Yskittääkö? Piinaako jatkuva flunssa? Loppuuko henki? Marssi lääkäriin, tupakoitsija, sillä oireittesi taustalla saattaa olla keuhkoahtaumatauti.

  1. Mitkä ovat keuhkoahtaumataudista hälyttävät oireet?

    Tavallisimpia oireita ovat kuiva tai limainen yskä, rasituksessa helposti alkava puuskutus, hengityksen vinkuna, toistuvat hengitystietulehdukset ja hengenahdistus. Oireet ilmaantuvat hiipien, ja moni polttaja tottuu niihin vuosien mittaan.
    Keuhkoahtaumatauti, josta lääkärit käyttävät myös lyhennettä COPD (chronic obstructive pulmonary disease) tai suomalaisittain KAT, on melkeinpä aina tupakkatauti. Savuttomat eivät siihen juuri sairastu, mutta kessuttelijoista keuhkoahtaumataudin saa lopulta jopa puolet.
    Tauti muistuttaa oireiltaan kovasti astmaa, mutta kyse on eri sairaudesta. Astmassa lääkehoito palauttaa keuhkojen toimintakyvyn, keuhkoahtaumassa lääkkeet voivat vain helpottaa oloa. Tosin monella tupakoitsijalla on nämä molemmat taudit.
    Toisin kuin kenties olet kuvitellut, yskiminen ei kuulu luonnollisena osana tupakoitsijan elämään. Kröhä voi tupakoitsijalla olla merkki alkavasta keuhkoahtaumataudista.

  2. Montako vuotta pitää polttaa, että saa keuhkoahtaumataudin?

    Se vaihtelee suuresti. Tautiriski on kuitenkin jo merkittävä, jos olet polttanut 15–20 vuotta, askin päivässä.
    Keuhkoahtaumaa ei suotta sanota vaivihkaisesti eteneväksi tupakkasairaudeksi. Maineensa sairaus on saanut siitä, että usein tauti on tuhonnut jopa puolet keuhkojen toimintakyvystä, kun potilas saa diagnoosin.
    Keuhkoahtaumatautia on totuttu pitämään iäkkäiden tupakkamiesten tautina, mutta tätä nykyä tyypillinen potilas on yhä useammin työikäinen nainen. Naiset sairastuvat miehiä helpommin ja nuorempina.

  3. Kävin lääkärissä hengenahdistuksen ja yskän takia, mutta sain vain anti­bioottikuurin. Miksi näin, vaikka olen piintynyt tupakoitsija?

    Keuhkoahtaumatauti on kansansairaus, joka osaa piiloutua pitkään – jopa lääkäreiltä. Silti terveydenhuollossa olisi petrattavaa: lääkäri kysyy tupakointitietoja vieläkin liian harvalta potilaalta. Vielä harvemmin tupakoitsija ­lähetetään keuhkojen toimintakykytutkimuksiin, spirometriaan.
    Spirometriatutkimus paljastaa keuhkoahtaumataudin. Spirometrialaitteita on terveyskeskuksissa, joten kysy omalääkäriltäsi, pääsisitkö mittaukseen.

  4. Olen huolissani lapsenlapsestani, joka alkoi polttaa teini-iässä. Voiko hänkin sairastua tähän tupakkatautiin?

    Keuhkoahtaumatauti yleistyy ikävä kyllä kovaa vauhtia. Jos tupakoinnin on aloittanut teini-ikäisenä, voi nelissäkymmenissä havahtua keuhkoahtauman ensi­oireisiin.
    Olet syystäkin huolissasi lapsenlapsestasi. Kannusta häntä lopettamaan vaikkapa pienin palkinnoin ja pysy hänen tukenaan myös mahdollisisssa repsahduksissa ja takapakeissa.

  5. Mitä keuhkoilleni tapahtuu, ­kun tauti etenee?

    Tupakka tulehduttaa keuhkoputkiesi limakalvoja, ja vähitellen keuhkoputkien seinämät paksuuntuvat. Ilmatiet ahtautuvat pysyvästi, ja tupakansavu tekee tuhojaan myös keuhkojen pienissä, hengittävissä rakkuloissa. Rakkulat venyvät ja hajoavat, ja jos niin käy, keuhkojen kaasunvaihto häiriintyy.
    Kun tauti on edennyt pitkälle, puhutaan emfyseemasta eli keuhkonlaajentumasta. Tätä vauriota ei voi korjata millään. Vaurioiden määrästä riippuu keuhkojen toimintakyky. Moni potilas tarvitsee taudin viime vaiheessa lisähappea.

  6. Miten keuhkoahtaumatautiani hoidetaan?

    Paras lääke keuhkoahtaumaan on tupakoinnin lopettaminen. Vain se voi hidastaa taudin etenemistä – milloinkaan ei siis ole liian myöhäistä luopua tupakasta!
    Liikuntakin on oleellinen osa keuhkoahtaumasi hoitoa. Tärkeää on, että hengästyt ja pidät huolta myös lihaskunnostasi.
    Lääkehoidoksi saat keuhkoja hoitavia ja keuhkoputkia avaavia lääkkeitä. Lääkkeitä on erilaisia: hengitettäviä antikolinergi- ja sympatomimeetti-valmisteita sekä esimerkiksi hengitettävää kortisonia.
    Tauti etenee aaltoillen, ja joskus on huonoja vaiheita. Pahenemisvaiheissa saatat tarvita tablettikortisonia ja anti­biootteja.

    Asiantuntijana keuhkosairauksien erikoislääkäri Milla Katajisto HUSista.

    Lähteenä myös: Keuhkosairaudet-teos (Duodecim) sekä www.hengitysliitto.fi ja www.filha.fi

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi:

 

Omaa kehoa voi olla vaikea rakastaa. Siksi pinnalle on noussut kehopositiivisuus eli aate, joka pyrkii opettamaan itseinhon sijaan itsensä hyväksymistä. 

Etenkin kesää kohden ajatukset bikineistä ja mekkokeleistä voivat ahdistaa: en voi, en kehtaa, näytän kamalalta. Entä, jos stressaamisen, ulkonäön muokkaamisen ja ainaisen laihduttamisen sijaan yrittäisitkin muuttaa ajatusmaailmaasi?

Tässä kuusi vinkkiä, joiden avulla sinäkin voit opetella kehopositiivisemmaksi.

1. Katso peiliin

Iso vatsa, heiluvat allit, muhkuraiset reidet, liian luiseva... Kun katsot peiliin, näetkö vain vikoja? Pyri mieluummin keskittymään hyvään. Keksi jokaista kehossasi inhoamaasi asiaa kohden kaksi asiaa, joista pidät. Se voi tuntua aluksi vaikealta, mutta pian alat löytää positiivisia kohtia helpommin. Voit ajatella: ”En ehkä ole juuri sellainen kuin haluaisin, mutta olen silti aika ihana.”

2. Kiitä kehoasi

Mieti, miten usein parjaat ulkonäköäsi hiljaa mielessäsi tai ääneen ystävällesi. Ala sen sijaan kehua kroppaasi siitä, mitä se osaa tehdä. Jalkasi kuljettavat sinua, kätesi voivat koskettaa. Olet ehkä voimakas tai hyvä halaamaan. Jokaisella on vain yksi keho. Mikset arvostaisi omaasi ja kohtelisi sitä rakkaudella?

3. Unohda kokolappu

On kurjaa, kun tuttu vaatekoko ei mene päälle sovituskopissa. Muista kuitenkin, että vaatekoot vaihtelevat paljon eri valmistajilla. Siksi niitä ei kannata tuijottaa liikaa. Älä välitä lapun numerosta, vaan valitse sellainen vaate ja koko, joka tuntuu hyvältä päällä.

Paidanniskaan merkitty koko ei myöskään kerro sinusta ihmisenä mitään. Jos lapun numeron näkeminen silti ahdistaa, leikkaa koko lappu irti.

4. Älä vertaa muihin

Katsele muita ihmisiä lempein silmin, älä katkerasti tai vertaillen. Kun mietit, että tuttavasi, joku julkisuuden henkilö tai mainoksen malli on kaunis ja upea, ajattele: ”Ja niin olen minäkin.”

Nykyinen kauneusihanne on ehkä hoikka ja treenattu, mutta vartaloita on lukemattomia erilaisia. Ne ovat kaikki yhtä arvokkaita. 

5. Liiku oikeista syistä

Moni rääkkää itseään kuntosalilla tai lenkkipolulla verenmaku suussa. Jos huomaat urheilevasi ulkonäön takia, ota aikalisä. Etsi laji tai tapa liikkua, josta oikeasti pidät. Liiku hyvän olon vuoksi – älä siksi, että söit eilen pullan. Liikunnan ei kuulu olla rangaistus.

6. Ole ystävä itsellesi

Yritä kohdella itseäsi yhtä kiltisti kuin kohtelet parasta ystävääsi. Pidät hänestä hänen itsensä, et ulkonäön takia, eikö niin? Mieti, mikä sinun persoonassasi on hyvää. Olet ehkä sisukas, rohkea, hyvä äiti tai rakastava puoliso, kätevä käsistäsi tai hyvä työssäsi. Keskity vahvuuksiisi. Ihmisarvosi ei riipu siitä, miltä näytät.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 9/2018.