Jore Marjaranta eli rock-unelmansa todeksi Leningrad Cowboysin, Guitar Slingersin ja Albert Järvisen bändin kanssa. Nyt hän ohjaa senioreiden joogaryhmiä.

Uuden vuosituhannen alussa Jore Marjaranta päätti kokeilla soolouraa.

Ensimmäinen avioliitto oli päättynyt juuri eroon. Elämä oli ala-astetta aloittelevan tyttären yhteishuoltajuutta, yksin asumista ja henkistä harhailua.

Läpimurtohitin kysymys, miten pelko lähtee, oli omakohtainen. Jore pohti, riittävätkö rahkeet soolouralle, löytyykö uutta elämänkumppania ja palaako helvetillinen kipu alaselkään.

15 vuotta myöhemmin vastaukset niihin kysymyksiin ovat tiedossa. Sooloura pääsi vauhtiin ja Jore on naimisissa. Myös alaselän kipu on pysynyt loitolla.

  • Mikä sai alkujaan tötterötukan joogamatolle?

Aloin kärsiä 1990-luvulla pahoista iskiaskivuista. Lauloin Leningrad Cowboysin ison Balalaika Show’n Berliinissä vuonna 1994 läpi kar­mean kivun vallassa.

Kun kävin valittamassa alaselkääni kiropraktikolle, hän totesi, että jos muu ei auta, pitää alkaa harkita leikkaushoitoa.

Onneksi vyöhyketerapeutti sai kivikovan selkäni pehmenemään ja kivun hellittämään. Halusin tehdä kaikkeni, ettei kipu palaisi.

Noihin aikoihin sain tuttavalta suosituksen, että jooga voisi auttaa. Menin alkeiskurssille ja innostuin. Siitä lähtien olen joogannut vaihtelevalla menestyksellä.

Lue myös: Joogalla sydänriski minimiin

  • Missä vaiheessa joogaamisesi on nyt?

Kun muutimme muutama vuosi sitten Coloradoon vaimon työn takia, päätin opiskella jotain kotihommien ohella. Aloin käydä kuntosalilla joogaamassa ja pilateksessa. Siellä oli hyviä pilates-ohjaajia, ja menin mukaan pilateksen ohjaajakoulutukseen.

Pääsin joogassa ihan uudelle asteelle. Ennen ohjaajakoulutusta en ollut joogannut yksin, vaan olin mennyt ohjaajien mukana. Kun tieto lisääntyi, aloin hahmottaa kokonaisuutta ja opin harjoittelemaan yksin.

Kun palasimme Suomeen, olen uskaltautunut myös ohjaamaan jooga­ryhmiä. Vedän seniorijoogaa Vantaan Kotiapusäätiössä. Ryhmän vanhin joogaaja on 89-vuotias.

  • Mikä joogassa on parasta?

Jooga on hyvä mittari, missä kunnossa on. Jos viikonlopun keikkojen jälkeen menee joogaamaan, viikonlopun tekemiset tulevat vastaan niissä harjoitteissa.

Lavalla olo on muuttunut mukavammaksi, kun on hyvässä kunnossa. Olen nyt yli viisikymppisenä paremmassa kunnossa kuin 10 vuotta sitten – tai oikeastaan paremmassa kunnossa kuin koskaan.

Jooga on kauneimmillaan, kun oma ego jää pukukopin lokeroon. Antaa vaan tulla miettimättä liikaa. Joogatessa en ajattele ulkonäköä, en mitään. Se on lavaesiintyjälle hyvää vastapainoa.

Jore Marjaranta x 3

  1. Syntynyt: 1961 Kemijärvellä, asuu Helsingissä.
  2. Ammatti: Laulaja, koti-isä ja joogaohjaaja. Julkaisi uuden levyn huhtikuussa.
  3. Perhe: Vaimo Helena ja uusperhe, jossa kaksi tytärtä.

Mikä on Jore Marjarannan lempiasana? Mitä joogaa hän ylistää? Lue lisää ET Terveys -lehdestä 3/2015.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi:

 

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.