Liikenneministeri Anne Bernerin isä oli pitkään sitä mieltä, ettei hän opettele enää tietokoneen käyttöä. Mutta toisin kävi.

Seniorit surffaavat netissä ahkerasti. Uudesta tutkimuksesta käy ilmi, että tämän päivän 62-68-vuotiailla on hyvät valmiudet hyödyntää sähköisiä palveluja.

Lähes jokaisella 62−68-vuotiaalla suomalaisella on laite, jolla pääsee internetiin.

Suurimmalla osalla se on tietokone, mutta se voi olla myös älypuhelin tai tabletti.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Älypuhelin on 70:llä ja tabletti 50 prosentilla. Suuremman ruudun ansiosta monet käyttävät mieluummin tablettia kuin älypuhelinta verkossa asioidessaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Osallistu keskusteluun: Netin ihmeellinen maailma

Nämä seikat käyvät ilmi vakuutusyhtiö Ilmarisen ja finanssiryhmä OP:n yhteistyössä tekemästä tutkimuksesta Tuoreet eläkeläiset verkossa.

Termi ”tuore eläkeläinen” saa kulmakarvat kohoamaan. Mitä se tarkoittaa?

Kuka on tuore eläkeläinen?

− Tuore tai nuori eläkeläinen on ihminen, joka on jäämässä tai juuri jäänyt eläkkeelle. Kyselyn tapauksessa se tarkoittaa henkilöitä, jotka ovat saaneet Ilmarisesta eläkepäätöksen, selvensi asiakaspalvelujohtaja Minna Hakkarainen tutkimuksen julkistamisseminaarissa.

Kohderyhmä rajattiin hänen mukaansa siksi, että haluttiin tehdä eroa aiempiin, lähes koko eläkkeensaajien ryhmää koskeviin tutkimuksiin.

− Tuoreilla eläkeläisillä on vielä kytköksiä työelämään, mutta he ovat kuitenkin käymässä läpi isoa elämänmuutosta.

Lisää digipalveluja

Nuoret eläkeläiset hyödyntävät nettiä ahkerasti. Lähes kaikki vastaajat ovat hoitaneet internetissä pankki- tai vakuutusasioita, käyttäneet sähköpostia, etsineet tietoa tai lukeneet uutisia.

Monella oli kokemusta myös peleistä ja sosiaalisesta mediasta, naisilla enemmän kuin miehillä.

Lähes jokainen on maksanut laskuja verkossa, koska se on helppoa, säästää aikaa ja on ajasta ja paikasta riippumatonta.

Vain muutama prosentti haluaa enää hoitaa pankki- tai vakuutusasioitaan konttorissa. Silti yleensä syntyy kova poru, jos jokin konttori lakkautetaan.

”Ihmiset rakastavat konttoreita.”

− Ihmiset rakastavat konttoreita enemmän kuin käyttävät niitä, tiivisti OP:n digitaalisen liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen johtaja Harri Nummela.

Tutkimuksesta voi vetää johtopäätöksen, ettei ikääntyville suunnattujen sähköisten palvelujen kehittämistä kannata ainakaan jarrutella.

− Palvelujen digitalisoituminen pitää nähdä ennen kaikkea mahdollisuutena. Syntyy parempi palvelukokemus ja vieläpä halvemmalla, Nummela sanoi.

Digitalisaation vauhtia Nummela vertasi nostamalla esiin videovuokraamot. Ne ovat lähes kadonneet, koska elokuvia voi vuokrata internetin kautta.

Osallistu: tule bloggaamaan

Sama kehitys on menossa finanssialalla ja myös esimerkiksi vähittäiskaupassa.

Tilaisuudessa puhunut liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner totesi, että digitaaliset palvelut on taattava yhdenvertaisesti kaikille jo lainkin mukaan.

− Valtiovallan on edistettävä asiaa aktiivisesti. EU:ssa on tekeillä direktiivi, joka takaa julkisten verkkopalvelujen saatavuuden, Berner totesi.

Ikääntynytkin oppii

Puolet kyselyyn vastanneista koki omat tietotekniset taitonsa ja valmiutensa kohtalaisiksi. Hyviksi tai erittäin hyviksi ne ilmoitti 43 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla asuvat arvioivat taitonsa jonkin verran paremmiksi kuin muualta Suomesta vastanneet.

Vain viitisen prosenttia koki taitonsa huonoiksi tai erittäin huonoksi. Hankalaksi koettiin laitteiden ohjelmien käyttö.

Lue myös: Kodinkoneet vanhenevat käsiin

Kun ohjelmat sitten on opittu, niiden hyödyntämisessä ei juurikaan enää koettu hankaluuksia.

− Niin kauan kuin ei ole vakavia keskushermostosairauksia, ihminen pärjää. Uuden oppimiseksi tarvitaan vain motivaatiota, totesi Jyväskylän yliopiston kognitiotieteen professori Pertti Saariluoma.

”Isäni elää digiajan rytmissä."

Ministeri Berner kertoi omakohtaisen kokemuksen seniorin suhteesta digimaailmaan:

− Vuonna 1939 syntynyt isäni työskentelee vielä perheyhtiössämme. Hän oli pitkään sitä mieltä, ettei hän enää tässä iässä opettele tietokoneen käyttöä. Pari vuotta sitten hän hankki iPadin. Nyt hän on aina tablettinsa kanssa. Koska hän nukkuu vähän, viestejä ja kuvia voi tulla mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Hän odottaa, että saa vastauksen tunneissa ja on pettynyt, jos niin ei tapahdu, Berner naurahti.

Kyselyn vastauksissa toivottiin kuitenkin lisää henkilökohtaista käytännön opastusta ja koulutusta laitteiden entistä monipuolisempaan hyödyntämiseen.

Suurin osa vastaajista voisi tarvittaessa auttaa itseään vanhempaa henkilöä pääsemään netin ihmeelliseen maailmaan. Iso osa oli niin jo tehnytkin.

Vanhustyön keskusliitto on laatinut Seniorsurf-projektissaan oppaan, jonka ohjeilla onnistuu nettiopastuksen käynnistäminen.

Toinen ikääntynyt opastaa parhaiten.

Pääpaino on nimenomaan toiminnassa, jossa ikääntyneen opastajana toimii toinen ikääntynyt.

Finanssilaitoksilta toivotaankin testitunnuksia, joiden avulla palveluja voisi harjoitella huolettomin mielin ja turvallisesti.

Käyttö lisääntyy

Vastauksissa toivottiin myös selkeämpiä käyttöohjeita laitteisiin. Virheilmoitukset ja ohjelmien jatkuvat päivitykset ja uudistukset koettiin ”riesana”.

”En osta kaikkein halvinta”

Yli 80 prosenttia vastaajista uskoo, että laitteiden käyttö helpottuu jatkossa. Sama osuus arvelee, että oma verkko- ja mobiilipalvelujen käyttö lisääntyy.

Isoa osaa huolettaa verkon tietoturva, virukset, tietojen salassapysyminen ja ylipäätään yhteiskunnan teknistyminen.

Naisia teknistyminen huolestuttaa enemmän kuin miehiä.

Tuoreet eläkeläiset verkossa

  1. Kysely tehtiin verkkokyselynä henkilöille, jotka ilmoittivat eläkehakemuksessa sähköpostiosoitteen.
  2. Sähköpostin antaa noin 90 % eläkkeenhakijoista.
  3. Vastaajat olivat 62−68-vuotiaita, keski-ikä 63,5 vuotta.
  4. Kyselyyn vastasi 635 henkilöä.
  5. Vastausprosentti oli 54.

Kysely

Oletko sujuva netinkäyttäjä?

Kyllä
Kyllä
73.6%
Tarvitsisin lisää opastusta
Tarvitsisin lisää opastusta
15.7%
En
En
10.5%
Ääniä yhteensä: 19
Sisältö jatkuu mainoksen alla