Toiko siitepölykausi mukanaan jatkuvan niistämisen ja tukkoisen olon? Kysyimme ammattilaiselta kahdeksan kysymystä tästä aiheesta.

  • 1. Onko allerginen nuha yleinen vaiva?

    Liki kolmasosa suomalaisista kärsii allergisesta nuhasta, joko kausi­luontoisesti tai jatkuvasti. Se alkaa useimmiten nuoruusiässä, ja monella oireet helpottavat vanhemmiten, toisinaan loppuvat kokonaankin, mutta moni niiskuttaa allergiaa läpi elämänsä.

  • 2. Onko nuhan syynä aina siitepöly?

    Kausiluontoisen allergisen nuhan aiheuttaa ilmassa oleva siite­pöly tai homeitiöt. Nuha voi myös olla ympärivuotista, ja silloin oireilu johtuu eläimistä, ruoka-aineista, kemikaaleista, tekstiileistä tai vaikkapa jauhopölystä. Myös sisäilmaongelmat voivat oireilla allergisena nuhana.

  • 3. Onko allergisessa nuhassa muita oireita kuin nuha?

    Siihen liittyy usein nenän kutinaa, aivastelua ja nenän tukkoisuutta. Silmät punottavat ja kutisevat, myös korvat voivat kutista. Väsymys on tavallista. Flunssanuhaan verrattuna allerginen nuha on vetisempää. Ympärivuotisessa allergisessa nuhassa oireet ovat samantyyppisiä, mutta nenäerite saattaa olla paksumpaa. Oireet voimistuvat aina aiheuttajan lähellä.

    Niiskutatko flunssan vai allergian vuoksi? Asiantuntija selvittää erot

  • 4. Olen huomannut, että lämpötilaerot saavat nenäni vuotamaan. Mistä on kysymys?

    Erityisesti vanhemmiten moni alkaa potea niin sanottua ei-allergista yliherkkyysnuhaa. Nenä alkaa vuotaa, kun tulee kylmästä ulkoilmasta lämpimään sisäilmaan tai joutuu oleskelemaan vetoisessa tilassa. Myös voimakkaat ruuankäryt saattavat laukaista nuhan.

  • 5. Oireeni ovat melko lievät, ja selviän niistämällä. Olisiko lääkkeistä jotain hyötyä?

    Allergista nuhaa kannattaa hoitaa tehokkaasti, vaikka oireet olisivat vähäisiäkin. Nenästä on suora yh­teys keuhkoihin, ja hoitamaton allerginen nuha saattaa laukaista astman. Astman kanssa eläminen on jo hankalampaa kuin nuhan hoitaminen.
    Parhaiten nuha talttuu antihistamiineilla ja kortisonipohjaisilla suihkeilla. Niitä saa apteekista ilman reseptiäkin, mutta jos lääkkeitä joutuu käyttämään pidemmän aikaa isompia määriä, reseptillä ne tulevat hiukan edullisemmiksi.

  • 6. Koska lääkitys aloitetaan?

    Heti kun sen kasvin siitepöly­kausi alkaa, jolle on on allerginen. Kortisonin voi aloittaa vaikka vähän ennakoiden. Se vaikuttaa täydellä teholla vasta noin viikon kuluttua lääkityksen aloittamisesta, ja parhaan tehon saamiseksi käytön pitää olla säännöllistä. Antihistamiinilääkitystä voi alkaa käyttää heti siitepölyn ilmaannuttua, se vaikuttaa heti. 

  • 7. Onko lääkkeistä jotain haittaa?

    Pitkään käytettyinä niin antihistamiinit kuin nenäsuihkeetkin saattavat kuivattaa limakalvoja. Silloin nenää kannattaa hoitaa keittosuolasuihkeella tai öljypohjaisella nenäsuihkeella. Niitä suihkautetaan nenään noin puoli tuntia lääkkeen ottamisen jälkeen.

  • 8. Auttavatko luontaistuotteet?  

    Eivät. Niitä ei kannata edes kokeilla, sillä ne on usein valmistettu jostain kasvista, joka saattaa vain lisätä allergian oireita. Sen sijaan kannattaa tutustua nenäkannuun. Monet allergista nuhaa sairastavat hyötyvät sen säännöllisestä käytöstä.
     Nenäkannun avulla kädenlämpöistä suolavettä valutetaan toisen sieraimen kautta nenätiehyiden läpi niin, että vesi valuu toisesta sieraimesta ulos. Vesi puhdistaa nenän tiehyitä ja olo helpottuu. Vesi ei mene henkeen, kun hengittää suun kautta. Apteekissa osataan neuvoa nenäkannun käytössä. Myös hengityssuojaimesta voi olla apua, se estää siitepölyn kulkeutumista hengitysteihin. 
    Kysymyksiin vastasi koulutuspäällikkö Anne Vuorenmaa Allergia- ja astmaliitosta.  

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla