Geenitieto auttaa etsimään rintasyöpään tehoavaa täsmähoitoa. Sytostaatit eivät ole enää itsestäänselvyys.
Voidaanko syöpäni parantaa? Menetänkö rintani? Saanko sytostaatteja ja sädehoitoa? Tieto rintasyövästä pysäyttää ja päässä pyörii kysymyksiä.
Valtaosa, yli 90 prosenttia, uusista rintasyövistä todetaan varhaisessa vaiheessa, jolloin syöpä ei ole ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä muualle elimistöön ja hoitovaihtoehtoja on useita. Nyt myös geenitestit ovat apuna hoidon suunnittelussa.
Valtaosa rintasyövistä todetaan varhaisessa vaiheessa.
– Kun syöpäkasvaimen geenit tutkitaan, voidaan löytää lääkkeitä, jotka tehoavat juuri kyseisen potilaan syöpätyyppiin. Lisäksi voidaan välttää hoitoja, jotka eivät ehkä auta, mutta aiheuttavat haittavaikutuksia, sanoo johtava ylilääkäri Juha Kononen Docrates Syöpäsairaalasta.
Geenitestin avulla voidaan selvittää esimerkiksi, onko sytostaattihoidosta hyötyä. Läheskään kaikille ei ole. Rintasyöpää sairastava voi siis välttyä tehottomalta hoidolta ja sen haittavaikutuksilta, kuten pahoinvoinnilta ja hiustenlähdöltä.
Karkeasti arvioiden noin kaksi kolmasosaa leikatuista rintasyöpäpotilaista ei hyödy sytostaattihoidoista, vaan toipuu ilmankin.
Aikainen hoito auttaa
Syöpä syntyy, kun solujen perimään muodostuu vaurioita, joita elimistö ei pysty korjaamaan. Mitä varhaisemmin syöpä todetaan, sitä todennäköisemmin se voidaan parantaa leikkauksella ja liitännäishoidolla.
– Rintasyöpä ei ole kaikilla samanlainen, vaan sillä on useita alatyyppejä. Syövän hoito suunnitellaan yksilöllisesti, ja siihen vaikuttavat muun muassa taudin levinneisyys ja kasvaimen biologiset ominaisuudet, Kononen sanoo.
Syöpä ei ole kaikilla samanlainen.
Rintasyöpä saa alkunsa, kun rintakudoksen yksittäinen solu muuttuu syöpäsoluksi. Kun syöpäsolut jakautuvat miljoonia kertoja, ne muodostavat lopulta ison ryhmittymän, kasvaimen.
– Täsmällinen diagnoosi edellyttää tietoa siitä, mitkä geenit ovat menneet epäkuntoon.
Kasvaimessa voi olla myös erilaisia biologisia tekijöitä, jotka ennakoivat hoitojen tehoa. Usein riittääkin niiden tutkiminen.
Hormonihoito voi menettää tehonsa.
Voidaan esimerkiksi selvittää, onko syöpäsoluissa hormonireseptoreita. Jos on, rintasyövän kasvua voidaan hillitä tehokkaasti hormonihoidolla.
– Joskus voi käydä niin, että hormonihoito menettää tehonsa levinneessä taudissa. Taustalla voi olla mutaatio, joka muuntaa reseptoria niin, etteivät lääkkeet enää tehoa, Kononen sanoo.
Myös julkisella puolella
Myös niin sanotun HER2-kasvutekijän määrittäminen on vakiintunut rintasyövän hoidossa. Tällainen syöpä on aggressiivisempaa tyyppiä, mutta sitä voidaan hoitaa täsmälääkkeellä sytostaattihoidon ohella.
Täsmälääkkeen ansiosta HER2-positiivisen taudin ennuste on nykyisin samalla tasolla kuin HER-negatiivisen rintasyövän.
Geenitestausta hyödynnetään tapauskohtaisesti, kun sillä arvioidaan olevan merkitystä hoitovalintojen kannalta. Testejä käytetään myös perinnöllisen syöpäriskin selvittämisessä.
Suppeamman testin saa muutamalla satasella.
– Geenitestejä tehdään yksityisessä ja julkisessa terveydenhuollossa. Yksityisellä puolella lääkäri kertoo vaihtoehdoista ja punnitsee asiaa potilaan kanssa. Julkisella puolella kriteerit ovat tiukempia ja lääkäri päättää testaamisesta, koska kustannukset maksetaan verovaroin.
Suppeimmat geenitutkimukset maksavat muutaman sata euroa, kattavimmat useita tuhansia euroja. Laajemmilla geenitutkimuksilla voidaan selvittää, löytyykö potilaan syövästä harvinaisempia mutaatioita, ja hakea näihin mahdollisesti sopivia lääkkeitä.
– Laajoja tutkimuksia käytetään yleensä, jos rintasyöpä on levinnyt eikä vakiintuneita hoitovaihtoehtoja ole.
Muutakin kuin leikkaushoitoa
Monen rintasyöpään sairastuneen hoito alkaa leikkauksella, jonka tavoitteena on poistaa kaikki syöpäkudos rinnan ja kainalon alueelta.
Leikkaus ei kuitenkaan aina ole ensimmäinen hoito, vaan syöpätyyppi saattaa tarvita hoitoa jo ennen sitä. Silloin yksittäisissä tapauksissa voi käydä niin, ettei leikkausta tarvita lainkaan.
– Sytostaatti-, hormoni- ja sädehoito saattavat yhdessä hävittää taudin ilman leikkausta. Laajoja tutkimuksia aiheesta ei ole vielä tehty.
Joskus muut hoidot riittävät.
Kun leikkaus tarvitaan, hoito jatkuu sen jälkeen yleensä liitännäishoidoilla eli sytostaatti-, säde- tai täsmälääkehoidolla tai niiden yhdistelmällä.
– Aikaisemmin lähes kaikille leikatuille suositeltiin rutiininomaisesti sytostaattihoitoa. Nykyään yhä useammalle riittää tablettimuotoinen hoito. Se on helpompaa kuin sairaalassa tiputuksessa käyminen, Kononen sanoo.
Rintasyöpään sairastuu maassamme vuosittain noin 5 000 naista ja parikymmentä miestä. Rintasyöpää todetaan eniten 60–64-vuotiailla. Ikääntyneiden naisten rintasyövät ovat useammin hormoneille reagoivia ja vähemmän aggressiivisia kuin nuorempien.
Rintasyövän lääketieteellinen hoito on Suomessa huippuluokkaa. Noin 90 prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.
– Hoito on ottanut mittavia harppauksia eteenpäin nopeassa ajassa. Syövistä opitaan koko ajan lisää ja hoidot kehittyvät. Syöpä ei ole enää hirveä mörkö.
Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 21/2021.
