Kromi tasoittaa verensokeria ja edistää aineenvaihduntaa. Sen puutos lisää riskiä sairastua aikuisiän diabetekseen.

Jos tarkkoja ollaan, kromia kutsutaan hivenaineeksi, toisin kuin magnesiumia, kivennäisaineiden monipuolista kunkkua.

Syykin on selvä, kromia tarvitaan magnesiumiin verrattuna vain hivenen.

Kromi on kuitenkin omassa roolissaan elimistölle tärkeä. Varsinkin kun sitä peilaa tämän päivän kansantauteihin, ylipainon ja kakkostyypin diabeteksen rajuun kasvuun.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Hillitsee makeanhimoa

Kromi edistää veren sokeritasapainon säilymistä vakaana. Jos tasapaino heilahtelee rajusti, sillä on suora vaikutus näläntunteeseen ja hallitsemattomaan makeanhimoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Iän karttuessa kromin määrä elimistössä vähenee, minkä on osaltaan arveltu vaikuttavan kilojen kertymiseen. Liian vähäisen kromipitoisuuden uskotaan myös lisäävän aikuistyypin diabeteksen riskiä.

Kuntoilupireissä kromia kutsutaan rasvanpolttajaksi, mutta tämän ominaisuuden suhteen tutkimustulokset ovat ristiriitaisia.

Näistä saat kromia

Hyviä kromin lähteitä ovat äyriäiset ja maksaruuat, munankeltuainen, täysjyvävilja, peruna ja paprika.

Kromia pitäisi saada 0,030 milligrammaa vuorokaudessa. Kalkkivalmisteiden samanaikainen nauttiminen vähentää kromin imeytymistä vereen.

Esimerkiksi USA:ssa ja Espanjassa suositus on nelinkertainen. Noissa maissa kromilisää myös suositellaan ylipainoisille, masentuneille ja diabeetikoille.

Liian suuri kromimäärä kuormittaa munuaisia.

Puutos on harvinaista

Kromin puutoksesta ei laajemmin kärsitä. Sitä esiintyy lähinnä vanhuksilla sekä liikuntaa vieroksuvilla valmisruokien ja sokerin suurkuluttajilla.

Lähteet: ravintoterapeutti  Kaisa Jaakkola, tri Matti Tolonen ja www.terveyskirjasto.fi

Sisältö jatkuu mainoksen alla