Lääkkeiden Kela-korvaukset muuttuvat vuodenvaihteessa. Muutoksista hyötyvät eniten ne, jotka käyttävät paljon lääkkeitä. Tarkista tästä vastaukset yleisimpiin korvauksia koskeiviin kysymyksiin.

1. Mikä on suurin muutos lääkkeiden korvaamisessa?

 Suurin muutos entiseen lääkekorvauskäytäntöön verrattuna on uusi 50 euron omavastuu. Se tarkoittaa, että reseptilääkkeitä ostava maksaa Kela-korvattavat reseptilääkkeensä 50 euroon asti kokonaan itse. Vasta sen jälkeen korvattavasta lääkkeestä saa Kela-korvausta. Viidenkympin omavastuu ei koske alaikäisten reseptilääkkeitä. Uusi alkuomavastuukausi alkaa aina vuoden vaihtuessa.

2. Muuttuvatko korvausluokat?

 Kun Kela-korvattavien reseptilääkkeiden ostot ovat ylittäneet tuon 50 euron alkuomavastuun, Kela alkaa maksaa osan korvattavan lääkkeen hinnasta. Korvattavat lääkkeet on jaettu entisen mallin mukaan kolmeen eri korvausluokkaan.

Alin Kela-korvausluokka on peruskorvausluokka, joka nousee nykyisestä 35 prosentista 40 prosenttiin. Peruskorvattavia lääkkeitä hankkivalle jää siis vähemmän maksettavaa omasta pussistaan kuin viime vuonna.

Alemman ja ylemmän erityiskorvausluokan korvausprosentit ovat 65 % ja 100 % – eli nämä korvausluokat ja Kelan maksamat osuudet säilyvät toisin sanoen ennallaan. Sadan prosentin erityiskorvausluokan lääkkeestä asiakas maksaa kuitenkin puolitoista euroa enemmän kuin mitä aikaisemmin. Tämä niin sanottu reseptinkirjoitusomavastuu on jatkossa 4,50 euroa lääkkeenostokertaa kohden.

3. Mitä tapahtuu lääkekatolle, eli lääkekulujen vuosiomavastuulle?

Lääkekulujen vuosiomavastuu eli niin sanottu lääkekatto laskee hieman aikaisemmasta, joten runsaasti lääkkeitä käyttävä säästää jatkossa lääkekuluissaan.

Vuonna 2016 lääkekatto on 610,37 euroa.

Lääkekattoon lasketaan mukaan alkuomavastuu ja kaikki korvattavista lääkkeistä maksetut, lääkkeenostokohtaiset omavastuut.

Kun lääkekatto on ylittänyt kuluvana vuonna tuon kokonaissumman 610,37 euroa, Kela maksaa apteekkiasiakkaan loppuvuoden reseptilääkkeet. Asiakkaalle jää maksettavaksi vain 2,50 euron omavastuu lääkkeenostokertaa kohden.

4. Tarvitseeko reseptiasiakkaan seurata jollakin tavalla omia lääkeostojaan?

Ei tarvitse. Tieto 50 euron alkuomavastuusta ja lääkekaton kertymisestä sekä täyttymisestä päivittyvät apteekkien ja Kelan tietojärjestelmiin jokaisen reseptilääkkeen ostokerran yhteydessä.

Jos haluat, voit toki seurata lääkekulujasi itsekin Kelan asiointipalvelussa. Kirjaudu palveluun omilla verkkopankkitunnuksillasi tai mobiilivarmenteella. Palvelun löydät osoitteesta www.kela.fi/asiointi. Myös
apteekkisivuston lääkekorvauslaskurilla pystyt helposti selvittämään lääkkeesi hinnan ja omavastuun sen jälkeen, kun 50 euron alkuomavastuu on tullut täyteen. Löydät laskurin täältä: http://www.apteekki.fi/laakkeiden-hinnat-ja-korvaukset/laakekorvauslasku....

5. Mistä voin kysyä uusista lääkekorvauksista, jos jokin asia niissä mietityttää?

Helpointa on kääntyä oman apteekin puoleen. Farmaseutit ja proviisorit auttavat kaikissa lääkekorvauksiin liittyvissä kysymyksissä. 

 

Lähteet: Apteekkariliitto, Kela.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju