Syysmyrsky riepottelee,

toisen syliin kaipailee,

kutsuvaan, lämpöiseen,

aina vaan uudelleen.

Maa kuurassa,

mieli aivan maassa,

surullisena ikävästä,

tunteesta niin kipeästä.

Puut lehdettöminä,

voimani lähes ehtyneinä,

eteenpäin kuitenkin

mentävä on, tietenkin.