Liikenneministeri Anne Berner:

Liikenneministeri Anne Bernerin isä oli pitkään sitä mieltä, ettei hän opettele enää tietokoneen käyttöä. Mutta toisin kävi.

Seniorit surffaavat netissä ahkerasti. Uudesta tutkimuksesta käy ilmi, että tämän päivän 62-68-vuotiailla on hyvät valmiudet hyödyntää sähköisiä palveluja.

Lähes jokaisella 62−68-vuotiaalla suomalaisella on laite, jolla pääsee internetiin.

Suurimmalla osalla se on tietokone, mutta se voi olla myös älypuhelin tai tabletti.

Älypuhelin on 70:llä ja tabletti 50 prosentilla. Suuremman ruudun ansiosta monet käyttävät mieluummin tablettia kuin älypuhelinta verkossa asioidessaan.

Osallistu keskusteluun: Netin ihmeellinen maailma

Nämä seikat käyvät ilmi vakuutusyhtiö Ilmarisen ja finanssiryhmä OP:n yhteistyössä tekemästä tutkimuksesta Tuoreet eläkeläiset verkossa.

Termi ”tuore eläkeläinen” saa kulmakarvat kohoamaan. Mitä se tarkoittaa?

Kuka on tuore eläkeläinen?

− Tuore tai nuori eläkeläinen on ihminen, joka on jäämässä tai juuri jäänyt eläkkeelle. Kyselyn tapauksessa se tarkoittaa henkilöitä, jotka ovat saaneet Ilmarisesta eläkepäätöksen, selvensi asiakaspalvelujohtaja Minna Hakkarainen tutkimuksen julkistamisseminaarissa.

Kohderyhmä rajattiin hänen mukaansa siksi, että haluttiin tehdä eroa aiempiin, lähes koko eläkkeensaajien ryhmää koskeviin tutkimuksiin.

− Tuoreilla eläkeläisillä on vielä kytköksiä työelämään, mutta he ovat kuitenkin käymässä läpi isoa elämänmuutosta.

Lisää digipalveluja

Nuoret eläkeläiset hyödyntävät nettiä ahkerasti. Lähes kaikki vastaajat ovat hoitaneet internetissä pankki- tai vakuutusasioita, käyttäneet sähköpostia, etsineet tietoa tai lukeneet uutisia.

Monella oli kokemusta myös peleistä ja sosiaalisesta mediasta, naisilla enemmän kuin miehillä.

Lähes jokainen on maksanut laskuja verkossa, koska se on helppoa, säästää aikaa ja on ajasta ja paikasta riippumatonta.

Vain muutama prosentti haluaa enää hoitaa pankki- tai vakuutusasioitaan konttorissa. Silti yleensä syntyy kova poru, jos jokin konttori lakkautetaan.

”Ihmiset rakastavat konttoreita.”

− Ihmiset rakastavat konttoreita enemmän kuin käyttävät niitä, tiivisti OP:n digitaalisen liiketoiminnan ja asiakaskokemuksen johtaja Harri Nummela.

Tutkimuksesta voi vetää johtopäätöksen, ettei ikääntyville suunnattujen sähköisten palvelujen kehittämistä kannata ainakaan jarrutella.

− Palvelujen digitalisoituminen pitää nähdä ennen kaikkea mahdollisuutena. Syntyy parempi palvelukokemus ja vieläpä halvemmalla, Nummela sanoi.

Digitalisaation vauhtia Nummela vertasi nostamalla esiin videovuokraamot. Ne ovat lähes kadonneet, koska elokuvia voi vuokrata internetin kautta.

Osallistu: tule bloggaamaan

Sama kehitys on menossa finanssialalla ja myös esimerkiksi vähittäiskaupassa.

Tilaisuudessa puhunut liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner totesi, että digitaaliset palvelut on taattava yhdenvertaisesti kaikille jo lainkin mukaan.

− Valtiovallan on edistettävä asiaa aktiivisesti. EU:ssa on tekeillä direktiivi, joka takaa julkisten verkkopalvelujen saatavuuden, Berner totesi.

Ikääntynytkin oppii

Puolet kyselyyn vastanneista koki omat tietotekniset taitonsa ja valmiutensa kohtalaisiksi. Hyviksi tai erittäin hyviksi ne ilmoitti 43 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla asuvat arvioivat taitonsa jonkin verran paremmiksi kuin muualta Suomesta vastanneet.

Vain viitisen prosenttia koki taitonsa huonoiksi tai erittäin huonoksi. Hankalaksi koettiin laitteiden ohjelmien käyttö.

Lue myös: Kodinkoneet vanhenevat käsiin

Kun ohjelmat sitten on opittu, niiden hyödyntämisessä ei juurikaan enää koettu hankaluuksia.

− Niin kauan kuin ei ole vakavia keskushermostosairauksia, ihminen pärjää. Uuden oppimiseksi tarvitaan vain motivaatiota, totesi Jyväskylän yliopiston kognitiotieteen professori Pertti Saariluoma.

”Isäni elää digiajan rytmissä."

Ministeri Berner kertoi omakohtaisen kokemuksen seniorin suhteesta digimaailmaan:

− Vuonna 1939 syntynyt isäni työskentelee vielä perheyhtiössämme. Hän oli pitkään sitä mieltä, ettei hän enää tässä iässä opettele tietokoneen käyttöä. Pari vuotta sitten hän hankki iPadin. Nyt hän on aina tablettinsa kanssa. Koska hän nukkuu vähän, viestejä ja kuvia voi tulla mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Hän odottaa, että saa vastauksen tunneissa ja on pettynyt, jos niin ei tapahdu, Berner naurahti.

Kyselyn vastauksissa toivottiin kuitenkin lisää henkilökohtaista käytännön opastusta ja koulutusta laitteiden entistä monipuolisempaan hyödyntämiseen.

Suurin osa vastaajista voisi tarvittaessa auttaa itseään vanhempaa henkilöä pääsemään netin ihmeelliseen maailmaan. Iso osa oli niin jo tehnytkin.

Vanhustyön keskusliitto on laatinut Seniorsurf-projektissaan oppaan, jonka ohjeilla onnistuu nettiopastuksen käynnistäminen.

Toinen ikääntynyt opastaa parhaiten.

Pääpaino on nimenomaan toiminnassa, jossa ikääntyneen opastajana toimii toinen ikääntynyt.

Finanssilaitoksilta toivotaankin testitunnuksia, joiden avulla palveluja voisi harjoitella huolettomin mielin ja turvallisesti.

Käyttö lisääntyy

Vastauksissa toivottiin myös selkeämpiä käyttöohjeita laitteisiin. Virheilmoitukset ja ohjelmien jatkuvat päivitykset ja uudistukset koettiin ”riesana”.

”En osta kaikkein halvinta”

Yli 80 prosenttia vastaajista uskoo, että laitteiden käyttö helpottuu jatkossa. Sama osuus arvelee, että oma verkko- ja mobiilipalvelujen käyttö lisääntyy.

Isoa osaa huolettaa verkon tietoturva, virukset, tietojen salassapysyminen ja ylipäätään yhteiskunnan teknistyminen.

Naisia teknistyminen huolestuttaa enemmän kuin miehiä.

Tuoreet eläkeläiset verkossa

  1. Kysely tehtiin verkkokyselynä henkilöille, jotka ilmoittivat eläkehakemuksessa sähköpostiosoitteen.
  2. Sähköpostin antaa noin 90 % eläkkeenhakijoista.
  3. Vastaajat olivat 62−68-vuotiaita, keski-ikä 63,5 vuotta.
  4. Kyselyyn vastasi 635 henkilöä.
  5. Vastausprosentti oli 54.

Kysely

Oletko sujuva netinkäyttäjä?

Kyllä
Kyllä
73.6%
Tarvitsisin lisää opastusta
Tarvitsisin lisää opastusta
15.7%
En
En
10.5%
Ääniä yhteensä: 19

Isovanhempien, vanhempien, tätien ja setien jäämistöä peratessa kannattaa olla tarkkana. Heille käyttöesineenä ollut arkinen tavara voi tänä päivänä olla keräilijöiden himoitsema aarre. Huutokauppa Helanderin toimitusjohtaja ja meklari Mika Sirén listasi kysytyimmät.

1. Arabian Muumi-mukit

Ensimmäisiä Muumi-lastenastioita ja -pienoishahmoja alettiin valmistaa 1950-luvun lopussa. Varsinainen buumi alkoi kuitenkin Muumien toisesta tulemisesta 1990-luvun alussa. Edellisten sukupolvien jäämistöstä voi löytyä varhaista tuotantoa. Iän pystyy määrittelemään Arabian leimasta. Hinnat  500−3 000 euroa.

2. Muumi-pienoisnuket

Suomalaisen Atelier Faunin käsin kankaasta, puusta ja nahasta valmistamat Muumi-pehmohahmot olivat tuotannossa 1950−70-luvuilla. Atelier Fauni ei toimi enää.

Atelier Faunin Tuutikki 1950–60-luku, 2 300 e.

Atelier Faunin Jenni-täti 1950–60-luku, 280 e.

Atelier Faunin Nuuskamuikkunen 1950–60-luku, kädet puuttuvat, 160 e.

3. 1900-luvun lelut

Peltilelut, nuket, pienoisautot ja Tähtien sota -aiheiset lelut ovat kysyttyjä.

Mercedes-Benz 220 -peltiauto 1960-luvulta, 285 e.

Moottoripyöräpoliisi 1940–50-lukujen vaihde, 350 e.

Charles M. Schulzin Tenavat-nukkeja 6 kpl, 1960-luku, 400 e.

Viisi Tähtien sota -lelua, 70 e.

4. 1900-luvun rannekellot

Laatumerkkejä on paljon. Esimerkiksi hienot Omega-kellot maksavat 100−15 000 euroa.

Omega Speedmaster, 455 e

5. Vanhat postikortit ja valokuvat

Suosittuja ovat 1800−1900-lukujen kortit, joissa on mielellään kuvia Suomen kaupungeista, pitäjistä ja menetetyistä Petsamosta ja Karjalasta. Lähetetystä kortista maksetaan enemmän kuin lähettämättömästä. Hintahaarukka postikorttikansiosta huutokaupassamme 100−3 000 euroa.

Pohjois-Esplanadi 1908. Kortti on lähetetty samana vuonna.

6. Sota-aiheiset esineet

Kunniamerkit, asevelimerkit eli pinssit, sotilasunivormut, miekat. Hintahaitari on esineestä, sen iästä ja kunnosta riippuen melkoinen. Huutokaupassamme on myyty esineitä hintaan 200−20 000 euroa.

Koiviston risti ja pinssi 1939-40, 90 e.

7. 1950−60-lukujen design

Suvun kesämökin keittiöstä voi löytyvä vaikkapa Wärstsilä-Arabian valmistamia Finel-emaliastioita. Kysyttyjä ovat Kaj Franckin ja Tapio Wirkkalan kaltaisten muotoilijoiden tuotanto, samoin Bertel Gardbergin haarukat, veitset ja lusikat. Hinnat 100−1 000 euroa.

Etualalla tonttuaiheinen Finel-sarjan metallikasari 1960-luvulta.

8. 1950-luvun Aku Ankat

Esimerkiksi joulukuun 1951 näytenumero on myyty huutokaupassamme hintaan 2 000 euroa. Hyväkuntoisista vuosien 1952−1954 numeroista maksetaan hyvin. Samojen vuosien erikoisnumeroista saa parhaimmillaan tuhansia euroja.

Aku Ankan näytenumero 1959, alkaen 2 000 e.

9. Legosarjat

Tietoa hinnoista täältä.
 

Testamentilla halutaan etenkin turvata puolison asuminen ja talous ja taata se, että omaisuus ei valu lasten puolisoille. Mutta mitä muuta viimeiset tahdot yleensä sisältävät?

Yhä useampi ja nuorempi laatii testamentin. Joensuulainen asianaja Harri Kontturi suositteleekin, että jokainen, jolta jää perittävää, tekisi sen. Testamentilla voi määrätä, kuka saa omaisuutta, ja sillä voi myös ehkäistä perillisten riitoja.

Asiakirjan sisältöön vaikuttaa, onko testamenttaaja avio- tai avosuhteessa vai yksineläjä ja onko hänellä lapsia. Parit tahtovat yleensä varmistaa, että jäljelle jäävän ei tarvitse surra, miten hänelle käy.

Vaikka välit perillisiin olisivat hyvät, tilanteet voivat muuttua. Lapset saattavat toimia itse tai puolisoidensa lietsomana arvaamattomasti ja esimerkiksi kävellä lesken yli.

Harri Kontturi suosittelee, että ainakin nämä asiat kannattaa ottaa huomioon tetatmentissa.

1. Antakaa lesken päättää asumisesta

Avioleskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan parin yhteiseen kotiin ja pitää sen irtaimisto jakamattomana elinikänsä. Jos hän vaihtaa asuntoa, perilliset voivat vaatia perimäänsä puolikasta asunnon myyntihinnasta. Tällöin leski ei välttämättä pysty ostamaan haluamaansa asuntoa, sillä esimerkiksi hieman rapistunut omakotitalo voi olla suunnilleen keskustakaksion arvoinen.

Testamentissa voidaan sanktion uhalla määrätä, että perillisten on suhtauduttava lesken asunnonvaihtotoiveeseen myötämielisesti. Kontturin mukaan käyttökelpoiseksi on osoittautunut vastahankaisten perintöosan kutistaminen lakiosaan. Se on tavallisesti selvästi vähemmän kuin perillinen muuten saisi.

– Kun perijä ymmärtää, että perintö pienenee, yleensä suostumus tulee.

Järjestely siirtää perinnön saamista. Toisaalta, perintö suurenee, jos uuden asunnon arvo nousee.

2. Älkää myykö mökkiä

Kesämökistä voi tulla kiistakapula, jos lapset tarvitsevat rahaa vaikkapa perintöveroihin. Kun pari haluaa taata, että mökkiä ei myydä ja eloon jäänyt saa vastaisuudessakin olla siellä, leskelle määrätään usein hallintaoikeus.

– Mökki voi olla tärkeä puolisoille. Sen sijaan esimerkiksi metsien tai arvopapereiden myynti harvemmin haittaa leskeä, Kontturi vertaa.

Vaikka leski ei omistaisi koko mökkiä, hallintaoikeuden turvin hän saa hallita sitä ja voi kieltää sen myynnin. Lesken hallintaoikeus keventää myös perintöveroa.

3. Avopuoliso ei ole vieras

Avopuolisoille testamentti on hyvin tärkeä. Vaikka pari olisi asunut vuosikymmeniä yhdessä, sillä ei ole lain edessä edes aviopuolison vähimmäissuojaa. Kun avopuoliso kuolee, keskeistä on, kuka omistaa minkäkin omaisuuden. Puolisoilla voi olla lapsia edellisistä liitoistaan, eivätkä he aina piittaa avolesken tahdosta.

– Jos asunnon omistaja kuolee, lapset voivat olla häätämässä jäljelle jäänyttä ennen kuin hautajaisia on pidetty, Kontturi kertoo.

Jälkeen jäävälle tulisi hänestä turvata asumisoikeus ainakin joksikin aikaa sekä hallintaoikeus yhteiseen koti-irtaimistoon. Oikeuksia voidaan laajentaa koskemaan myös mökin, auton tai vaikkapa Lapin viikkolomaosakkeen käyttöä.

4. Leskelle jätetään käyttörahaa

Leski ei puolisonsa kuoltua saa käyttää tämän rahoja, vaikka aiemmin lehden tilaukset, ruokaostokset, kiinteistöverot ja vakuutukset olisivat menneet yhteisestä pussista. Jotta hän ei joutuisi liian tiukoille, hänelle voidaan testamentata rahavaroja.

– Rahojen osalta hallintaoikeus ei ole riittävä eikä järkevä, Kontturi sanoo.

5. Ja määrätään tukihenkilö

Lesken turva voidaan maksimoida määräämällä testamentissa toimeenpanija. Hän auttaa, jos joku lapsista rupeaa änkyräksi esimerkiksi asunnonvaihdon yhteydessä.

6. Omaisuus pidetään suvussa

Avioerojen yleistyttyä on alettu määrätä, että lasten puolisoilla ei ole avio-oikeutta perinnöksi jäävään omaisuuteen eikä sen tuottoon.

– Vanhemmat varmistavat, että jos lapset eroavat, perityt rahat eivät lähde edes osaksi maailmalle miniöiden tai vävyjen mukana.

7. Perinnöstä voi poimia osan

Yhä useammin perijälle annetaan oikeus valita, ottaako hän koko perinnön, osan siitä, käyttöoikeuden vai luopuuko hän perinnöstä kokonaan. Ilman erillistä määräystä perijä voi vain ottaa perinnön tai luopua sitä.

– Jos viisikymppinen isä ei tarvitse rahaa, mutta haluaa isänsä metsästysmajan ja avoveneen, testamentin ansiosta hän voi saada ne ja siirtää loput lapsilleen, Kontturi sanoo.

Tällainen on järeää verosuunnittelua. Perintöveron alaraja on 20 000 euroa ja vero on progressiivinen eli kasvaa perinnön suuretessa.

Veropotti pienenee selvästi, kun perintö jakautuu monelle. Jos nyt perineen lapset perivät aikanaan saman omaisuuden, hyppääminen sukupolven yli säästää yhdet verot.

8. Minkä maan lakia sovelletaan?

Testamentissa kannattaa mainita, minkä maan lakia perintöön sovelletaan.

– Jos eläkeläinen muuttaa Aurinkorannikolle ja vähintään puolen vuoden asumisen jälkeen kuolee aurinkotuoliinsa, perintöön sovelletaan Espanjan, ei Suomen lakia, vaikka hän olisi yhä Suomen kansalainen.

9. Rahakokoelma kummipojalle

Kuka tahansa voi antaa omaisuuttaan muillekin kuin rintaperillisille.

Lapseton yksin elävä testamenttaaja haluaa usein jakaa jäämistönsä toisin kuin se lain mukaan menisi. Hän voi jättää kirjastonsa siskonsa tyttärelle, joka on suomen kielen opettaja tai rahakokoelmansa numismaatiikasta innostuneelle kummipojalleen.

Kontturi muistuttaa, että isoista perinnöistä muut kuin verisukulaiset voivat joutua maksamaan jopa puolet veroa.

10. Meritaulun tarina mukaan

Yhä useammin testamentti on viimeinen puheenvuoro läheisille. Sen uusi piirre on lämpimät viestit. Eno voi osoittaa meriaiheisen taulun siskonsa pojalle, koska tämä rakastaa merta ja kävi hänen kanssaan kalassa. Tai täti saattaa jättää kansallispukunsa tanhuavalle veljentytölleen.

Kontturi pitää tunnearvoa tärkeänä ja rohkaisee tarinoiden kertomiseen.

– Kun testamenttia luetaan perukirjoituksessa, kyyneleet valuvat perillisten silmäkulmista, hän kertoo.