Kauniin värin ja sulavien linjojen alla Mazda2 on kelpo pikkuauto, jossa on paljon hyvää ja hiukan parannettavaakin. Kokenut autoharrastaja ja tekniikan toimittaja testaa et:läisille sopivia menopelejä.

Heti alkuun tunnustus: olen ihastunut Mazdan Soul Red -väriin. Se hivelee sielua kuin kaunis kappale tai vastaleikatun ruohon tuoksu alkukesästä. Jutun vesisateiset kuvat eivät tee värille oikeutta, mutta eivät myöskään pysty sen kauneutta peittämään.

Toinen tunnustus: Mazdan uusi muotokieli, Kodo, on myös mieleeni. Markkinointiväen mukaan Kodo heijastaa luonnossa esiintyvä voimaa ja kauneutta. En tiedä siitä, mutta uudet Mazdat ovat miellyttävän sporttisen näköisiä, niin myös koeajossa ollut Mazda2.

Moni kakku

Viikon testin aikana Kakkosesta ei juurikaan ärsyttäviä asioita löytynyt. Ensivaikutelma oli hyvä, eikä mielipidettä tarvinnut koeajon aikana vaihtaa.

Pieniä kauneusvirheitäkin on. Nekin liittyvät osin auton koko- ja hintaluokkaan. Tämän kokoiseen autoon ei esimerkiksi millään mahdu reiluja jalkatiloja takapenkkiläisille. Edessä taas on tilaa hyvin pitkällekin kuskille.

Vertailun vuoksi: Skoda Superbissa matkustaa isojalkainenkin.

Takapenkille mahtuu hyvin kaksi keskimittaista aikuista.
Takapenkille mahtuu hyvin kaksi keskimittaista aikuista.

Koeajoautossa oli pirteän punaiset penkit. Niistäkin on pakko tykätä. Jos punainen ei jostain syystä miellytä, saa sisustan myös mustana. Etupenkit ovat tavallista voimakkaammin muotoillut. Niissä on siis hiukan reilummat sivutoppaukset. Mallia on haettu urheiluautoista: sivutuet auttavat pysymään tukevasti penkissä, kun mutkaan ajaa vauhdikkaammin. 

Autoon on kohtuullisen helppo mennä ja tulla, mutta vieläkin parempia pikkuautoja on.

Autosta näkyy hyviin ulos. Sivupeilitkin on muotoiltu käytettävyyden ehdoilla, ei ulkonäön, kuten turhan monissa nykyautoissa. Lyhyemmällä kuskille A-pilarit voivat aiheuttaa pientä katvetta (A-pilari on se korin osa, joka nousee konepellin takaosasta tuulilasin sivua pitkin katon yläreunaan). Pitempää kuskia asia ei niin häiritse.

Selkosuomea

Mittaristo on moderni. Keskellä on iso nopeusmittari, ja sen sivulle on ripoteltu muita mittareita. Nopeusmittari on kätevä, muut mittarit eivät niinkään. Ratti on täynnä erilaisia vipstaakeja. Ne toimivat – ainakin pienen totuttelun jälkeen – oikein hyvin.

Isoa nopeusmittaria on kätevä vilkuilla ajon aikana. Digitaalinen kierroslukumittari ei ole yhtä selkeä.
Isoa nopeusmittaria on kätevä vilkuilla ajon aikana. Digitaalinen kierroslukumittari ei ole yhtä selkeä.

Kojelaudan keskellä on kosketusnäyttö, jonka avulla voi käyttää esimerkiksi radiota ja navigaattoria. Niiden käyttö onnistuu myös vaihdekepin vieressä olevalla monitoimipainikkeella. Pylpyrän käyttö on ajon aikana ehkä helpompaa kuin näytön tökkiminen.

Ilmastointia ja lämmityslaitetta varten on omat nappulansa kojelaudassa. Se on hyvä. Niitä voi käyttää vaikka rukkaset kädessä talvipakkasilla. 

Kojelaudan keskellä oleva kosketusnäyttö on helppokäyttöinen. Lämmityslaitteistossa on perinteiset pyöreät säätimet.
Kojelaudan keskellä oleva kosketusnäyttö on helppokäyttöinen. Lämmityslaitteistossa on perinteiset pyöreät säätimet.

Mazdan erikoisuus on ääniohjaus. Ratissa on nappula, jota painamalla ääniohjaus aktivoituu. Sen jälkeen tomera komennus saa auton soittamaan Radio Suomipoppia. Tai pitäisi saada. Viikon aikana auto ei kertaakaan ymmärtänyt komentojani oikein.

Kanssamatkustajat toisaalta viihtyivät, kun yritin kerta toisensa jälkeen sanoa "osoitekirja" mahdollisimman selkeästi.

Piilopirteä

Koeajoautossa oli kuusiportainen automaattivaihteisto. Virallisten kiihtyvyystietojen mukaan se tekee autosta merkittävästi käsivalintaista autoa verkkaisemman. Sitä ei kannata pelästyä: moottori ja vaihteisto toimivat oikein hyvin yhteen. Moottorissa riittää puhtia hyvin, vaikkei auto mikään sportti olekaan. Ohituksetkin onnistuvat, kun niihin varautuu huolellisesti.

Tavaratila on pikkuautokokoa. Kontin pohjan ja luukun väliin jää melkoinen nostokorkeus.
Tavaratila on pikkuautokokoa. Kontin pohjan ja luukun väliin jää melkoinen nostokorkeus.

Ohjaus on riittävän tarkka, ja jousitus onnistunut kompromissi mukavuutta ja jämäkkyyttä. Sen ansiosta auto ei kallistele pahasti mutkissa, mutta ylittää montut ja muut tien epätasaisuudet ilman isompia tärähdyksiä. Pitää muistaa, että auton jousitus on kuin patja: toinen tykkää upottavan pehmeästä, toinen askeettisen kovasta.

Mazda2 on kelpo pikkuauto, joka täyttää arkipäivän vaatimukset enemmän kuin hyvin. Jos autolla ei jatkuvasti kuskaa paljon tavaraa tai liikkuminen tapahtuu yleensä kahden hengen voimin, on Kakkonen kokeilemisen arvoinen vaihtoehto.

Mazda2 näyttää hyvältä takavinkkelistäkin. Sivupeilit ansaitsevat kiitoksen.
Mazda2 näyttää hyvältä takavinkkelistäkin. Sivupeilit ansaitsevat kiitoksen.

 

Haluatko tietää lisää? Kuuntele koeajoraportti täältä.

Tieto

Mazda2 1.5 Skyactiv-G Premium Plus 6AT

Lukujen valossa

Mitat (mm): pituus 4060, leveys 1695, korkeus 1495, akseliväli 2570, raideleveys edessä 1495, takana 1485, maavara 143, kääntöympyrä 9,8 m.
Painot (kg): omamassa 1056, kantavuus 479, perävaunu jarruin 1100, jarruitta 530.
Tavaratila (l): 280, laajennettuna 950.
Moottori: iskutilavuus 1496cm³, teho 66W (90hv)/6000r/min, vääntö 148Nm/4000r/min.
Kiihtyvyys: 0–100 km/h 12,0 sekuntia, huippunopeus 177 km/h.
Kulutus: 4,8 l/100 km, bensa.
Hiilidioksidipäästöt: 112 g/km.
Hinta: 20 678 euroa (lisävarustein 21 223 e).

Tilat

Kuskilla on hyvät oltavat, takapenkillä on ahtaampaa. Sinne mahtuu kaksi keskikokoista aikuista kohtuullisesti. Pitkäkinttuisia voi ahdistaa, samoin, jos taakse ujutetetaan kolmas matkustaja. 

Tavaratila on pikkuautoon passeli, ja sitä voi laajentaa takapenkkien selkänojat kippaamalla.

Turvallisuus

Mazda2:ssa on ajanvakautusjärjestelmä ja lukkiutumattomat jarrut. Ikkunaturvatyynyt suojaavat myös takapenkkiläisiä. Virallisesta törmäystestistä Mazda2 sai neljä tähteä viidestä. 

Koeajoautossa oli automaattivaihteisto. Se helpottaa ajamista etenkin taajamissa ja antaa kuskille enemmän aikaa tarkkailla muuta liikennettä.

Talous

Halvimmillaan Mazda2 maksaa hiukan yli 15 000 euroa. Koeajoauton kattava varustelu, automaattivaihteisto ja tehokkaampi moottori nostivat hinnan yli 20 000 euron. Käsivalintaisella vaihteistolla hinta jää 2000 euroa edullisemmaksi. 

Polttoainetta kului koeajossa vajaat 7 litraa sadalla kilometrillä, kun ilmoitettu kulutus on vain 4,8 litraa.

Tekniikka

Monissa pikkuautoissa käytetetään nykyään turbomoottoreita, Mazdassa ei. Sen takia moottori vaatii kiihdytyksissä isompia kierroksia. Lisäksi automaattivaihteisteisto syö osan suorituskyvystä.

Monia Mazda2:n toimintoja ohjataan ison värinäytön ja keskikonsolissa olevan pyöritettävän säätimen avulla. Ratkaisu on tuttu kertaluokkaa isommista ja arvokkaammista autoista.  

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.

Ruotsissa eläkkeelle voi jäädä 61-vuotiaana, mutta Kreikassa ja Islannissa vasta kuusi vuotta myöhemmin. Eläkeikää nostetaan ympäri Eurooppaa, ja tavoitteena on jopa 72 vuoden alaikäraja. Yksi maa kulkee kuitenkin vastavirtaan.

Suomalaiset pääsevät vanhuuseläkkeelle nuorempina kuin keskimäärin muut eurooppalaiset eli 63-vuotiaina. Halutessaan he voivat kuitenkin jatkaa töissä 68-vuotiaaksi. Myös Ruotsissa ja Norjassa on aloitusikä joustaa. Ruotsissa se on 61–67 ja Norjassa 62–75 vuotta.

Ruotsissa alaikäraja on Euroopan alimpia. Ruotsalaisia aikaisemmin eläkkeelle pääsevät vain slovakialaiset, itävaltalaiset ja puolalaiset naiset. Heidän kotimaissaan on yhä käytössä erilliset eläkeiät naisille ja miehille.

Eläketurvakeskuksen erityisasiantuntijan Niko Väänäsen mukaan yleinen suuntaus on, että erottelusta luovutaan. Hänestä naisten alempi eläkeikä ei ole kovin järkevä, saati tasa-arvoinen.

– Naisten eläkkeet jäävät paljon matalimmiksi kuin miesten, hän huomauttaa.

Suomessa eläkkeeseen vaikuttaa eniten, kuinka paljon töitä on tehnyt ja palkkaa saanut. Vaikka järjestelmät vaihtelevat paljon eri maissa, työ on muuallakin pääsääntöinen vanhuuseläkkeen kertymisperuste.

Juuri eläkkeen suurentamiseksi moni ruotsalainenkin jatkaa töissä 61 vuotta täytettyään. Suomessa väkeä yritetään kannustaa pysymään töissä rahalla eli lykkäyskorotuksella. Jos eläkettä ei ota maksuun heti eläkeiän alarajalla, sitä korotetaan 0,4 prosenttia joka työkuukaudelta. Myös työnteko kerryttää lisää eläkettä.

Pääosa jatkaa töissä 65-vuotiaaksi

Maltalla alaikäraja on 62 vuotta. Slovakiassa myös miehet ja Unkarissa kaikki pääsevät niin ikään eläkkeelle alle 63-vuotiaina. Virossa, Tsekissä ja Liettuassa raja on hieman yli 63 vuotta.

Euroopan tavallisin eläkeikä on 65 vuotta. Sitä noudatetaan Belgiassa, Britanniassa, Bulgariassa, Itävallassa miehille, Kyproksella, Luxemburgissa, Romaniassa, Sloveniassa, Sveitsissä ja Tanskassa. Useissa maissa raja on muutaman kuukauden tuotakin korkeampi. Irlantilaiset pääsevät eläkkeelle 66-vuotiaina.

Osana talouskriisin ratkaisua Kreikan eläkeikä on nostettu 67 vuoteen. Yhtä korkea se on Islannissa. Väänäsen mukaan islantilaiset saattavat jatkaa työn tekoa tämän jälkeenkin.

– Islanti on hämmästyttävä maa, siellä tehdään maailman pisimpään töitä.

Tanska tähtää 72 vuoden alarajaan

Länsimaissa väki vanhenee ja elää yhä pidempään. Eläkeikiä halutaan nostaa, jotta nuorten maksutaakka ei paisuisi kestämättömäksi. Kansainväliset talousorganisaatiot ja Euroopan komissio ovat suositelleet korotuksia, mutta maat päättävät itse järjestelmistään ja ikärajoistaan.

Moni maa aikoo korottaa alaikärajan vähintään 65 vuoteen kymmenessä vuodessa. Yksi korottajista on Suomi, jossa alaikäraja nousee ensi vuodesta lähtien kolmella kuukaudella jokaista ikäluokkaa kohden. Myös yläikäraja nousee vastaavasti.

Vuonna 2030 eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen ja vahvistetaan jokaiselle ikäluokalle erikseen.

Moni maa nostaa eläkeikäänsä rivakammin kuin Suomi. Esimerkiksi Alankomaat ja Tanska aikoo ottaa 67 vuoden alarajan käyttöön viiden vuoden päästä. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska tavoittelevat samaa, mutta niiden tahti on edellisiä hitaampi.

Suomen alarajan on ennakoitu olevan 67 vuotta vuonna 2050. Tanska tähtää tätäkin korkeammalle, sen eläkeiän on arvioitu olevan tuolloin 72 vuotta.

Puola laski eläkeikäänsä

Muista poiketen Norja, Ruotsi ja Luxemburg eivät ole päättäneet korottaa eläkeikäänsä.

Puola puolestaan on täysi poikkeus: Se on juuri laskenut eläkeikäänsä. Väänäsen mukaan syynä oli vaalilupaus. Hallitukseen noussut puolue oli luvannut, että aiempi nosto perutaan ja alaikäraja palautetaan 65 vuoteen.

Väänäsen mielestä alhaisen eläkeiän maita ei juuri kannata kadehtia.

– Maat ovat erilaisia ja palkkojen ja eläkkeiden suuruus voi olla aivan toinen kuin Suomessa. Varhainen eläköityminen voi tarkoittaa erittäin pientä eläkettä.

jonku

Muualla voisit olla jo eläkkeellä – tämän ikäisenä eri maissa lopetetaan työt

Eriarvoisuus kukoistaa monissa asioissa, eläke iänkin suhteen. Jotku voittaa miljoonia lotoissa ja useilla on hyvän palkan virka voidakseen siirtyä sohvalle tai Portukaliin nuorena. Tavallisen työläisen vanhuus on jatkoa jo nuorena aloittamalleen raskaalle raatamiselle terveydensä kustannuksella. joten jokaisella on oma, henkilö kohtainen "mitta" eläkkeelle siirtymisen iän suhteen mutta sitä ei ilmeisesti verorahoja tarvitsevat voi tottaa huomioon kun heidänkin palkat on jonkun maksettava.
Lue kommentti