Työpaikka on taattu monelle yli 55-vuotiaalle nyt paremmin kuin nuorelle, vaikka työn saaminen onkin yleisesti kiven takana.

Ikääntyneiden työttömien työllistyminen on hieman parantunut ja 55–59-vuotiaiden osallistuminen työvoimapolitiikan toimenpiteisiin, kuten koulutuksiin, harjoitteluihin ja kursseille on kasvanut. Muutos on selvä, vaikka ero nuorempiin työttömiin on säilynyt huomattavana.

-  55–64-vuotiaat ovat ainoa ikäryhmä, joka on saavuttanut 90-luvun lamaa edeltäneen työllisyystasonsa, vieläpä selvästi ylittänyt sen. Kaikkien nuorempien ikäryhmien työllisyyskehitys on junnannut paikallaan eikä ole saavuttanut aikaisempia tasojaan, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön dosentti, työmarkkinaneuvos Matti Sihto.

Ikääntyneiden työllisyyden hyvään kehitykseen Sihto löytää pari selkeää syytä.

  1. Yli 55-vuotiaat jatkavat entistä pitempään työelämässä.
  2. Yli 55-vuotiaiden työttömyys päättyy nykyään omatoimiseen työllistymiseen lähes samaan tahtiin kuin nuoremmillakin työttömillä.
  3. Ikääntyneet työttömät ovat kasvavassa määrin työllistyneet lyhytkestoisiin työsuhteisiin ja he työllistyvät niihin nuorempia työttömiä useammin.

Lue irtisanotun paperimiehen tarina: "Työttömyys oli hieno uusi alku"

Erityisesti naiset työllistyvät itse

Ikääntyneiden omatoiminen työllistyminen keskittyy alle 60-vuotiaisiin ja naisiin. Ikääntyneet miehet työllistyvät selvästi harvemmin kuin naiset rakennusalaa lukuun ottamatta kaikilla ammattialoilla ja kaikilla aloilla heikommin kuin alle 55-vuotiaat miehet.

Ikääntyneet naiset työllistyvät nuorempia naisia paremmin terveydenhoidossa ja sosiaalialalla, palvelutyössä ja kaupallisessa työssä.

Sairaanhoitajien gallup: "Miksi teen työtä, joka uuvuttaa?"

Pitkä työura näkyy hyvänä työllisyytenä

Ikääntyneiden (55–64-vuotiaiden) työllisyys on parantunut vakaasti ja nopeaan 1990-luvun lopulta alkaen. Kasvu on koskenut sekä 55–59-vuotiaita että 60 vuotta täyttäneitä, sekä miehiä että naisia ja koulutustaustasta riippumatta kaikkia ikääntyneitä.

Tosin, jos ja kun työttömäksi joudutaan yli 50-vuotiaana, ei työllistyminen ole helppoa.

Lue lisää: Näin työttömyys nakertaa eläkettä

-  Ikääntyneiden työttömyys on suurempaa ja pitkäkestoisempaa kuin nuoremmissa ikäryhmissä, kertoo Matti Sihto.

- Jo 40 ikävuoden jälkeen työllistyminen alkaa hiljalleen vaikeutua.

Lue lisää: Näitä taitoja tulevaisuuden työelämässä "arvostetaan".

Passiivisuus ei auta työpaikan löytymistä

Työllistymisen vaikeuteen on monia syitä. Työ- ja elinkeinoministeriön analyysin mukaan ikääntyneet ovat nuorempia työttömiä työnhakijoita passiivisempia työnhakijoita. He pysyvät muita ikäryhmiä useammin työttöminä, siirtyvät useammin eläkkeelle ja siirtyvät pysyvämmin työllisyyteen huomattavasti vähemmän kuin nuoremmat työttömät. He myös osallistuvat työvoimapolitiikan aktiivitoimiin selvästi vähemmän kuin nuoremmat työttömät.

Testaa tästä, saisitko vielä töitä.

Lähde: Matti Sihto, Paula Sardar,  Ikääntyneiden työllisyys- ja työttömyyskehitys uuden ikäpolitiikan aikana/Ikääntyneiden työllisyys- ja työttömyyskehitys TEM-analyyseja 45/2012

Vierailija

Jo yli 40-vuotiaiden on vaikeaa saada töitä

Teen palkatta tutkimus- ja opetustyötä teknillisellä yliopistolla, kun työnantajalla ei ole varaa maksaa palkkaa. Tosin eihän työmotivaationi voi olla ihan korkeimmillaan, mutta mentaalitasolla selviää paremmin. Muualla ei ole töitä tarjolla minun tutkijakoulutustaustaiselle "veteraanille". Näin 25-vuotinen työurani saa mahdollisesti ikävän päätöksen, ikävää.
Lue kommentti

Autokuumeeseen on nykyään monenlaisia lääkkeitä, mutta mikä tropeista tulee halvimmaksi? Kokosimme yhteen ajankohtaisen tietopaketin auton ostamista miettivälle.

1. Mikä autoilussa maksaa?

Auton omistaminen on kallista. Karkeasti jakaen kustannukset koostuvat kahdesta osasta. Muuttuvat kustannukset riippuvat ajomäärästä. Sellaisia ovat esimerkiksi polttoaine-, rengas- ja huoltokustannukset.

Kiinteät kulut taas juoksevat, vaikka auton mittariin kertyisi muutama hassu kilometri. Vakuutukset, verot ja katsastukset pitää maksaa ajallaan, oli ajomäärä mikä tahansa. Kiinteisiin menoihin kuuluvat myös pääomakulut ja auton arvon aleneminen, joka tosin riippuu myös ajokilometreistä.

Kohtuuhintainen perusmalli säilyttää arvonsa paremmin kuin tehokas, kallis auto.

Uuden auton kuluiksi on arvioitu keskimäärin 500 euroa kuukaudessa. Omilla valinnoilla voi vaikuttaa kustannuksiin paljon. Jos ostaa halvan käytetyn auton ja huoltaa sitä itse, kustannukset saa pidettyä pieninä. Kalliin uuden auton hankkinut taas voi menettää pelkkänä arvon alenemisena tuhat euroa kuukaudessa.

Kohtuuhintainen ja vähän kuluttava perusmalli säilyttää yleensä arvonsa paremmin kuin tehokkaalla moottorilla ja arvokkailla lisävarusteilla lastattu versio.

2. Kannattaako auto ostaa lainalla?

Korkotaso on tällä hetkellä matala, ja autokaupat tarjoavat edullisia rahoitusratkaisuja. Halvimmillaan luoton todellinen vuosikorko voi olla vain prosentin luokkaa. Lainaa ottaessa pitää kuitenkin olla tarkkana, ettei edullisen koron oheen ole piilotettu kalliita kuukausi- tai käsittelymaksuja. Ne voivat nostaa lainan hintaa merkittävästi. Jos todellista vuosikorkoa ei ole selkeästi ilmoitettu, kannattaa jättää laina ottamatta.

Viime vuonna noin joka kolmas uuden auton ostaja maksoi ostoksen käteisellä, mutta yli puolet käytti autoliikkeen tarjoamaa rahoitusta. Näissä kaupoissa vaihtoautosta saatava hyvitys on usein merkittävä osa kauppasummaa.

3. Mitä vaihtoehtoja auton ostamiselle on?

Viime aikoina auto- ja rahoitusliikkeet ovat alkaneet markkinoida erilaisia uusia autonhankintatapoja. Esimerkiksi aiemmin lähinnä vain yrityksille tarkoitettuja leasing-sopimuksia voivat tehdä nykyään myös yksityishenkilöt.

Leasing-sopimuksen etu on, ettei yllättäviä lisämenoja tule.

Leasingin ohella tarjolla on muitakin kuukausihintaisia rahoitusmalleja, joiden ansiosta uuden auton rattiin voi päästä ilman käsirahaa. Pohjimmiltaan sopimuksissa on kuitenkin kyse samasta asiasta.

4. Mitä tarkoittaa leasing-sopimus?

Leasing tarkoittaa määräaikaista vuokraamista. Yleensä vuokra-aika on pitkä, tavallisesti kahdesta neljään vuotta. Auton omistaa koko ajan autokauppa tai leasing-yritys. Asiakas maksaa autosta kuukausimaksun, joka sisältää usein myös huollot, renkaanvaihdon ja -säilytyksen sekä vakuutusmaksut.

Leasing-sopimuksen etuna on, että autoilun kustannukset ovat selvillä koko sopimuskauden ajan, eikä yllättäviä lisämenoja tule – sillä edellytyksellä, että sopimus sisältää määräaikaishuoltojen lisäksi muutkin korjaukset. Toisaalta auto ei missään vaiheessa siirry asiakkaan omistukseen, ellei sopimuksessa ole erikseen mainittu mahdollisuutta lunastaa auto iki­omaksi.

Uusista autopalveluista voi saada auton minuuttihinnalla.

5. Entä jos en halua omaa autoa?

Suurimmissa kaupungeissa toimii jo useita uudenlaisia autopalveluita tarjoavia yrityksiä. Joissain yrityksissä auton voi vuokrata minuuttihinnalla lyhyitä ajoja varten, toisissa maksu on kuukausikohtainen. Toisten yritysten toiminta taas perustuu siihen, että yksityiset autonomistajat voivat vuokrata autoaan muiden käyttöön.

Jos autoa ei tarvitse joka päivä, voi tällaisten palveluiden käyttö olla omaa autoa edullisempi vaihtoehto. Palvelut tuskin jatkossakaan laajenevat pienempiin kaupunkeihin tai harvemmin asutuille alueille.

Perinteinen vuokra-autokin voi olla järkevä vaihtoehto, jos autoa tarvitsee vain harvakseltaan. Ainakin Veho ja OP tarjoavat mahdollisuutta tehdä pidempi määräaikainen sopimus vuokra-autosta, mutta silloin kuukausihinta nousee jo yli 500 euroon.

Halvinta on ostaa auto käteisellä.

6. Mikä on halvin vaihtoehto?

Erilaisista autonhankintatavoista on tehty jonkin verran laskelmia. Niiden perusteella edullisinta on edelleen ostaa auto käteisellä. Seuraavaksi halvin vaihtoehto on ostaa auto luotolla, tosin sillä edellytyksellä, että vaihtoautosta saa kunnon hyvityksen ja lainan korkoprosentti on alhainen.

Ero erilaisiin rahoitusmalleihin voi kuitenkin olla pieni. Esimerkiksi Autoverkkokaupan Uusi auto vuodeksi -kampanjassa kuukausimaksu on ollut alle 200 euroa, jolloin kustannus on voinut olla halvempi kuin ostettaessa auto osamaksulla. Vuoden jälkeen auton on voinut lunastaa omaksi tai palauttaa autoliikkeeseen. Sopimushinta ei ole sisältänyt vakuutuksia, veroja tai huoltoja.

Yksityisleasing on jonkin verran kalliimpaa, mutta kaikkein kalleimpia ovat vuokrasopimukset. Kolmen vuoden aikana vuokra-auto voi tulla tuplaten kalliimmaksi kuin auton ostaminen käteisellä.

Lähteet: Autotuojat ja -teollisuus ry, Moottori, Tekniikan Maailma

Juttu on julkaistu myös ET-lehden numerossa 8/2018.

 

Kaikki paitsi lentoliput

Taksi vai raitiovaunu? Juna vai vuokra-auto? Viime vuonna aloittaneen Whim-palvelun käyttäjät voivat valita minkä tahansa vaihtoehdoista.

Suomalainen palvelu yhdistää eri liikkumismuodot kuukausimaksulliseksi palveluksi. 500 eurolla saa rajattoman määrän julkisen liikenteen kertalippuja ja ajella vapaasti lyhyitä taksimatkoja. Sen lisäksi hintaan kuuluu pieni vuokra-auto vaikka joka päiväksi. Lisämaksusta vuokra-auton voi vaihtaa isompaan ja kaupunkien sisäiset liput kalliimpiin seutulippuihin.

Reilusti halvempi 50 euron paketti sisältää rajattoman määrän joukkoliikennelippuja, mutta taksimatkoista ja auton vuokraamisesta pitää maksaa ekstraa. Hinnat ovat tosin kohtuulliset: alle viiden kilometrin taksimatka maksaa korkeintaan kympin ja pienen vuokra-auton 49 eurolla

päivässä.

Whim toimii toistaiseksi vain pääkaupunkiseudulla. Palvelun käyttö vaatii

älypuhelinsovelluksen, joka toimii iPhone- ja Android-puhelimissa.

whimapp.com

Antavatko pankit lainaa eläkeläiselle? Entä periytyvätkö velat? Asiantuntija vastaa eläkeläisten lainanhakijoiden yleisimpiin kysymyksiin.

1. Miten pankit suhtautuvat lainaa hakevaan eläkeläiseen?

Pankit suhtautuvat lainanhakijoihin samalla tavalla iästä riippumatta. Pankin kannalta ainoat oleelliset asiat ovat asiakkaan maksukyky ja vakuudet. Jos ne ovat kunnossa, lainaa kyllä saa. Eläkeläisen maksukykyyn vaikuttaa eläkkeen suuruus. Eläkkeissä on huimia yksilökohtaisia eroja, aivan kuten palkoissakin. Juuri eläkkeelle jääneiden miesten keskieläke on yli 2 000 euroa kuussa, naisilla 500 euroa vähemmän. Toisaalta viisi prosenttia tuoreista eläkeläisistä saa yli 4 000 euroa kuussa. Se on paljon enemmän kuin suomalaisten yleisin kuukausipalkka, joka on 2 500 euroa kuussa.

Pankin on aina myös mietittävä, onko lainapäätös asiakkaan kannalta järkevä. Jos yhdeksänkymppinen hakee kahdenkymmenen vuoden asuntolainaa, on sekä pankin että henkilön itsensä etu etsiä muuta ratkaisua, esimerkiksi niin sanottua käänteistä asuntolainaa.

2. Kysytäänkö lainan­hakijalta terveystietoja?

Pankit eivät utele asiakkaiden terveydestä. Eläkeläiseltä kysytään samat tiedot kuin kolmikymppiseltä.

3. Irtoaako autolaina tai muu kulutusluotto?

Rahoitusalan ammattilaisten mukaan erilaisten kulutusluottojen ottaminen on yleistynyt myös eläkeläisten keskuudessa. Esimerkiksi autoa vaihdettaessa väliraha voidaan ottaa kulutusluottona.

Nykyään yli kuusikymppisetkin ovat valmiita hakemaan uutta asuntolainaa.

Osaltaan asiaan on vaikuttanut luotonsaamisen helppous: monissa pankeissa kulutusluottohakemuksen voi täyttää verkkopankissa, ja rahat tulevat tilille heti hakemuksen hyväksymisen jälkeen. Viime vuosina luottoja tarjoavien yritysten määrä on kasvanut, mikä osaltaan on helpottanut lainansaantia.

4. Haluaisin vaihtaa asunnon. Voinko saada asuntolainaa?

Takavuosina moni piti tärkeänä, että lainat oli maksettu ennen eläkkeelle jäämistä. Nykyään luoton ottamiseen suhtaudutaan rennommin, ja yli kuusikymppisetkin ovat valmiita hakemaan uutta asuntolainaa. Sen saamiseen vaikuttavat monet asiat, joten jokaisen lainanottajan tilanne arvioidaan erikseen.

Tärkeää on, että lainanlyhennysten jälkeen jää riittävästi rahaa elämiseen – myös siinä tilanteessa, että korot nousevat nykytasolta reilusti. Esimerkiksi Nordeassa ”happotesti” tehdään laskemalla, kestääkö asiakkaan talous korkojen nousun kuuteen prosenttiin.

Pankin kannalta eläkeläisasiakkaat ovat sikäli turvallisia, että heitä ei enää työttömyys uhkaa. Korkonousua ja sairastumista vastaan pankit kauppaavat erilaisia suojautumiskeinoja. Oikeastaan ainoa elämänmyllerrys, jolta ei voi suojautua maksullisella lisäpalvelulla, on avioero.

5. Taloyhtiöön on tulossa remontti. Mistä rahat?

Taloyhtiöt ottavat usein remontteja varten niin sanotun taloyhtiölainan. Se on asukkaan kannalta helppo, sillä silloin ei tarvitse hankkia rahoitusta itse. Lainaa lyhennetään kuukausittain, usein samalla kertaa yhtiövastikkeen kanssa. Jos asunnon myy, loppuvelka jää seuraavan asukkaan hoidettavaksi.

Usein käänteisen asuntolainan vaihtoehtona olisi asunnon myynti.

Taloyhtiölainan huono puoli on se, että lainan korkomarginaali on usein henkilökohtaista lainaa korkeampi. Sen takia voi olla edullisempaa rahoittaa esimerkiksi putkiremontti käänteisellä asuntolainalla.

6. Mikä on käänteinen asuntolaina?

Putkiremonttia tai muuta isompaa rahamenoa varten pankit tarjoavat eläkeläisille käänteistä asuntolainaa. Toisin kuin tavallisessa asuntolainassa. Siinä ei oteta velkaa asuntoa varten, vaan asetetaan omassa omistuksessa oleva asunto lainan vakuudeksi.

Järjestelyn etuna on, että ikääntynyt ihminen voi jatkaa asumista omassa asunnossaan, mutta samalla saada rahallista hyötyä asuntovarallisuudestaan. Usein käänteisen asuntolainan vaihtoehtona olisi asunnon myynti ja muuttaminen pienempään asuntoon tai vuokralle.

7. Paljonko käänteistä asuntolainaa voi saada?

Osa pankeista hyväksyy käänteisen asuntolainan vakuudeksi yleensä vain Helsingissä tai muissa isoissa kaupungeissa olevia kerrostalokiinteistöjä. Toisilla pankeilla asunnon sijainti vaikuttaa lainan suuruuteen. Esimerkiksi Nordea myöntää suurissa kaupungeissa olevia asuntoja vastaan lainaa enimmillään 65 prosenttia asunnon arvosta, mutta muualla Suomessa korkeintaan 50 prosenttia.

Muuttotappiokunnissa sijaitsevien asuntojen tai vanhojen omakotitalojen omistajien voi olla hyvin hankala saada käänteistä asuntolainaa asuntojen epävarman hintakehityksen takia.

Velkojilla on oikeus saataviinsa, vaikka lainanottaja kuolisi.

8. Miten käänteistä asuntolainaa lyhennetään?

Käänteinen asuntolaina sovitaan määräajaksi – esimerkiksi kymmeneksi vuodeksi – eikä sitä tarvitse laina-aikana lyhentää, pelkkä korkojen maksaminen riittää.

Jos rahatilanne antaa myöten, velkaa voi halutessaan maksaa pois. Kun laina-aika päättyy, lainasumma maksetaan kerralla takaisin tai sovitaan pankin kanssa laina-ajan jatkamisesta. Jos lainanottaja kuolee kesken laina-ajan, perikunta ja pankki sopivat lainan takaisinmaksusta.

9. Periytyvätkö velat?

Velkojilla on oikeus saataviinsa, vaikka lainanottaja kuolisi. Sen takia pankilla on oikeus vaatia kuolinpesää maksamaan velat, vaikka siihen menisi koko vainajan omaisuus. Jos maksettavaa senkin jälkeen jää, eivät perilliset yleensä joudu sitä maksamaan, vaan loppuvelka jää pankin vahingoksi.

On kuitenkin tilanteita, joissa perilliset voivat joutua henkilökohtaiseen velkavastuuseen vainajan veloista. Pahimmillaan kuolinpesän osakas voi joutua vastaamaan veloista koko omaisuudellaan. Tällaiseen tilanteeseen voi joutua, jos jättää perunkirjoituksen toimittamatta kolmen kuukauden määräajassa. Velkavastuu voi iskeä myös silloin, jos antaa perunkirjoituksessa vääriä tietoja tai salaa tietoja kuolinpesältä.

Kuolinpesän velkojen maksuun on vissi järjestys. Ensin maksetaan pesänselvitysvelat, joita ovat esimerkiksi hautajais- ja perunkirjoituskulut sekä muut kuolinpesän selvittämisen ja ylläpidon kannalta välttämättömät menot. Niiden jälkeen maksetaan ensin vainajan velat ja niiden jälkeen kuolinpesän velat. Jos omaisuutta vielä tämän jälkeen on, voidaan sitä alkaa jakaa osakkaiden kesken.

Asiantuntijana aluejohtaja Jorma Pirinen Nordeasta.

Juttu on julkaistu myös ET-lehden numerossa 7/2018.

Suomalaisilla kotitalouksilla on velkaa melkein 120 miljardia euroa. Niistä kaksi kolmasosaa on asuntolainoja, mutta kulutusluottojakin on yli 25 miljardia euroa, eli vajaat 6 000 euroa jokaista täysi-ikäistä suomalaista kohti.

Valtaosa suomalaisista sel­viää luotoistaan ilman ongelmia, mutta viime vuosina ­velkojen takaisinmaksu on alkanut tuottaa vaikeuksia yhä useammille. Vuonna 2016 ulosotossa oli puolisen miljoonaa henkilöä. Maksuhäiriöitä on erityisesti nuorilla miehillä, mutta yli 55-vuotiaidenkin osuus on lähes 20 prosenttia. Huolestuttavaa on, että yli 55-vuotiaiden naisten velkaantuminen on nuoria ikäryhmiä syvempää.

Syynä voi ainakin osin olla se, että osa eläkeläisistä joutuu ottamaan lainaa jopa välttämättömiin terveydenhuoltomenoihin. ET-lehden verkko­kyselyn mukaan kulutusluotolla on ostettu niin lääkkeitä kuin silmälasejakin ja maksettu hammaslääkärikäyntejä. ­Tällaisessa tilanteessa velan takaisinmaksu voi olla vaikeaa. Siitä kertoo osaltaan se, että ­yli 55-vuotiaat joutuvat ulosottoon keskimäärin 1 700 euron velan takia.

Lähde: Tilastokeskus, Takuusäätiö, etlehti.fi