1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?
Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.
2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?
Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.
Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.
Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.
Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.
3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?
Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.
4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?
Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.
Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.
Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.
5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?
SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.
Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.
6. Entä lääkevarasto?
Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.
7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?
Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.
Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin
8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?
Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.
SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.
9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?
Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.
Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.
Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen
10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?
Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.
11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?
Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.
Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.
Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.
Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.
12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?
Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.
Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.
