Maitoa voi puristaa myös palkokasveista, riisistä, pähkinöistä ja siemenistä. Maistelimme kasvimaidot.

  1. Soijamaito

    Soijamaito valmistetaan liotetuista, jauhetuista soijapavuista keittämällä. Se on kasvimaidoista täyteläisimmän makuinen. Lehmänmaitoon verrattuna siinä on vähemmän hiilihydraatteja mutta saman verran proteiinia ja kalsiumia.
    Kevytsoijamaitoa lukuun ottamatta soijamaito sisältää vähän enemmän rasvaa kuin lehmänmaito. Soijan rasvat ovat pääosin terveydelle suotuisia monityydyttymättömiä rasvahappoja. Soija­maitojuomaa saa A-, D- ja B12-vitaminoituna, maustamattomana, maustettuna ja makeutettuna sekä kalsiumilla täydennettynä.
    Litrahinta 1–3 euroa.

  2. Kauramaito

    Kauramaito tehdään vedestä, kaurasta ja kasviöljystä, ja sen maku on miedon kaurainen. Kauramaitojuoman ravintoarvo on soijamaitoja heikompi, mutta siinä on vähemmän rasvaa. Kauran rasva on hyvälaatuista ja sisältää vain vähän tyydyttyneitä rasvahappoja. Kauramaitoa saa myös kalsiumilla täydennettynä sekä D- ja B12-vitaminoituna.
    Litrahinta 2–3 euroa.

    Maitoa lypsämättä – mihin tätä tuotetta voi käyttää?

  3. Mantelimaito

    Mantelimaito valmistetaan kuorituista, kevyesti paahdetuista manteleista ja täydennetään kalsiumilla. Maku on herkullisen pähkinäinen. Mantelimaitoa saa makeutettuna ja makeuttamattomana. Siinä on paljon A-, D- ja E-vitamiineja, jotka pitävät aivot vireänä, ihon pehmeänä ja näkökyvyn hyvänä. Lisäksi manteli sisältää riboflaviinia eli B2-vitamiinia, jonka puute ilmenee suupielten haavoina.
    Mantelimaitoa ja -kermaa on ­helppo valmistaa myös kotona. Ohjeen löydät tästä.
    Litrahinta noin 3 euroa.

  4. Riisimaito

    Riisimaito on kaikista miedoimman ­makuista kasvimaitoa. Se sopii juomaksi ja ­ruuanlaittoon.
    Riisimaito valmistetaan vedestä, riisistä, öljystä ja suolasta. Se on ohutta ja hiukan makeahkoa. Riisimaitoa saa myös luomulaatuisena, kalsiumilla täydennettynä ja vaniljalla maustettuna.
    Litrahinta noin 4 euroa.

Muista myös kookosmaito ja -kerma

Kookoskerma vaahtoutuu silkkiseksi vaahdoksi sähkövatkaimella, kunhan sen viilentää jääkaapissa ennen vatkaamista. Tätä ei moni tiedä. Mausta ripauksella vanilja­sokeria. Kookos­kermaan tehdyt letut ovat myös hauskan makuisia.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: