Pyöriikö päässä? Vai keinuttaako? Ménièren taudissa huimaus saattaa kestää jopa tunteja, sekä siihen voi liittyä myös pahoinvointia ja kuulon heikkenemistä.

  1. Tauti on melko harvinainen, sitä esiintyy noin 1/10 000. Vuosittain taudin saa noin 2 500 suomalaista.
  2. Sairastuneet ovat yleensä 20–60-vuotiaita.
  3. Taudin syytä ei täysin tunneta, mutta oireet liittyvät sisäkorvassa olevan nesteen lisääntymiseen. Se aiheuttaa tasapainon ja kuulon häiriintymisen.
  4. Tauti ilmaantuu kohtauksina, joihin kuuluvat voimakas huimaus, kuulon huononeminen ja korvien soiminen. Huimaus on tavallisesti kiertohuimausta, joka tuntuu siltä, kuin koko ympäristö pyörisi.

    Voisiko huimaus johtua tästä? 5 syytä mennä lääkäriin

  5. Huimaus saattaa kestää paristakymmenestä minuutista tunteihin, ja siihen voi liityä pahoinvointia. Kuulo heikkenee ja korvat soivat.
  6. Vuosien mittaan kuulo saattaa huonontua pysyvästi.
  7. Vähäsuolaisen ruokavalion arvellaan vähentävän nestettä sisäkorvassa. Potilaan kannattaa tarkkailla, millaiset olosuhteet laukaisevat kohtauksen ja välttää tilanteita jo ennalta.
  8. Huimausoireisiin on saatavilla tasapainokuntoutusta. Kuntoutuksessa toistetaan huimausta aiheuttavia liikkeitä ja asentoja, opetellaan seisomatasapainoa ja harjoitellaan näön ja korvassa sijaitsevan tasapainoelimen yhteistoimintaa.
  9. Tautiin on lääkkeitä, joilla useimpien potilaiden oireita pystytään vähentämään tai joilla oireet saadaan kokonaan häviämään.
  10. Vaikeimmissa Ménière-tapauksissa apua etsitään välikorvaan tehtävästä lääkeaineruiskutuksesta tai sisäkorvan painetta alentavasta leikkauksesta.

    Lue myös: Mystisiä oireita korvassa – onko se Ménièrin tautia?

Lähde: terveyskirjasto.fi

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: