Yhä useampi suomalainen menee lääkärille valmis diagnoosi kourassaan: Google sen tiesi. Mutta mitä siitä sitten seuraa?

Yleislääketieteen erikoislääkäri ja Terveystalon ylilääkäri Jaakko Halonen sanoo, että on toki hyvä, että ihmiset ovat kiinnostuneita omasta terveydestään ja hakevat siitä tietoa. Mutta jos epäilee olevansa sairas ja yrittää etsiä netin syövereistä diagnoosia, siinä saattaa joutua hukkaan.

– Netissä on niin valtavasti tietoa, että sen seasta on hyvin vaikea löytää laadukasta ja relevanttia terveystietoa, ylilääkäri Jaakko Halonen kertoo.

Lisäksi erityisesti keskustelupalstojen ”asiantuntemus” saattaa viedä väärille urille ja huolestuttaa aivan turhaan.

– Kun ihminen huolestuu voimakkaasti, hänen kykynsä ajatella asiaa järkiperäisesti heikkenee. Tämä puolestaan saattaa tehdä vastaanottotilanteesta hankalan. Jos lääkäri toteaakin, että kyseessä on niin sanottu tavanomainen oire, joka on hyvänlaatuinen ja paranee itsekseen, potilas ei välttämättä otakaan tätä tietoa vastaan, koska hän on niin voimakkaasti pelkonsa vallassa.

Lääkärin työhön kuuluu saada potilas vakuutettua asiasta.

– Aina potilas ei kuitenkaan rauhoitu, ennen kuin lääkäri määrää kokeita, jotka ovat siinä tilanteessa diagnoosin kannalta aivan turhia, Jaakko Halonen sanoo.

Etlehti.fi julkaisee joka päivä laadukasta terveystietoa. Lue lisää täällä.

Joskus diagnoosi viivästyy

Toisinaan, harvemmin kyllä, potilas voi kieltää sairauden mahdollisuuden ja etsiä verkosta oireilleen sellaisen selityksen, ettei kyse ole mistään vakavasta. Hän ei lähde lääkäriin, vaikka oireet sitä edellyttäisivät, ja diagnoosi ja hoito viivästyvät.

Entä osuuko potilaan Google-diagnoosi joskus oikeaankin?

– Kyllä niinkin tietysti käy. Ihmiset ovat fiksuja, ja selkeissä sairauksissa maallikkokin pääsee oikeaan diagnoosiin. Ja toisinaan näin voi käydä myös pientä salapoliisintyötä vaativissa diagnooseissa, Jaakko Halonen myöntää.

Lääkärillä on kuitenkin koulutuksensa vuoksi enemmän tietoa ja kokemusta sairauksista ja niiden hoidosta, joten vaikka potilas joskus olisikin osunut oikeaan, niin ei välttämättä käy joka kerta.

Terveyskirjastosta luotettavaa tietoa

Mistä potilas saa verkossa luotettavaa tietoa?

– Lääkäriseura Duodecimin ylläpitämä terveyskirjasto.fi on kattava ja laadultaan erinomainen sivusto. Asiat on esitetty käytännönläheisesti ja siellä on tietoa potilaan tarpeisiin riittävästi.

Vierailija

Googletitko sinäkin itsellesi diagnoosin?

Mielestäni fiksu ihminen omaa sen verran lähdekritiikkiä, että pystyy erottamaan faktan fiktiosta. Lääkäreitä taitaa eniten harmittaa oman auktoriteettiaseman väheneminen ja se, että yhä useampi on valmis elämäntavoillaan vaikuttamaan omaan terveyteensä. Terveystietoinen potilas kun ei ole enää passiivinen ja nöyrä pillerinpopsija eikä korruptoituneen lääketeollisuuden orja. Lääketeollisuuden ympärillä pyörii miljardiluokan bisnes, joiden hyväveliverkostossa on tehokkaita lobbareita, jotka...
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju