Omatoimisuuden menettämisen pelko on niin ahdistavaa, että se saa toivomaan kuolemaa, kertoo sairaanhoitaja mielipidekirjoituksessaan.

"Vanhusten itsemurhat ovat yleistyneet. Vanhustyössä työskentelevänä psykiatrisena sairaanhoitajana pääsen kulkemaan ikäihmisten rinnalla psyykkisen hyvinvoinnin järkkyessä. Kuolemantoive nousee usein esiin keskustelussa, harva kuitenkin kertoo harkinneensa tai suunnittelevansa itsemurhaa.

Itsemurha on tabu. Se on edelleen monelle myös häpeällinen ja itsekäs ratkaisu. Kuolemaa odotetaan ja usein toivotaankin helpottajaksi, mutta sen tekeminen vaatii rohkeutta ja päättäväisyyttä, aktiivista toimintaa. Miksi vanhuksesta tulee toimija?

Kuolemanhaluun liittyy menetyksiä. Menetys voi olla puolison, lapsen tai muun läheisen henkilön kuolema mutta myös itsenäisyyden, terveyden tai toimintakyvyn menetys.

Jopa pelko raihnastumisesta, pitkittyvästä sairaudesta, ruumiin hallinnan tai toimintakyvyn katoamisesta saattaa saada toivomaan kuolemaa.

Pelko siitä, että ei selviydy kotona eikä voi jatkaa totuttua elämäntapaa voi tuoda kuolemanhalun pelastajana, toisaalta taas pelko siitä, ettei pääse hoivapalveluiden piiriin voi pelottaa ja ahdistaa. Asuminen ja oleminen yksin kotona toimintakyvyn laskiessa on ahdistava ajatus.

Moni itsemurhaan päätynyt vanhus on hakenut apua terveyspalveluista ennen itsemurhaa, muttei ole saanut tarvitsemaansa.

Rintakivusta suuri huoli

Osalla vanhuksilla on paljon lääkärikäyntejä, sillä huoli somaattisesta terveydestä on suuri. Erilaisia oireita on paljon, ja kun on aikaa kuunnella miltä sisällä itsessä tuntuu, myös oireet tuntuvat voimistuvan.

Syynä avun hakemiseen saattaa olla rintakipu, vatsaongelmat tai huimaus – useita vaikeasti tulkittavia oireita. Ehkä vastaanotolla puheeksi tulee myös lähiaikojen menetykset ja masennuksestakin kysytään. Masennuksesta tai alavireisyydestä voi olla vaikea puhua ja jos kysytään itsemurhasta on vastauksena torjunta.

Tämän ajan ikäihmiset eivät ole tottuneet puhumaan vaikeista asioista eivätkä he halua huolestuttaa ympäristöään omilla ongelmillaan, ei haluta olla vaivaksi. Helpotusta omaan oloon kuitenkin toivotaan. Kuolema tulee kuitenkin, ehkä vanhus haluaa päättää tavan ja ajankohdan itse niin kauan kuin kykenee.

Tärkeyden tarve ei häviä

Kuolemanhalusta on hyvä puhua. Vanhus miettii elettyä elämäänsä, punnitsee tekemiään valintoja ja niiden merkitystä elämäänsä, mutta hänellä ei välttämättä ole ketään, kenen kanssa jakaa asiaa. Jos hänellä on puoliso, ei toista haluta huolestuttaa omilla pohdinnoilla, lasten kanssa asioista voi olla vaikea puhua.

Elämä on yksinäistä, muita kuin terveyspalveluiden ihmisiä kohtaa harvoin – ja tapahtuuko heidänkään kanssa kohtaamista? Ihmiselle on tärkeää tulla kohdatuksi – kuulluksi ja nähdyksi omana itsenään, kosketuksikin.

Merkityksellisyys, jollekin ihmisenä tärkeänä oleminen ja johonkin ryhmään kuuluminen, on perustarve, joka ei häviä ikääntyessä – päinvastoin. Kun elämänpiiri kapenee voi toivottomuus täyttää päivät ja kaipuu kuolleiden läheisten perään lisääntyä.

Valmiina lähtöön?

Keskustelen ikäihmisten kanssa heidän hoitotahdostaan. Kun vanhukselle annetaan tilaa puhua kuolemasta on keskustelu hyvin antoisaa. Kuolemantoive tai – odotus nousee usein esiin, vanhus kertoo olevansa valmis ”lähtöön”.

Lähtökohtana keskustelulle on se, millaista hoitoa vanhus haluaa kuoleman lähestyessä ja toivooko elvytettävän.

Usein ikäihminen painottaa arvostavansa elämän laatua sen pituuden sijaan ja toivoo rauhallista tai nopeaa kuolemaa. Jos kuolema on vanhukselle harras toive, on syytä kysyä aikooko hän vaikuttaa kuoleman saapumiseen jotenkin ja miettiä miten ajatuksesta pääsee irti.

Keskustelemme myös aiemmista selviytymiskeinoista ja voimavaroista, jotka kantavat vaikeiden hetkien yli. Moni vanhus on kiittänyt keskustelusta, eletyn elämänsä yhteenvedosta ja palannut omaan arkeensa, kuka kotiin, kuka hoivan piiriin.

Kuolemanhaluun ja itsemurhiin voi vaikuttaa, kun pysähtyy kohtaamaan ihmisen oireiden, sairauksien ja diagnoosien sisällä.

Terveydenhuoltoon pitäisi saada vanhustyön osaajia

Vanhusten psyykkisen hyvinvoinnin hoitoa voisi verrata sipulin kuorimiseen tai maatuskanuken avaamiseen – aina löytyy uusi kerros käsiteltäväksi. Kerrokset saattavat paljastua hyvinkin hitaasti, päivystysvastaanotolla vain kuorikerros voi olla näkyvissä eikä annettu apu kohtaa vanhuksen todellista tarvetta.

Gerontologisen hoitotyön osaajille olisi tarvetta terveydenhuollon joka portaassa, jotta vanhukset tulisivat oikea-aikaisesti autetuksi.
 
Kirsi-Marja Kaarlela
psykiatrinen sairaanhoitaja
gerontologinen valmentaja

Vierailija

"Moni itsemurhaan päätynyt vanhus hakee apua turhaan"

Olen valitettavasti havainnut vanhustyössä kyseisen ilmiön. Kaksi hoidettavaani päätyivät lopulliseen ratkaisuun läheisensä kuoltua yllättäen. Toisen puoliso menehtyi liikenneonnettomuudessa rattijuopon ajaessa hänet kumoon suojatiellä, toisen poika kuoli sydänkohtaukseen melko nuorena. He saattoivat läheisensä kirkkomaalle ja melko pian sen jälkeen tekivät päätöksensä. Yliajetun vaimo oli piilottanut osan nukahtamislääkkeistään jo kauan, kuolleen pojan isä menehtyi häkään, oli laittanut uunin...
Lue kommentti

Jos helteellä väsyttää ja päätä särkee, syynä voi olla nestehukka. Kesällä on muistettava juoda tavallista enemmän.

1. Aineenvaihdunta vaatii

Vettä tarvitaan aineenvaihduntaan eli ravintoaineiden kuljetukseen ja imeytymiseen sekä kuona-aineiden poistoon. Yksi veden tärkeimmistä tehtävistä on lämmönsäätely: hikoileminen poistaa ylimääräisen lämmön kehosta.

2. Litra tai puolitoista

Aikuisen pitäisi juoda päivässä nestettä 1–1,5 litraa päivässä. Sen lisäksi nestettä tulee litran verran syödyn ruuan mukana. Riittävä juominen on erityisen tärkeää, jos käyttää säännöllistä lääkitystä. Lääkkeiden pitoisuudet elimistössä nousevat, jos nesteytys on riittämätöntä.

3 Yksilöllinen tarve

Isot ihmiset tarvitsevat enemmän nestettä kuin pienet. Nesteen tarpeeseen vaikuttavat suolan ja hikoilun määrä sekä kehon kyky imeyttää ruuan ja juoman sisältämää nestettä suolistossa. Jos joutuu käymään pissalla 3-4 tunnin välein, on juonut sopivasti.

4. Nestehukka väsyttää

Helteellä, kuivassa ja kuumassa sisäilmassa, saunomisen yhteydessä sekä liikuntaa harrastaessa pitäisi juoda tavallista enemmän. Jos elimistössä ei ole riittävästi nestettä, alkaa väsyttää. Nestehukan oireena on myös päänsärky.

5. Vesi on paras

Ruokajuomana voi nauttia laimeaa mehua, kotikaljaa tai maitoa pari kolme lasillista päivän mittaan, mutta paras janojuoma on vesi. Vedessä ei ole energiaa eikä hampaiden kiillettä kuluttavaa happoa kuten esimerkiksi virvoitusjuomissa.

6. Muista kohtuus

Vedenjuonnissa ei kannata kuitenkaan liioitella. Jos juo 5–7 litraa vettä päivässä, virtsan mukana huuhtoutuu liikaa suoloja, natriumia ja kaliumia. Kivennäisaineiden tasapaino häiriintyy ja elimistö "laimenee". Laimeneminen aiheuttaa sekavuutta ja ärtyisyyttä, pahimmillaan tajuttomuuden ja hengenvaarallisen tilan.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Sari Pantzar-Seppälä.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 10/2017.

Kesän pikku haaverit hoituvat lääkekaapin avulla, mutta tositilanteessa kännykkä auttaa vaikka elvyttämään.

1. Mitkä ovat yleisimmät ensiapua vaativat tilanteet kesämökeillä?

Tavanomaiset lomailijan vammat syntyvät kesäpuuhissa: auringonpaisteessa oleskellessa ja ulkosalla touhutessa sekä luonnossa liikkuessa. Seurauksena on auringonpistoja, palovammoja, hyönteisten pistoja, haavoja ja nyrjähdyksiä.

2. Paljain jaloin kävely on kesän nautintoja. Entä jos astun lasinsiruun tai naulaan?

Puhdista haava heti vedellä. Jos vesihuuhtelu ei putsaa haavaa kunnolla tai siihen jää esimerkiksi lasia, on käytävä lääkärissä.

Jos kyseessä on viiltohaava, laita sen reunat yhteen haavansulkijateipillä tai laastarilla. Tyrehdytä verenvuoto ja peitä haava sidetaitoksella. Tarkista, onko haavan saaneen jäykkäkouristusrokotus voimassa.

Tulehtunut haava punoittaa ja kuumottaa. Sitä voi myös särkeä. Jos oireet eivät helpota, vaikka haavaa puhdistaa lisää, on mentävä lääkäriin.

Runsaasti vuotavaa haavaa pitää painaa sormin tai kämmenellä ja peittää se sitten painesiteellä.

3. Mistä tunnistaa auringonpistoksen?

Oireita ovat päänsärky, pahoinvointi, huimaus ja heikotuksen tunne. Auringosta on syytä siirtyä pois ja vilvoitella itseään viileällä vedellä tai kylmillä kääreillä pään ja kaulan alueella. Vettä pitää juoda, vaikka ei janottaisikaan.

4. Minkä kokoisen palovamman voi hoitaa omatoimisesti ja miten se tapahtuu?

Palovammasta kärsivän omaa kämmentä pienempää vammaa voi hoitaa itse, ellei se ala tulehtua eikä siinä ole rakkuloita. Palanut iho punoittaa, turpoaa ja on kivulias. Syvemmässä palovammassa ihoon nousee myös rakkuloita.

Viilennä vammautunutta ihoa kymmenisen minuuttia vedellä. Varo jäädyttämästä ihoa.

Rakkulainen iho pitää suojata suojasiteellä. Älä riko rakkuloita.

5. Millaisia ensiaputarvikkeita mökille pitää varata?

SPR suosittelee seuraavia: ensiapuside, haavanpuhdistuslaput, haavateippi ja laastarit, kertakäyttökäsineet, kylmäpakkaus, pikasiteet, pinsetit tai punkkipihdit, sakset, sidetaitokset, suojapeite ja tukiside.

Lisäksi kannattaa varata mukaan kuumemittari, aurinkovoidetta ja hyttyskarkotetta.

6. Entä lääkevarasto?

Mökin lääkekaapista pitäisi löytyä ainakin antihistamiinivalmiste, kortisonivoide, kyypakkaus, lääkehiiltä, maitohappobakteereita ja matkapahoinvointi-, ripuli- ja ummetus- sekä tulehduskipulääke. Lisäksi jokaisen mökkeilijän on varmistettava henkilökohtaisten lääkkeidensä riittävyys. Älä käytä vanhentuneita tai talven yli väärin säilytettyjä lääkkeitä.

7. Riittävätkö aikuiselle käärmeenpureman hoidoksi kyypakkauksen pillerit?

Eivät riitä, kaikenikäisten on käytävä lääkärissä. Kyypakkauksen kaksi kortisonipilleriä ovat ensiapu. Ne voivat hillitä mahdollisia allergisia reaktioita. Jos purema on jalassa, se kannattaa lastoittaa. Pureman saanut kannetaan paikalta. Pureman saanutta raajaa ei nimittäin pitäisi liikutella. Raajan pitäminen koholla on suositeltavaa.

Lue myös: Kevään ensiapuopas puremiin, pistoksiin ja vammoihin

8. Miten lastoittamisesta selviää, jos ei ole sitä koskaan tehnyt?

Avaa SPR:n nettisivut punainenristi.fi ja klikkaa otsikko "Opi ensiapua". Sieltä löydät 1-2 minuutin mittaisia videoita, jotka opastavat toimintaan eri tilanteissa. Videoiden avulla voi harjoitella rauhassa kotona.

SPR järjestää jatkuvasti ensiapukursseja eri puolilla maata. Peruskurssi kestää 16 tuntia ja sen hinta on paikkakunnasta riippuen 92-107 euroa.

9. Mökillä ei aina ole tietokonetta. Voiko ensiapuohjeita ladata kännykkään?

Kyllä. SPR:n ilmaisessa mobiilisovelluksessa on ohjeet 24 erilaisen onnettomuus- ja tapaturmatilanteen tai sairauskohtauksen varalta ja samat opastusvideot kuin nettisivuilla.

Sovelluksesta voi myös soittaa suoraan 112-hätänumeroon niin, että hätäkeskus näkee soittajan sijainnin karttakoordinaatteina. Sovelluksen löytää sovelluskaupoista hakusanoilla Punainen Risti. Ensiapuohjeita voi seurata kännykästä, vaikka verkkoyhteyttä ei olisi.

Katso opetusvideo: Näin lataat kännykkääsi ensiapusovelluksen

10. Miten toimin, jos joku menee tajuttomaksi?

Ensimmäiseksi yrität herättää hänet puhuttelemalla tai ravistelemalla. Jos hän ei herää, soita heti hätänumeroon 112 ja pane puhelimen kaiutin päälle. Kerro, mitä on tapahtunut ja missä osoitteessa olet. Sen jälkeen odota ohjeita sulkematta puhelinta. Noudata hätäkeskuksen antamia neuvoja. Lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

11. Millaista ensiapua tajuttomalle henkilölle annetaan?

Tärkeintä on turvata hänen hengityksensä, joten tarkista ensin, hengittääkö hän. Aseta hänet selälleen ja kohota hänen leukaansa. Kokeile poskellasi, tunnetko ilmavirran hänen suustaan.

Jos tajuton hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon hengityksen turvaamiseksi. Seuraa hänen tilaansa, kunnes ensihoitaja tai lääkäri on paikalla ja voi ottaa hänestä vastuun.

Jos autettava ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys. Paina keskeltä rintalastaa 30 kertaa ja puhalla sitten 2 kertaa ilmaa tajuttoman keuhkoihin niin että rintakehä nousee. Jatka samalla 30:2-rytmillä tauotta, kunnes ammattihenkilö on ehtinyt paikalle.

Punaisen Ristin sivuilla ja mobiilipalvelussa on opastusvideot myös elvytyksestä.

12. Onko muita numeroita kuin 112, jotka pitää laittaa näkyville?

Ainakin Myrkytystietokeskus 09471 977 ja meripelastus 0294 1000. Kirjaa myös oma numerosi, mökin tarkka osoite, reittiohje ja karttakoordinaatit. SPR:n sivuilta voit tulostaa tätä varten kätevän turvataulun.

Asiantuntijana Punaisen Ristin terveyden ja ensiavun asiantuntija Kristiina Myllyrinne.

Lataa 112-sovellus

112 Suomi -kännykkä-sovellus nopeuttaa avun saantia hätätilanteessa. Kun soitat 112-hätänumeroon sovelluksen kautta, hätäkeskus saa automaattisesti tiedon tarkasta sijainnistasi, vaikka et itse sitä tietäisi.

Saat Ilmaiseksi

Maksuton sovellus toimii kaikissa älypuhelimissa, joiden sovelluskaupasta se löytyy. Lisää tietoa ja sovelluksen asennusohjeet saat Hätäkeskuslaitoksen verkkosivuilta www.112.fi

Jo 40 000 x apua

Digian ja Hätäkeskuslaitoksen kehittämän sovelluksen avulla on soitettu jo 40 000 hätäpuhelua.

Vinkit antoi Hätäkeskuslaitoksen hätäkeskuspalvelujen johtaja Marko Nieminen.