Moni flunssapotilas vannoo C-vitamiinin, sinkin ja inkiväärin voimaan – mutta onko niistä oikeasti apua?

Nenä tuntuu taas tukkoiselta ja kurkku karhealta. Juurihan sain edellisen räkätaudin rippeet karistettua onteloistani. Epäreilua, että minä nappaan jokaisen ohi vilistävän viruksen, kun puoliso porskuttaa talvesta toiseen ilman yskähdystäkään.

Muistan kuulleeni, että sinkillä ja C-vitamiinilla voisi vahvistaa vastustuskykyään. Ystävä taas vannoo sitruuna-inkiväärijuoman nimeen. Onkohan näistä apua?

– Sekä sinkki että C-vitamiini lyhentävät flunssan kestoa, joten vitamiinilisästä yskän tai nuhan alkumetreillä on apua. C-vitamiini lyhentää flunssan kestoa noin kahdeksan prosenttia, mutta sinkkitabletin imeskely saattaa vähentää sairaspäiviä jopa kolmanneksella, kertoo dosentti Harri Hemilä Helsingin yliopistosta.

– Mutta sinkki täytyy ottaa imeskelytablettina. Tarkkaan ei tiedetä, mitä sinkki nielussa tekee, mutta kun hoito aloitetaan mahdollisimman pian oireiden alettua, sinkkilisä lyhentää yskää, nuhaa ja kurkkukipua.

Sinkeissä on eroja

Eniten tutkimusta on sinkkiasetaatista. Imeskelytablettien lisäksi myynnissä on myös nielusuihkeita, jotka sisältävät sinkkiä.

Sen sijaan yhdistelmävalmisteista, joissa on esimerkiksi sinkkiä ja sitruunahappoa tai sinkkiä ja C-vitamiinia, ei ole vastaavaa hyötyä.

C-vitamiini ja sitruunahappo sitovat sinkkiä ja estävät sen vapautumisen nieluun. Ne myös vaikuttavat eri paikoissa: sinkki nielussa ja C-vitamiini verenkierron kautta. Siksi C-vitamiiniporetabletit ja imeskeltävät sinkkitabletit kannattaa ottaa erikseen.

C-vitamiini ja sinkki vaikuttavat eri kautta.

– Sinkin tehokas päiväannos on tutkimusten mukaan 80 milligrammaa. C-vitamiinia voi flunssan aikana käyttää kuusi grammaa vuorokaudessa. Vaikka määrät ylittävät päiväsuosituksen, lyhyestä käytöstä ei ole haittaa, Harri Hemilä vakuuttaa.

Ruokavalio auttaa

Ravitsemuksella on yleisesti ottaen suuri vaikutus vastustuskykyyn, vahvistaa Ursula Schwab. Hän on ravitsemusterapian professori Itä-Suomen yliopistossa.

Erityisesti C-vitamiinin ja sinkin tiedetään vahvistavan vastustuskykyä. Apteekin vitamiinihyllylle ei kuitenkaan kannata sännätä, jollei flunssa vaivaa.

– Länsimaissa harvalla on sellaista sinkin tai C-vitamiinin puutetta, että se heikentäisi vastustuskykyä.

Tärkeää onkin ravitsemuksen kokonaisuus. Jos syö muutenkin terveellisesti, ei pari lisäappelsiinia vaikuta vastustuskykyyn. Mutta jos lautasella ei koskaan ole mitään vihreää, kasvisten, marjojen ja hedelmien ja sitä kautta C-vitamiinin lisääminen voi vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää.

Pari appelsiiniakin auttaa, jos ei muuten syö terveellisesti.

Nykyään eri vitamiinien määrät on helppo määrittää verikokeissa yksityisissä laboratorioissa jopa ilman lääkärin lähetettä. Tuloksista ei kuitenkaan pitäisi vetää suoria johtopäätöksiä esimerkiksi sinkin tai vitamiinien tarpeesta, Ursula Schwab muistuttaa.

– Elimistö säätelee vitamiinien ja hivenaineiden tasapainoa koko ajan hyvin tarkasti. Matala pitoisuus veressä ei välttämättä tarkoita, että kyseisestä ravintoaineesta olisi puutetta

Myös eri sairaaloiden ja laboratorioiden mittausmenetelmät vaihtelevat, ja siksi eri paikoissa tehtyjen tutkimusten tuloksia ei voi suoraan verrata toisiinsa.

Rasvakin vaikuttaa

Jos ruualla haluaa vahvistaa vastustuskykyään, kannattaa katsoa ruokapyramidia ja pyrkiä syömään riittävästi ja monipuolisesti.

Esimerkiksi rasvan laatu vaikuttaa vastustuskykyyn. Eräässä tutkimuksessa on havaittu, että gynekologiset tulehdukset vähenivät naisilla, jotka käyttivät pehmeää rasvaa, verrattuna ryhmään, jonka jäsenet söivät runsaasti kovaa rasvaa.

Myös vajaaravitsemus ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt, kuten ykköstyypin diabetes, altistavat sairauksille.

Kova rasva voi altistaa tulehduksille.

Viime vuosina on tutkittu myös suoliston vaikutusta vastustuskykyyn.

– Jos suoleen menee hyvin vähän ravintoa, suoliston kyky pitää taudinaiheuttajat suolistossa, siis poissa verenkierrosta, heikkenee, Schwab selittää.

Superfood on uskon asia

Entä sitten superkasvikset, kuten inkivääri ja vihreä tee? Ursula Schwab kertoo, että molempia on tutkittu jonkin verran Aasiassa, ja sikäläisten tutkimusten mukaan inkivääri ja vihreä tee saattavat parantaa vastustuskykyä.

Länsimaisissa tutkimuksissa niiden tehoa ei kuitenkaan ole pystytty osoittamaan.

– Ei inkivääristä haittaa ole, jos ei erityistä hyötyäkään. Olipa kyseessä mikä tahansa lääke tai rohto, lumevaikutus on vahva. Lääkkeidenkin vaikutuksesta kolmasosa on plaseboa. Eli jos uskot, että hoito auttaa, se voi vähän auttaakin.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 20/2019.