Paprikankorjuuta. ET 2010

Paprikoita korjaamassa käytiin hiukan Unkarissa.
Malevilla mentiin sinne
Kentällä ei tiedä minne.
Opas hukassa on tovin, pahoillaankin hän on kovin.

Ohjaa kaikki matkalaiset,miehet sekä myöskin naiset
bussiin kera kuljettajan,
Luvun laskee Erzèbet, kaupunki on Budapest

Ristiin rastiin kaupunkia, torille ja aukiolle
joen yli sillan kautta, Tonavassa kulkee lautta.
Ryhmä siirtyy kukkulalle, sieltä näkee kauemmalle.

Kerääntykää kaikki tähän,kerron teille tästä vähän
historian havinasta sekä kansan kapinasta.
Sotaisat on olleet ajat, monta kertaa uudet rajat.

Iltasella ruoka maistaa, eipä tohdi kukaan laistaa
mustalaiset soittaa meille, jalka iskee,käsi hakkaa
tanssiin pyytää katsovaista, useampaa miestä, naista
hartioille huivin nakkaa.

Balatonin suuntaan, suoraa tietä. Peltokaan ei yhtään vietä
horisonttiin asti näkee, maissia tai kukkaa auringon
veden vallassa on aivan viljapelto tasangon.

Neljä pyörää vankkureissa, ravijalkaa tammat, orit
iljanteista pellon reunaa vankkureita kolme seuraa
paprikoita kasvaa aarit, työhön mummot sekä vaarit
punaisena hehkuu palko, nopsaan täyttyy kaikki korit.

Viiniäkin pitää maistaa, nenälläkin ensin haistaa.
Tuovat monta vuosikertaa, mielelläänkin niitä vertaa
iloiseksi nousee mielet, tulkataan jo monet kielet.
Miehet kuoroksi jo ryhtyy, serenadiin muutkin yhtyy.
Kellään ei nyt pulmaa, tippa vierii silmäkulmaa.

Martti Salojärvi