Maito ei ehkä vahvistakaan luita, vaan se nostaa varhaisen kuoleman riskiä, lataa tuore tutkimus. Mutta mitä se merkitsee? Täytyykö meidän kaikkien lopettaa maidonjuonti?

Ruotsalaistutkimus kertoi tylyn tiedon rakkaasta juomastamme, maidosta. Runsas maidonjuonti ei pelastakaan luitamme, vaan se voi viedä varhain jopa henkemme, totesi tämä BMJ-julkaisussa esitelty tutkimus.

Moni runsaasti maitoa juova miettiikin nyt, pitäisikö maidon juomista vähentää? Tai jopa kokonaan lopettaa? Mutta mistä sitten saa aiemmin juomalasista hörpityn kalsiumin?

Maitoa karttaville on onneksi hyviä kalsiumuutisia: tätä kivennäisainetta saa muustakin ravinnosta. Maito ei edes ole kaikkein paras kalsiumin lähde.

Mistä kaikkialta kalsiumia saa?

Sata grammaa rasvatonta maitoa sisältää 180 milligrammaa kalsiumia, mutta samassa määrässä seesaminsiemeniä sitä on peräti 975 milligrammaa. Harva syö seesaminsiemeniä sellaisenaan sataa grammaa kerralla, mutta niistä tehtyä maitoa tai tahnaa eli tahinia voi käyttää ruoanlaitossa monella tavalla.

Nokkostakaan ei välttämättä pysty syömään isoja määriä kerralla, mutta ei se ole tarpeen: sadassa grammassa nokkosta on 594 milligrammaa kalsiumia.

Ruotoineen syötävät pikkukalat ovat myös loistavia kalsiumin lähteitä. Sadassa grammassa sardiineja on 351 milligrammaa kalsiumia. Jos purkkisardiinit eivät viehätä, lähes yhtä paljon kalsiumia saa kotimaisesta silakasta (327mg/100g).

Kasvissyöjän tavallisin kalkin lähde on tofu. Sata grammaa tofua sisältää 350 milligrammaa kalsiumia. Muutkin pavut sekä mantelit ja pellavansiemenet sisältävät paljon kalkkia. Niitä syödessä saa kylkiäisinä myös hyviä omega-3-rasvahappoja.

D-vitamiini nopeuttaa

Marjamaailman kalsiumkuningatar on ruusunmarjasose (334mg/100g). Kasvikset kuten pinaatti, kaalit tai appelsiini sisältävät kalsiumia alle sata milligrammaa sataa grammaa kohti, mutta niissä on paljon muitakin hyviä aineksia, joiden takia niitä kannattaa popsia reilusti.

Jos syö suositusten mukaiset puoli kiloa kasviksia päivässä, saa 300–450 milligrammaa kalsiumia jo pelkistä kasviksista – jos mukana on hiukan nokkosta, enemmänkin.

Kalsiumin ohella luuston kuntoon vaikuttaa magnesium. Magnesiumin riittävä saanti on luiden sitkeyden kannalta vähintään yhtä suuri tekijä kuin kalsium. Kasvikunnan tuotteissa on yleensä mukana myös riittävästi magnesiumia, joten kalkin hankkiminen kasviksista, pavuista ja siemenistä turvaa molempien kivennäisaineiden saannin.

Päivittäinen kalsiumin saantisuositus aikuisille suomalaisille on 800 milligrammaa.

Kalsiumin imeytymiseen vaikuttaa D-vitamiinin saanti. Yli 60-vuotiaille suositellaan Suomessa 20 mikrogramman päivittäistä D-vitamiinilisää ympäri vuoden.

Miksi maito vie hautaan aiemmin?

  • Maidonjuontiin yhdistettiin ruotsalaistutkimuksessa muun muassa korkeammat tulehdusarvot ja stressitasot. Tämä osaltaan selittää tuloksen.

Lähde: BMJ

Vierailija

Pitääkö nyt kaikkien panna stoppi maidolle? Onneksi sen voi korvata

Vierailija 11.05.2015 klo 17:16 Minulla on tutkittu ja todettu laktoosi-intoleranssi . maha ei siedä yhtään maitoa, tuleen heti vatsakivut ja mahtava ripuli, Vessaan ei meinaa keretä - Muuten tykkäisin maidosta, nauttikaa te maidosta, kun vielä voitte, mummeli- Onhan noita laktoosittomia maitotuotteita kaupassa vaikka kuinka paljon, sen takia ei tarvitse maidosta luopua jos siitä kerran tykkää. Eri asia sitten jos on maitoallergia.
Lue kommentti

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: