Finanssialan Keskusliiton (FK) kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset suhtautuvat epäilevästi siihen, että lakisääteinen eläke yksin riittäisi rahoittamaan hoivapalvelut.

Kansalaisten ei uskota pystyvän tulevaisuudessa hankkimaan tarvitsemiaan hoivapalveluja lakisääteisen eläkkeen turvin. Tätä mieltä on poliittisten päättäjien selvä enemmistö.

Kansalaisten parissa puolestaan nuorimmat ovat epäileväisiä eläkkeen riittämiseen. 60–79-vuotiaat suomalaiset ovat toiveikkaampia: heistä peräti 35 prosenttia uskoo eläkkeensä riittävän myös hoivapalveluihin 80-vuotiaana. 18–29-vuotiaiden osalta sama lukema on vain 18 prosenttia.

Samasta tutkimuksesta ilmenee, että suomalaiset varautuvat käyttämään omaa varallisuuttaan hyvinvointinsa rahoitukseen, mutta he eivät halua sen olevan pakollista. Pääviesti on, että omistusasunto tai muu varallisuus ei saisi korottaa hoivapalveluiden asiakasmaksuja.

FK:n tiedotteessa toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi toivoo, että "maksukykyä omaavien kansalaisten on otettava nykyistä enemmän taloudellista vastuuta hyvinvointinsa rahoituksesta".

– Tämä pitää tapahtua ehdottomasti vapaaehtoisesti eikä pakolla. Kansalaiset ja päättäjät tiedostavat myös omaehtoisen varautumisen tärkeyden. Lainsäädännössämme on monia epäkohtia, jotka vaikeuttavat kansalaisten omaa varautumista vanhuuteen. Kertamaksuisilta ja muilta ei-verovähennyskelpoisilta eläkevakuutuksilta on poistettava nykyinen rankaiseva verotus, Kauppi vaatii.

Tiedot selviävät Aula Researchin marraskuussa poliittisille päättäjille kohdistetusta tutkimuksesta sekä IRO Researchin viime keväänä tekemästä Vakuutustutkimuksesta. Molempien tutkimusten toimeksiantajana on Finanssialan keskusliitto.

Finanssialan keskusliitto edustaa Suomessa toimivia pankkeja, vakuutusyhtiöitä, työeläkeyhtiöitä, rahoitusyhtiöitä, arvopaperinvälittäjiä, sijoitusrahastoyhtiöitä sekä finanssialan työnantajia. Osa liiton jäsenistä hoitaa myös lakisääteiseen sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia.