan esille lastenlasten englannin kielikurssit tai autokoulun maksaminen.

Kuka on vienyt Arabian astiat?

Yksittäisistä esineistä riidellään paljon, ja kyse on aina muusta kuin rahasta. Mielikuvista, rakkaudesta ja lapsuuden muistoista. Kontturin pokka pitää surkuhupaisissakin tilanteissa.

– Joskus astiasto jaetaan niin, että jokainen perillinen saa yhden kupin. Yhdessä oikein riitaisassa perinnönjaossa kasattiin viisi samanarvoista kasaa. Lusikoita siirrettiin niin pitkään kasasta toiseen, että viimeisenkin mielestä ne olivat samanarvoisia. Sitten kasat arvottiin.

Yhdessä perinnönjaossa pidettiin huutokauppa tavaroista kaiken viiden perijän kesken. Jokainen saisi toivomansa esineet ja lopulta rahat jaettaisiin kaikkien kesken.

– Yksi perillisistä huusi kaikki tavarat. Rahat jaettiin kuten oli sovittu, mutta silti kaikki muut sisarukset suuttuivat hänelle.

Katso tästä jutusta, mitkä esineet revitään käsistä perinnönjaossa.

Isän tai äidin kiltit hoitajat

Joka perheessä joku lapsista hoitaa syystä tai toisesta vanhempiaan enemmän kuin muut sisarukset.

Jotta heille ei tule ”kiitokseksi” tästä syytteitä ja ongelmia perinnönjaossa, Kontturi suosittelee hankkimaan mapin, jossa säilytetään ihan kaikki kuitit isälle ja äidille hankituista tavaroista – niin kahvipaketista kuin sukkahousuista.

– Olen avustanut oikeudessa tällaista paljon äidin kanssa puuhaillutta ”hyvää lasta”, josta muut sisarukset tekivät rikosilmoituksen. Hän oli esimerkiksi käyttänyt vanhaa äitiä elokuvissa ja äiti oli ostanut hänenkin elokuvalippunsa. Muiden sisarusten mielestä hänelle ei olisi saanut ostaa lippua.

Lue myös: "Älä jätä tätä perinnöksi!" Katso pysäyttävät kuvat

Tiilitalo ja kaksi lasta

Pakko vielä lopuksi kuvitella perhe, jossa mummo asuu leskenä jakamattomassa pesässä, 1970-luvun omakotitalossa. Hänellä on uudehko auto ja rahaakin runsaasti tilillä. Ainoat aikuisia lapsia kiinnostavat esineet, vanha piironki ja astiasto on jo leikkimielisesti ”jaettu” lasten kesken.  

Mummon aikuiset lapset, yli viisikymppiset tyttö ja poika ovat hyvissä väleissä. He asuvat omissa omistusasuinnoissaan, toinen Helsingissä ja toinen Kuopiossa. Kumpikin lapsista on eronnut kerran ja elää toisessa suhteessa. Pojalla on viisi lasta kahdesta eri avioliitosta. Tyttärellä on kaksi lasta.
Mummolla on seitsemän lastenlasta, ja myös yksi lapsenlapsenlapsi.

Ajatusleikki: mistä tämä porukka voisi saada riidan aikaiseksi? Lyövätkö puolisot tai entiset puolisot löylyä lisää? Miten toimivat seitsemän lastenlasta, joissa mummolla on pari suosikkia?

– Jos pääpelurit eli veli ja sisko ovat sopuisia, niin välttämättä ei tapahdu mitään. Mutta jos jompi kumpi sisaruksista kuolisikin mummoa aikaisemmin, tilanne saattaisi muuttua. Vastassa olisikin liuta lapsenlapsia. Heillä saattaisi olla erilaisia vaatimuksia ja ajatuksia.

Oletko sinä ollut osallisena perintöriidassa? Mistä ja miksi se syntyi? Kerro kokemuksesi ja keskustele aiheesta alla olevassa kentässä.

Vierailija

Asianajaja: Tämän vuoksi perintöriitoja syntyy – "vävy heittää bensaa liekkiin"

Meillä on 5 sisarusta. Välimme ovat olleet suht hyvät. Ne jotka ovat asuneet lähekkäin ovat läheisempiä toisilleen. 1 veli asui äidin luona isän kuoltua ja hänellä oli tietenkin hyvät välit äitiin. Hän myös sai enemmän etuisuuksia kuin muut mutta me emme olleet hänelle siitä katkeria. Nyt äidin kuoltua tämä veli rupesi päällysmieheksi ja tuntuu kuin hän omistaisi kaiken äidin omaisuuden ja määrää kaikesta. Hän on niin itsekäs eikä huomaa, että muut ovat samanarvoisia, Vaikeaa varmasti tulee...
Lue kommentti
kaikki meni, eikä piisannutkaan

Asianajaja: Tämän vuoksi perintöriitoja syntyy – "vävy heittää bensaa liekkiin"

Artikkelissa puhutaan vain rintaperillisistä. Mutta miten estää se, ettei leskeksi jääneen uusi puoliso vie kaikkea "uudesti rakastuneelta" leskeltä? Leskeä suojaa leskenoikeus. Tästä on kokemusta...uusi puoliso ensin yritti pakottaa myymään kiinteistön, mistä oli toisen lapsen ½, lesken toinen puoli. Toisesta perillisestä ei vielä tuolloin ollut tietoa, kun kuului lesken kuolinpesään. Kun ei onnistunut alkoi irtaimiston myynti., niin sitten myytiin irtaimisto, nostettiin pankkitilit tyhjäksi...
Lue kommentti

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.

Uutuuskirja kertoo, että Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen on testamentannut omaisuutensa lahjakkaille lapsille. Tiensä huipulle raivannut Paakkanen on itsekin lähtöisin köyhästä perheestä.

Marimekon entinen omistaja Kirsti Paakkanen on testamentannut omaisuutensa lahjakkaille lapsille, uutisoi Taloussanomat.

Asia kerrotaan vuorineuvos Ilpo Kokkilasta kertovassa tuoreessa elämänkerrassa Rakentajan jälki – Ilpo Kokkila Kalmarin kylätieltä kauppatorille. Kirjassa on läsnä myös Paakkanen, joka eli Kokkilan kanssa yhteistä lapsuutta Saarijärvellä.

Kirjasta selviää, että Paakkanen on testamentannut kaiken omaisuutensa Suomen lahjakkaille lapsille. Paakkasella ei ole omia lapsia.

– Suomi on palvellut minua hienosti. Maksan testamentillani rakkaudenvelkaa maalle, joka on maailman paras ja jossa asuu maailman upein kansa. 

88-vuotias Paakkanen syntyi itse vähävaraiseen perheeseen, eikä esimerkiksi päässyt rahanpuutteen takia oppikouluun.

Tyhjästä aloittanut Paakkanen perusti naisten mainosyrityksen vuonna 1969. Mainosyrittäjän uransa jälkeen Paakkanen osti Marimekon vuonna 1991. Marimekosta kehittyi hänen johtamanaan yksi Suomen menestyneimmistä tekstiili- ja vaatetusalan yrityksistä. Taloussanomien mukaan Paakkanen myi viimeiset omistamansa Marimekon osakkeet vuonna 2009. 

Paakkanen viettää eläkepäiviään ja kulkee Etelä-Ranskan-kotinsa sekä Espoon välillä. 

Lue myös: Riitta Suomen perintö menee omille ja maailman lapsille

Lue myös: Testamenttaisitko hyväntekeväisyyteen? Pienikin summa auttaa

Lue myös: 10 kysymystä ja vastausta ennakkoperinnöstä