Suomen suosituin kuolinvuode on terveyskeskuksen metallilaitainen sänky sinisine lakanoineen.

Lähes puolet yli 70-vuotiaista kuolee terveyskeskuksessa, jonne yleensä siirrytään juuri ennen kuolemaa.

Tutkimustulos on terveystieteiden maisteri Mari Aaltosen tuoreesta väitöskirjasta. Aaltonen selvitti, miten yli 70-vuotiaat siirtyivät kodin ja hoitopaikkojen välillä kahden viimeisen elinvuotensa aikana ja mikä oli heidän yleisin kuolinpaikka. Tutkimus koski vuosia 1998–2008.

Suosittelemme: Nuoret eutanasian kannalla – oletko sinä?

Yli 70-vuotiaiden yleisin kuolinpaikka

  1.    Terveyskeskus
  2.    Alue- tai keskussairaala
  3.    Koti
  4.    Vanhainkoti

Yllättikö tulos, tutkija Mari Aaltonen?

– Eniten yllätyin siitä, miten terveyskeskus säilytti asemansa yleisimpänä kuolinpaikkana koko kymmenen vuoden tutkimusjakson ajan.

– Onko terveyskeskus oikea paikka kuolla, riippuu tapauksesta. Varmaan se on oikea paikka, jos ihminen tarvitsee sairaanhoitoa, jota voidaan tarjota vain terveydenhuollon yksikössä. Jos sellaista hoidon tarvetta ei ole, miksi pitäisi kuolla siellä.

"Terveyskeskus säilytti asemansa yleisimpänä kuolinpaikkana koko 10 vuoden ajan."

Miksi Suomessa kuollaan yleisimmin terveyskeskukseen?

–  Jos ihminen asuu kotona yli 70-vuotiaana, terveyskeskus on yleensä paikka, jossa häntä hoidetaan apua tarvittaessa. Jos ihminen on pitkäaikaishoidossa elämänsä viime vuodet, hän saattaa elää siellä elämänsä loppuun asti. Osa pitkäaikaishoidon asukkaista siirretään viimeisiksi elinkuukausiksi terveyskeskukseen, koska alkuperäisestä hoitopaikasta voi syystä tai toisesta puuttua tarvittava lääketieteellinen osaaminen, tutkija sanoo.

Dementiapotilasta siirrellään

Tutkimuksessa tuli ilmi, että kotona asuneita dementiapotilaita siirrellään elämänsä 24 viimeisenä kuukautena enemmän kuin muita eri palveluntarjoajien välillä. Tutkija selittää syyksi dementiapotilaan monenkirjavat tarpeet.

Pitkäaikaishoitopaikoissa ei tarjota välttämättä keskitettyä hoitoa vaan apua täytyy hakea monista paikoista.

Lue myös: Ehkäise itse ennenaikainen kuolema x 3

Mies kuolee kotona, nainen muualla

Kiinnostava Mari Aaltosen väitöskirjan tutkimustulos on sekin, että naiset ja vanhimmat, vähintään 90-vuotiaat, siirrettiin olinpaikastaan harvemmin kuolemaan jonnekin muualle verrattuna miehiin tai 70–79-vuotiaisiin.

Naiset ja yli 90-vuotiaat kuolivat miehiä ja nuorempia useammin pitkäaikaishoitoa tarjoavissa hoitopaikoissa.

70–79-vuotiaat ja miehet kuolivat useammin erikoissairaanhoidossa tai kotona. Erikoissairaanhoitoon siirtymisen määrä vaihteli tutkimuksen mukaan myös asuinkunnan mukaan.

Tutkimuksen aineisto kerättiin THL:n hoitoilmoitusrekisteristä ja Tilastokeskuksen kuolemansyyrekisteristä.

Terveystieteiden maisteri Mari Aaltosen gerontologian väitöskirja Patterns of care in the last two years of life. Care transitions and places of death of old people (Tampereen yliopisto, 2015)

Kysely

Missä sinä haluat kuolla?

Kotona
Kotona
51.4%
Ei väliä
Ei väliä
27.9%
Sairaalassa
Sairaalassa
10.7%
Matkalla
Matkalla
5.3%
Terveyskeskuksessa
Terveyskeskuksessa
2.9%
Vanhainkodissa
Vanhainkodissa
2.4%
Ääniä yhteensä: 204

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju