Mikä nyt mättää,
ku ei tähä hättää
rakennu runnoo,
vaik sanoja punnoo?
Kyselen oikeelta
runoilijalta,
mite se vetäsee
lippasa alta
kaikkea hauskaa
ja nerokasta.
se se on oikeeta
taitoa vasta.

Jos tähä hättää
sanoja mättää
sikin ja sokin,
pitkin ja poikin,
sanoissa sekoillen
lorussa loikin.
Hävettää alkaa,
kun runojalkaa
ontuvan lailla,
järkeä vailla
polkea koittaa,
poskeaan soittaa.

No - antaapa olla
kun "lanttu" on nolla
tää kritiikki raju,
ettei mene taju.
Huono on itsetunto,
jos kestä ei kunto
runosuonilla jatkaa
tätä luovuuden matkaa.
Ei aina voi voittaa,
vaik parhaansa koittaa.
Tyytyminen on tähän -
säälikää edes vähän.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla