Lievän masennuksen hoidossa käytetyllä mäkikuismalla on vähemmän haittavaikutuksia kuin masennuslääkkeillä. Säännöllistä lääkitystä käyttävälle se ei välttämättä sovi.

1. Vanha lääkekasvi

Mäkikuisman kukista ja lehdistä valmistettua uutetta on käytetty kansanlääkinnässä yli 2 000 vuoden ajan muun muassa haavojen, palovammojen, lihaskivun, kihdin ja unettomuuden hoitoon.

2. Kasvirohdosvalmiste

Suomessa mäkikuismavalmisteet luokitellaan lääkevalmisteisiin. Niitä voi ostaa ilman reseptiä apteekista.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean hyväksymä käyttöaihe mäkikuismalle on lyhytaikaisen lievän masennustilan hoito aikuisilla. Sitä voi käyttää työuupumuksesta, stressistä tai vaihdevuosista johtuvaan alakuloon sekä kaamosmasennukseen.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

3. Käy kuuriksi

Mäkikuismauutteiden sisältämät bioaktiiviset aineet vaikuttavat mielialaan useiden välittäjäaineiden kautta. Masennus alkaa helpottaa yleensä kuukauden kuluessa käytön aloittamisesta. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Mäkikuisma on tarkoitettu lyhytaikaiseen käyttöön. Sen pitkäaikaiseen tai jatkuvaan nauttimiseen liittyvistä hyödyistä tai haitoista ei ole luotettavaa tietoa.

4. Yhteisvaikutukset voivat yllättää

Jos on säännöllinen lääkitys, mäkikuismavalmisteiden käytön aloittamisesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. 

Mäkikuismalla on yhteisvaikutuksia useiden lääkkeiden kanssa. Se voi heikentää tai lisätä muun muassa statiinien, varfariinin, antibioottien ja digok-siinin tehoa ja aiheuttaa vakavia haittoja yhdessä masennuslääkkeiden kanssa.

5. Tarkkana auringossa

Mäkikuisman hyperisiini voi herkistää auringonvalolle, joten mäkikuismapillereiden käytön aikana kannattaa välttää liiallista auringolle altistumista ja suojata iho vaatteilla ja aurinkovoiteella. 

Mäkikuismaa sisältävä ihoöljy kannattaa sivellä iholle vasta auringossa oleskelun jälkeen.

Asiantuntija: Asiakaspalvelupäällikkö, proviisori Jenny Siltanen.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 21/2019.

Sisältö jatkuu mainoksen alla