Yskittääkö? Piinaako jatkuva flunssa? Loppuuko henki? Marssi lääkäriin, tupakoitsija, sillä oireittesi taustalla saattaa olla keuhkoahtaumatauti.

  1. Mitkä ovat keuhkoahtaumataudista hälyttävät oireet?

    Tavallisimpia oireita ovat kuiva tai limainen yskä, rasituksessa helposti alkava puuskutus, hengityksen vinkuna, toistuvat hengitystietulehdukset ja hengenahdistus. Oireet ilmaantuvat hiipien, ja moni polttaja tottuu niihin vuosien mittaan.
    Keuhkoahtaumatauti, josta lääkärit käyttävät myös lyhennettä COPD (chronic obstructive pulmonary disease) tai suomalaisittain KAT, on melkeinpä aina tupakkatauti. Savuttomat eivät siihen juuri sairastu, mutta kessuttelijoista keuhkoahtaumataudin saa lopulta jopa puolet.
    Tauti muistuttaa oireiltaan kovasti astmaa, mutta kyse on eri sairaudesta. Astmassa lääkehoito palauttaa keuhkojen toimintakyvyn, keuhkoahtaumassa lääkkeet voivat vain helpottaa oloa. Tosin monella tupakoitsijalla on nämä molemmat taudit.
    Toisin kuin kenties olet kuvitellut, yskiminen ei kuulu luonnollisena osana tupakoitsijan elämään. Kröhä voi tupakoitsijalla olla merkki alkavasta keuhkoahtaumataudista.

  2. Montako vuotta pitää polttaa, että saa keuhkoahtaumataudin?

    Se vaihtelee suuresti. Tautiriski on kuitenkin jo merkittävä, jos olet polttanut 15–20 vuotta, askin päivässä.
    Keuhkoahtaumaa ei suotta sanota vaivihkaisesti eteneväksi tupakkasairaudeksi. Maineensa sairaus on saanut siitä, että usein tauti on tuhonnut jopa puolet keuhkojen toimintakyvystä, kun potilas saa diagnoosin.
    Keuhkoahtaumatautia on totuttu pitämään iäkkäiden tupakkamiesten tautina, mutta tätä nykyä tyypillinen potilas on yhä useammin työikäinen nainen. Naiset sairastuvat miehiä helpommin ja nuorempina.

  3. Kävin lääkärissä hengenahdistuksen ja yskän takia, mutta sain vain anti­bioottikuurin. Miksi näin, vaikka olen piintynyt tupakoitsija?

    Keuhkoahtaumatauti on kansansairaus, joka osaa piiloutua pitkään – jopa lääkäreiltä. Silti terveydenhuollossa olisi petrattavaa: lääkäri kysyy tupakointitietoja vieläkin liian harvalta potilaalta. Vielä harvemmin tupakoitsija ­lähetetään keuhkojen toimintakykytutkimuksiin, spirometriaan.
    Spirometriatutkimus paljastaa keuhkoahtaumataudin. Spirometrialaitteita on terveyskeskuksissa, joten kysy omalääkäriltäsi, pääsisitkö mittaukseen.

  4. Olen huolissani lapsenlapsestani, joka alkoi polttaa teini-iässä. Voiko hänkin sairastua tähän tupakkatautiin?

    Keuhkoahtaumatauti yleistyy ikävä kyllä kovaa vauhtia. Jos tupakoinnin on aloittanut teini-ikäisenä, voi nelissäkymmenissä havahtua keuhkoahtauman ensi­oireisiin.
    Olet syystäkin huolissasi lapsenlapsestasi. Kannusta häntä lopettamaan vaikkapa pienin palkinnoin ja pysy hänen tukenaan myös mahdollisisssa repsahduksissa ja takapakeissa.

  5. Mitä keuhkoilleni tapahtuu, ­kun tauti etenee?

    Tupakka tulehduttaa keuhkoputkiesi limakalvoja, ja vähitellen keuhkoputkien seinämät paksuuntuvat. Ilmatiet ahtautuvat pysyvästi, ja tupakansavu tekee tuhojaan myös keuhkojen pienissä, hengittävissä rakkuloissa. Rakkulat venyvät ja hajoavat, ja jos niin käy, keuhkojen kaasunvaihto häiriintyy.
    Kun tauti on edennyt pitkälle, puhutaan emfyseemasta eli keuhkonlaajentumasta. Tätä vauriota ei voi korjata millään. Vaurioiden määrästä riippuu keuhkojen toimintakyky. Moni potilas tarvitsee taudin viime vaiheessa lisähappea.

  6. Miten keuhkoahtaumatautiani hoidetaan?

    Paras lääke keuhkoahtaumaan on tupakoinnin lopettaminen. Vain se voi hidastaa taudin etenemistä – milloinkaan ei siis ole liian myöhäistä luopua tupakasta!
    Liikuntakin on oleellinen osa keuhkoahtaumasi hoitoa. Tärkeää on, että hengästyt ja pidät huolta myös lihaskunnostasi.
    Lääkehoidoksi saat keuhkoja hoitavia ja keuhkoputkia avaavia lääkkeitä. Lääkkeitä on erilaisia: hengitettäviä antikolinergi- ja sympatomimeetti-valmisteita sekä esimerkiksi hengitettävää kortisonia.
    Tauti etenee aaltoillen, ja joskus on huonoja vaiheita. Pahenemisvaiheissa saatat tarvita tablettikortisonia ja anti­biootteja.

    Asiantuntijana keuhkosairauksien erikoislääkäri Milla Katajisto HUSista.

    Lähteenä myös: Keuhkosairaudet-teos (Duodecim) sekä www.hengitysliitto.fi ja www.filha.fi

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju