Työpaikka on taattu monelle yli 55-vuotiaalle nyt paremmin kuin nuorelle, vaikka työn saaminen onkin yleisesti kiven takana.

Ikääntyneiden työttömien työllistyminen on hieman parantunut ja 55–59-vuotiaiden osallistuminen työvoimapolitiikan toimenpiteisiin, kuten koulutuksiin, harjoitteluihin ja kursseille on kasvanut. Muutos on selvä, vaikka ero nuorempiin työttömiin on säilynyt huomattavana.

-  55–64-vuotiaat ovat ainoa ikäryhmä, joka on saavuttanut 90-luvun lamaa edeltäneen työllisyystasonsa, vieläpä selvästi ylittänyt sen. Kaikkien nuorempien ikäryhmien työllisyyskehitys on junnannut paikallaan eikä ole saavuttanut aikaisempia tasojaan, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön dosentti, työmarkkinaneuvos Matti Sihto.

Ikääntyneiden työllisyyden hyvään kehitykseen Sihto löytää pari selkeää syytä.

  1. Yli 55-vuotiaat jatkavat entistä pitempään työelämässä.
  2. Yli 55-vuotiaiden työttömyys päättyy nykyään omatoimiseen työllistymiseen lähes samaan tahtiin kuin nuoremmillakin työttömillä.
  3. Ikääntyneet työttömät ovat kasvavassa määrin työllistyneet lyhytkestoisiin työsuhteisiin ja he työllistyvät niihin nuorempia työttömiä useammin.

Lue irtisanotun paperimiehen tarina: "Työttömyys oli hieno uusi alku"

Erityisesti naiset työllistyvät itse

Ikääntyneiden omatoiminen työllistyminen keskittyy alle 60-vuotiaisiin ja naisiin. Ikääntyneet miehet työllistyvät selvästi harvemmin kuin naiset rakennusalaa lukuun ottamatta kaikilla ammattialoilla ja kaikilla aloilla heikommin kuin alle 55-vuotiaat miehet.

Ikääntyneet naiset työllistyvät nuorempia naisia paremmin terveydenhoidossa ja sosiaalialalla, palvelutyössä ja kaupallisessa työssä.

Sairaanhoitajien gallup: "Miksi teen työtä, joka uuvuttaa?"

Pitkä työura näkyy hyvänä työllisyytenä

Ikääntyneiden (55–64-vuotiaiden) työllisyys on parantunut vakaasti ja nopeaan 1990-luvun lopulta alkaen. Kasvu on koskenut sekä 55–59-vuotiaita että 60 vuotta täyttäneitä, sekä miehiä että naisia ja koulutustaustasta riippumatta kaikkia ikääntyneitä.

Tosin, jos ja kun työttömäksi joudutaan yli 50-vuotiaana, ei työllistyminen ole helppoa.

Lue lisää: Näin työttömyys nakertaa eläkettä

-  Ikääntyneiden työttömyys on suurempaa ja pitkäkestoisempaa kuin nuoremmissa ikäryhmissä, kertoo Matti Sihto.

- Jo 40 ikävuoden jälkeen työllistyminen alkaa hiljalleen vaikeutua.

Lue lisää: Näitä taitoja tulevaisuuden työelämässä "arvostetaan".

Passiivisuus ei auta työpaikan löytymistä

Työllistymisen vaikeuteen on monia syitä. Työ- ja elinkeinoministeriön analyysin mukaan ikääntyneet ovat nuorempia työttömiä työnhakijoita passiivisempia työnhakijoita. He pysyvät muita ikäryhmiä useammin työttöminä, siirtyvät useammin eläkkeelle ja siirtyvät pysyvämmin työllisyyteen huomattavasti vähemmän kuin nuoremmat työttömät. He myös osallistuvat työvoimapolitiikan aktiivitoimiin selvästi vähemmän kuin nuoremmat työttömät.

Testaa tästä, saisitko vielä töitä.

Lähde: Matti Sihto, Paula Sardar,  Ikääntyneiden työllisyys- ja työttömyyskehitys uuden ikäpolitiikan aikana/Ikääntyneiden työllisyys- ja työttömyyskehitys TEM-analyyseja 45/2012

Vierailija

Jo yli 40-vuotiaiden on vaikeaa saada töitä

Teen palkatta tutkimus- ja opetustyötä teknillisellä yliopistolla, kun työnantajalla ei ole varaa maksaa palkkaa. Tosin eihän työmotivaationi voi olla ihan korkeimmillaan, mutta mentaalitasolla selviää paremmin. Muualla ei ole töitä tarjolla minun tutkijakoulutustaustaiselle "veteraanille". Näin 25-vuotinen työurani saa mahdollisesti ikävän päätöksen, ikävää.
Lue kommentti

Paljonko säästää vuodessa, jos lopettaa tupakoinnin ja kahvilassa istumisen? Tai jos lyhentää suihkuaikaa viiteen minuuttiin? ET selvitti. 

1. Irrota television johdon pistorasiasta aina, kun et katso telkkaria
Rikastut: 60 senttiä
Saat: Postimerkin

2. Sammuta kattolamppu neljäksi tunniksi joka päivä
Rikastut: 3,20 euroa
Saat: Paketin leikkelettä

3. Sulje televisio aina virtakytkimestä, äläkä vain kaukosäätimestä
Rikastut: 6 euroa
Saat: 6 kiloa perunoita tai porkkanoita

4. Jätä ruokakaupan muovipussi ostamatta kaksi kertaa viikossa
Rikastut: 21 euroa
Saat: Kaksi elokuvalippua

5. Lyhennä suihkuaikaa kymmenestä minuutista viiteen
Rikastut: 154 euroa
Saat: Halpalennon Eurooppaan

6. Lopeta päivittäinen kahvittelu kahvilassa
Rikastut: 803 euroa
Saat: Jääkaappi-pakastimen

7. Jätä ostamatta tupakka-aski päivässä
Rikastut: 1 606 euroa
Saat: Rivitalo-osakkeen ja pikkuauton vakuutukset vuodeksi

8. Puolita 20 000 ajokilometriä ja vaihda autoa kolmen vuoden välein
Rikastut: 1 703 euroa
Saat: Kaksitehosilmälasit

9. Ryhdy tuhlarista nuukaksi omakotitalon lämmityksessä ja veden kulutuksessa
Rikastut: 2 986 euroa
Saat: Näönkorjausleikkauksen yksityisellä lääkäriasemalla

10. Älä osta autoa lainkaan, vaan käytä julkista liikennettä
Rikastut: 6 594 euroa
Saat: Opiskelijaboksin vuokrarahat vuodeksi

 


Juttu on julkaistu alun perin ET-lehden numerossa 1/2015.

Lähteet: Autoliitto, Teknillinen korkeakoulu, Motiva, Ilta-Sanomat. 

Vierailija

10 vinkkiä: Näin paljon rikastut vuodessa, jos muutat rutiineitasi

Nähtävästi tämä artikkeli on suunnattu uusavuttomille nuorille, jotka istuskelevat ylihinnoitelluissa latte-kahviloissa päivät pitkät. Ei kai kukaan eläkeläinen kahvittele kahvilassa joka päivä kun on aikaa keittää kahvit kotona. Retkille ja päiväristeilyille keitän kahvit kotona ja kaadan puolen litran termoskannuun, jonka otan mukaan. Siinä säästyy monta euroa. Sammuta kattolamppu 4 tunniksi joka päivä? Pitääkö siis joku lamppuja päällä 24 tuntia vuorokaudessa vai miten tämä säästö on...
Lue kommentti

Mökkikauppa näyttää pitkästä aikaa piristymisen merkkejä. Markkinat ovat silti edelleen ostajan.

1. Millaiset mökit käyvät nyt kaupaksi?

Vapaa-ajan asuntojen kysyntä jakaantuu tällä hetkellä kahteen ryhmään. Kaupaksi käyvät yhtäältä edulliset kuivan maan mökit ja toisaalta kalliit, hyvin varustellut mökit.

Kuivan maan mökkien ostajat etsivät edullista kesäpaikkaa, ja parhaiten liikkuvat kohteet, joiden hinta on 50 000 euron paikkeilla.

Esimerkiksi hirsirakenteiset mummonmökit ovat kysyttyjä kohteita. Ne ovat usein idyllisissä paikoissa, ja moni ostaja arvostaa sitä, että mökit ovat talviasuttavia. Mummonmökkiin voi halutessaan muuttaa pysyvästi.

Omakotitalon myyminen voi olla maakunnissa haastavaa. Jos talo on sopivalla paikalla, sitä voi kaupata myös vapaa-ajan asuntona, jolloin ostaja on mahdollista löytää uudesta asiakaskunnasta.

Varustelluissa mökeissä hinta voi helposti olla moninkertainen, ja silloin myös ostajien vaatimukset ovat korkealla: mökillä on oltava mukavuuksia ja sen on sijaittava veden äärellä – mieluiten ison vesistön.

Oma lukunsa ovat pääkaupunkiseudun tuntumassa olevat uudenaikaiset, mukavuuksiltaan kaupunkiasuntoa vastaavat mökit. Niistä pyydetään ja maksetaan kovia hintoja.

Ajomatkan kesto mökille on monille tärkeä kriteeri. Useimpien mielestä matka saa kestää korkeintaan pari tuntia.

2. Mitä tarkoittaa hyvä varustelu?

100 000 euron mökissä on yleensä oltava sähkö ja juokseva vesi, ennen kuin se herättää ostajien mielenkiinnon. Poikkeuksiakin on. Esimerkiksi hyvä sijainti voi vaikuttaa asiaan.

Kiinteistövälittäjien mukaan ostajat eivät ole nykyisin kovin halukkaita remontoimaan. Monilla sekä aika että osaaminen ovat kortilla. Mökkiin kohdistuvat isot investoinnit vaikeuttavat myyntiä. Jos esimerkiksi jätevesiasetus edellyttää sakokaivon tai pienpuhdistamon rakentamista, ostajat usein edellyttävät, että ne on hoidettu jo.

3. Milloin mökki kannattaa myydä?

Turhan moni kypsyttelee myyntipäätöstä kesän yli ja aloittaa mökin kauppaamisen vasta loppukesästä tai alkusyksystä. Silloin voi olla jo liian myöhäistä kaupanteolle, sillä ostajat ovat yleensä innokkaimmillaan keväällä ja alkukesästä. Ensimmäinen ostopiikki on jo pääsiäisenä ja seuraava juhannuksen tienoilla.

4. Mitä myyjä voi tehdä edistääkseen kauppaa?

Ennen myynnin aloittamista kannattaa selvittää kirjallisesti kaikki lupa- ja sopimusasiat. Ostajia kiinnostavia asioita ovat esimerkiksi se, millainen oikeus on vesialueeseen tai tieosuuteen, onko alueelle suunnitteilla kaavamuutoksia tai onko tontilla rakennusoikeutta. Mökillä tehdyt remontit voi samalla kirjata ylös.

Kauniainen on Suomen ainoa kunta, jossa ei ole kesämökkejä. (Lähde: Tilastokeskus)

Mökkitontin rajat kannattaa merkitä selvästi, jotta ostajien on helppo havaita ne. Siisti piha toimii hyvänä käyntikorttina. Ennen myynnin aloittamista rojut ja epämääräiset puukasat on syytä siivota pois.

Myyntiremontin tekeminen mökillä ei välttämättä kannata, mutta pieni viimeistely tekee aina hyvää. Irtonaisina irvistelevät listat tai lepattavat kattohuovat antavat ikävän vaikutelman, samoin siivoamattomat sisätilat.

5. Kannattaako kiinteistövälittäjän käyttäminen?

Jos itsellä on aikaa ja osaamista, ilman välittäjääkin pärjää. Silloin pitää olla valmis esittelemään mökkiä ostajaehdokkaille aina tarpeen mukaan. Jos kodin ja mökin etäisyys on suuri, se vie aikaa. Itse myymällä säästää kuitenkin välittäjän palkkion, joka on keskimäärin neljästä viiteen prosenttia myyntihinnasta.

Välittäjän puolesta taas puhuu se, että ammattilaisella on valmis kontakti- ja markkinointiverkosto. Lisäksi välittäjä osaa todennäköisesti arvioida mökin hinnan paremmin kuin mattimeikäläinen.

Internetin asunnonmyyntisivustoilla on merkittävä rooli kaupanteossa. Hyvät myyntikuvat ovat tärkeitä. Jos mökkiä myy kesällä, alkukeväästä otetut kuvat eivät toimi. Mökki, pihapiiri ja maisema pitäisi saada näyttämään mahdollisimman hyviltä, mutta silti totuudenmukaisilta.

6. Mistä tietää, kuinka paljon mökistä voi pyytää?

Hinta-arvion pohjana voi käyttää alueen muiden mökkien hintapyyntöjä ja toteutuneita kauppahintoja.

Ahneeksi ei kuitenkaan kannata ruveta: myynnin kannalta tärkeintä on hinnoitella mökki heti aluksi realistisesti. Jos hintapyyntö laitetaan reilusti yläkanttiin, se voi karkottaa mahdolliset kiinnostuneet ostajat pitkäksi aikaa. Myöhemmin tehtävä hinnanlaskukaan ei välttämättä pelasta tilannetta.

Kun hinta on oikea, ostajia on kyllä liikkeellä. Myyjän pitää muistaa, että tunnearvolla ei ole ostajalle merkitystä.

Asiantuntijana Suomen Kiinteistövälittäjät ry:n toimitusjohtaja Jussi Mannerberg.

Mikkeli on ollut pitkään Suomen johtava mökkikunta, mutta nyt se on menettänyt ykkössijansa. Kun Juankoski yhdistyi Kuopioon, Kuopion mökkimäärä nousi yli 10 700:aan. Mikkeli jäi kakkoseksi noin 10 300 mökillä. Lounais-Suomen Parainen pitää kolmossijaa.

Maakunnista eniten mökkejä on Varsinais-Suomessa, hyvänä kakkosena tulee Etelä-Savo. Molemmissa on lähes 50 000 mökkiä. Listan viimeisenä on Keski-Pohjanmaa, jossa on alle 4000 mökkiä.

Suomessa on 63 kuntaa, joissa vapaa-ajan asuntoja on enemmän kuin vakinaisesti asuttuja asuntoja. Tällaisten kuntien määrä on kasvanut 2000-luvulla noin kahdellakymmenellä. Esimerkiksi Puumalassa on mökkejä kolminkertaisesti vakituiseen asuntoihin verrattuna.

Lähde: Tilastokeskus