Yhä useammat ihmiset ovat työkykyisiä, vaikka heillä on jokin sairaus. Kokosimme yleisimmät taudit ja tiedot lääkehoidon helpotuksista niitä sairastaville.

1. Astma

Kansallinen astmaohjelma (1994–2004) lanseerasi Suomeen aktiivisen lääkehoitokäytännön. Astman aiheuttamat työkyvyttömyyseläkkeet ja sairaalahoidot vähenivät ohjelman ansiosta rajusti. Astman aiheuttamat kokonaiskustannukset per potilas laskivat yli kolmasosan.

2. Diabetes

Diabetes lisääntyy nopeasti. Tällä hetkellä sitä sairastaa noin puoli miljoonaa suomalaista ja siihen sairastuneet ovat yhä nuorempia.

Hyvin hoidettuna diabetes ei aiheuta oireita. Asianmukaisen lääke- ja elintapahoidon avulla voidaan estää tai siirtää myöhemmäksi korkeasta verensokerista johtuvia elinmuutoksia kuten silmänpohjamuutoksia, munuaisvaurioita ja hermoston toimintahäiriöitä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Vastaosa diabeteksen aiheuttamista terveydenhuollon kuluista syntyy sen komplikaatioista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

3. Epilepsia

Noin kymmenesosa suomalaista saa elämänsä aikana vähintään yhden epileptisen kohtauksen. Varsinaisesti epilepsiaa sairastaa 56 000 suomalaista.

Epilepsiatutkimuksen ja lääkityksen kehittyminen on vaikuttanut suuresti epilepsiapotilaiden elämänlaatuun ja työkykyyn.

Nykyisen hoidon tavoite on kohtauksettomuus, joka toteutuu jo noin 70 prosentilla potilaista. Valtaosa epilepsiaa sairastavista selviytyy työssä ongelmitta.

4. Infektiosairaudet

Ennen bakteerilääkkeiden aikaa sata vuotta sitten 80 prosenttia sairaaloihin tuoduista potilaista oli infektiopotilaita. Nykyään luku on enää 15 prosenttia. Kiitos penisilliinin ja bakteerilääkkeiden.

Vaan ei niin hyvää ettei jotain huonoa. Avohoidossa kirjoitetaan yli kolme miljoonaa antibioottikuuria joka vuosi. Niiden tehon suurin uhka on mikrobien kehittämä lääkevastustuskyky. Tropiikin alueella ja eräissä Etelä-Euroopan maissa bakteerien resistenssin aiheuttamat ongelmat ovat erittäin vaikeita.

Uusien bakteerilääkkeiden kehittämisellä on kiire, etenkin kun niiden kehittäminen kestää keskimäärin 10–12 vuotta ja kehitystyön hinta on miljardin luokkaa.

5. Krooninen kipu

Tehokas kivun hoito voi tehdä ihmeitä sekä elämänlaadulle että toimintakyvylle.

Pitkään jatkuva kipu on hankala kierre. Yöllä ei saa unta ja päivällä ei pysty keskittymään. Usein kierre johtaa masennukseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen.

Krooniseen kipuun liittyvä aivotoiminnan heikentyminen on merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja.

Suurinta osaa pitkittyneestä kivusta voidaan hoitaa nykylääketieteen keinoin. Lääkearsenaali on laaja ulottuen lieviin opioideihin sekä masennus- ja epilepsialääkkeinä tunnettuihin valmisteisiin. Lääkevalinta riippuu kivun syystä ja aiheuttajasta.

Kipupotilaat hyötyvät apua myös kokonaisvaltaisemman hoitomallin yleistymisestä. Esimerkiksi kipupsykologit antavat potilaille lääkkeettömiä kivunhallintakeinoja.

6. Masennus

Mielenterveyden häiriöt ovat yleisin työkyvyttömyyteen johtava sairausryhmä. Työkyvyttömyyseläkeläisistä 40 prosentilla eläkkeen perusteena on psykiatrinen sairaus.

Suomalaisen työelämän synkin on pilvi on masennus, jonka takia myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat kymmenkertaistuneet.

Dramaattisen kehityksen takana on masennuksen liian passiivinen hoito ja liian pitkät sairauslomat. Vain pieni osa masennuksen takia eläkkeelle siirtyneistä on saanut Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa.

7. MS-tauti

MS-tauti on krooninen sairaus, jota ei voi kokonaan pysäyttää ja joka johtaa melkein aina eriasteiseen invaliditeettiin. Tautia sairastavia voi silti auttaa monin tavoin sekä lääkkeillä että kuntoutuksella.

Akuutit pahenemisvaiheet kuuluvat taudin luonteeseen, mutta niihin on olemassa spesifinen hoito, joka tehoaa hyvin ja palauttaa useimmiten myös työkyvyn.

MS-tautia voi hidastaa immunomoduloivien lääkkeiden avulla. Kehitys on lupaava. Vuodesta 2005 vuoteen 2011 MS-taudin perusteella myönnettyjen uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laski selvästi.

8. Nivelreuma

Suomessa 100 000 ihmistä sairastaa hoitoa vaativaa kroonista niveltulehdustautia. Runsaalla kolmasosalla heistä on nivelreuma.

Nivelreuman hoidossa taudin varhainen toteaminen on a ja o. Nivelvaurioiden etenemistä voi hidastaa merkittävästi tehokkaalla lääkehoidolla.

Ennen tehokkaita hoitoja nivelreuma vammautti vaikeasti lähes puolet siihen sairastuneista. Nykyään nivelreuman aiheuttamaa liikuntakyvyn menetystä ei esiinny käytännössä lainkaan.

Reuman takia tehdyt tekonivelleikkaukset ja muut kirurgiset toimenpiteen vähenivät vuosina 1995–2010 yli kolmanneksen, 38 prosenttia.

9. Sydän- ja verisuonisairaudet

Tärkeimmät työkykyyn vaikuttavat sydänsairaudet ovat sepelvaltimotauti, eteisvärinä, läppäviat ja sydämen vajaatoiminta.

Sydän- ja verisuonisairauksissa parasta lääkettä on ennaltaehkäisy. Elintapahoito lähtee oikeasta ravinnosta, liikunnasta, tupakoimattomuudesta, kohtuullisesta alkoholin käytöstä, riittävästä levosta ja painonhallinnasta.

Lääkkeiden avulla ja elämäntapoja rukkaamalla suuri osa sydän- ja verisuonitauteja sairastavista pystyy elämään ja tekemään töitä ilman suurempia rajoituksia.

10. Syöpä

Joka kolmas suomalainen sairastuu syöpään elämänsä aikana. Keskimääri syöpä havaitaan 67-vuotiaana. Yleisin syöpä on eturauhassyöpä.

Syöpään sairastuminen ei tarkoita enää sitä, että pitäisi jäädä heti pysyvästi pois töistä, vaikka syöpä olisi levinnyt. Yhä useampi syöpäpotilas pystyy myös olemaan töissä syöpähoitojen aikana. Syövän hoidossa käytetään enenevässä määrin suun kautta otettuja lääkkeitä, jotka ovat aiempia hoitoja paremmin siedettyjä eikä niihin liity ilman sytostaatteja esimerkiksi hiusten lähtöä.

Yli 60 prosenttia Suomen syöpäpotilaista on elossa viisi vuotta syöpädiagnoosin jälkeen.

11. Tartuntataudit

Rokotukset ovat ylivertainen tapa torjua infektioita, joita vastaan on olemassa rokote.

Lasten rokotusohjelma on poistanut Suomen tautikartalta monta tautia, jotka vielä 1940-luvulla tappoivat yksi–neljä prosenttia lapsista.

Kansalliseen rokoteohjelmaan tulee koko ajan laajennuksia. Esimerkiksi ripuli-oksennustautia aiheuttavaa rotavirusta vastaan alettiin rokottaa Suomen rokoteohjelmassa viisi vuotta sitten. Rotaviruksesta aiheutuvat sairaalahoidot ovat laskeneet sen ansiosta 90 prosenttia.

Suomalaiset matkustavat entistä enemmän ja yhä kauemmas. Ennen matkaa kannattaa varmistaa, että MPR-, kurkkumätä- ja jäykkäkouristusrokotukset ovat kunnossa. Rokotuksin kannattaa suojautua myös maksatulehdusta sekä hepatiitti A:ta ja B:tä vastaan.

12. Tulehdukselliset suolistosairaudet

Ensin huonot uutiset: Tulehdukselliset suolistosairaudet – haavainen paksusuolentulehdus, ulseratiivi koliikki ja Crohnin tauti – ovat lisääntyneet huomattavasti viime vuosina. Useimmiten tauti puhkeaa nuorilla, 18–35-vuotiailla.

Sitten hyvät uutiset: Tulehduksellisten suolistosairauksien syytä ei tiedetä, mutta lääkkeillä on keskeinen merkitys niiden hoidossa ja oireiden minimoimisessa. Suurin osa potilaista hyötyy lääkehoidosta merkittävästi.

Toistaiseksi lääkehoito ei ole paranna sairautta kokonaan, vaan lääkityksen tarve on usein elinikäinen.

Lähde: Lääkkeet ja työkyky (Lääketieteellinen tutkimussäätiö, 2014)

Sisältö jatkuu mainoksen alla