Avokado ja kookos tuntuvat olevan hittituotteita, joita suositellaan ja käytetään nykyisin arkisissakin ruuissa. Mutta millaista on niiden rasva, utelee lukija.

Kookosmaito sisältää rasvaa 17g/100g eli tavalliseen kevytmaitoon verrattuna kymmenkertaisesti. Kookoskerman rasvapitoisuus on puolestaan 25g/100g.

Kookosrasva on rasvahappokoostumukseltaan poikkeus kasvirasvojen joukossa. Yleensä kasvirasvat sisältävät runsaasti sydämelle ja verisuonille hyödyllistä pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa.

Suurin osa kookosmaidon ja -kerman rasvasta on tyydyttynyttä, kovaa rasvaa, ja sydän- ja verisuoniterveyttä ajatellen niitä pidetään haitallisina.

Kookosrasvan sisältämillä keskipitkäketjuisilla rasvahapoilla saattaa kuitenkin olla terveydelle hyödyllisiäkin vaikutuksia ja tätä asiaa parhaillaan tutkitaan.

Mukavaa vaihtelua tavallisten maitotuotteiden rinnalle tuo esimerkiksi soijakerma, jossa rasvan laatu on huomattavasti kookoskermaa parempi.

Hyvä, paha avokado

Avokado on terveellistä syötävää.

Se sisältää kasvikseksi toki paljon energiaa ja rasvaa, mutta suurin osa on rasvasta on pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa. 

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: