Riitelyssä on aina riskinsä, mutta jatkuva tunteiden patoaminen on vielä vaarallisempaa. Konflikstien karttaja voi olla passiivinen vallankäyttäjä tai ihminen, joka ei rohkene puolstaa itselleen tärkeitä asioita.

1. Miksi joskus kannattaa riidellä?

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Niiden käsittely ei vaadi aina riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä tai arka, kiihtymystä ja äänen kohoamista on vaikea välttää. Riitely on taitolaji. Parhaimmillaan se auttaa selvittämään ongelman, joka on syönyt energiaa pitkään.

Jos pieniä riitoja on paljon, kannattaa pohtia, mitä niiden takana on. Ovatko ne vain tapa purkaa painetta? Vai onko taustalla jokin isompi kipupiste, kuten arvottomuuden tunne, jota ei saa sanottua ääneen?

Ajallemme on ominaista henkinen poissaolo.

2. Mistä kinataan eniten?

Kotitöiden jakamisesta, lasten kasvatuksesta, rahan käytöstä. Yhä useampi eläkeläinenkin on ylivelkaantunut, ja rahaongelmat säteilevät kaikkiin elämän osa-alueisiin. Ajallemme on ominaista henkinen poissaolo. Yhteistä aikaa ei tunnu löytyvän, vaikka kaikilla on aikaa roikkua somessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

3. Kannattaako riidattomia liittoja ihailla?

Pari, joka ei koskaan riitele, saattaa vuosikausia hautoa sisuksissaan ”väärinkäsitystä”. Se voi pikku hiljaa myrkyttää koko suhteen. Ongelma ei häviä, vaikka asiaa ei käsitellä. Jos toinen antaa periksi koko ajan ja mukautuu kumppanin tahtoon, elämä ei tunnu enää omalta. Seurauksena voi olla halu irtautua koko suhteesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Sama tunne voi jyllätä pitkissä ystävyyssuhteissa. Toinen kokee olevansa vain alusta, johon kaveri saa kipattua mieltään painavat asiat. Vastavuoroisuus voi puuttua senkin takia, että omaa tilaa ei osata tai uskalleta ottaa.

Stressaantunut joutuu helposti tunteidensa valtaan.

4. Tapaan sukujuhlissa eksäni uuden puolison. Miten selviän ärtymyksestäni?

Stressaantunut joutuu helposti tunteidensa valtaan. Kun hermostumme, saatamme jopa aistia uhkaavaa käytöstä, jota ei oikeasti ole olemassa.

Jos pitää jotakin tyyppiä hankalana, se näkyy kehonkielessä, äänensävyssä ja mikroilmeissä. Toinen aistii ne varmasti, ja maaperä konfliktille on valmis. Joskus emme edes tunne ihmistä, mutta mielikuva hänestä on kielteisesti värittynyt.

Ole sinä se rohkeampi, joka menee lähelle. Syyllistämisen sijaan yritä miettiä, millaiset asiat teitä kahta yhdistävät.

Erityisen ärsyttävää on yleistäminen.

5. Mitkä ovat yleisimmät virheet riitelyssä?

Syyllisen etsiminen ja kyvyttömyys kuunnella toisen näkökantaa. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä teet aina niin” tai ”sinä et koskaan tee näin”. Pahimmillaan esiin kaivetaan kaikki entiset riidanaiheet: anopin oikut ja vuosien takainen pikkujouluristeily. Kuohuksissamme tulemme sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti henkilökohtaiset loukkaukset iskostuvat mieleen pysyvämmin kuin kehut.

6. Onko työpaikalla kiistely aina merkki huonosta ilmapiiristä?

Ei, sillä konflikti voi toimia kuin pelastusrengas. Sen sijaan, että kaikki soutavat tyynesti samaan suuntaan, joku rohkenee huomauttaa, että suunta on väärä. Kyky muutokseen on elinehto kaikilla työpaikoilla. Fiksu johtaja oivaltaa oman rajallisuutensa ja kuuntelee asiantuntijoilta myös eriäviä mielipiteitä.

7. Voidaanko kaikki riidat ratkaista?

Jos kysymys on persoonaan liittyvistä ominaisuuksista, niitä voi olla vaikea tai mahdoton muuttaa. Sohvaperunasta ei saa salihirmua, esteetikko kärsii kaaoksesta. Persoonaan liittyviä ”puutteita” olisi kuitenkin joskus hyvä käsitellä – positiivisesti ja huumorilla. ”Tuo nyt on tuollainen, mutta rakastan sitä silti.”

On tärkeää pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

8. Miten riita saadaan nopeimmin poikki?

Kuohuksissa oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala. Kaikki on vielä suhteellisen hyvin, jos saatte pidettyä yllä vuoropuhelua. Pitkät monologit eivät toimi varsinkaan silloin, jos yrittää perustella, miksi toinen on väärässä.

Vältä ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta. Ole rehellinen. Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Ripaus myötätuntoa voi saada ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto. Kirsi Piha: Konflikti päivässä. Alma Talent 2017. Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju. Alma Talent 2017.

Lue myös:

Sisältö jatkuu mainoksen alla