Asiantuntija neuvoo, miten vältät liukastumisen, hoidat revähdyksiä ja miten kaadut oikein. Sitten vain ulos ja talvisäähän!

1. Ulkoilusta tulee talvella hankalaa, sillä pelkään liukastuvani ja kylmä salpaa hengen. Vinkkejä?

  • Talviliukkaat tuovat aina mukanaan liukastumisvaaran. Valitse kumipohjaiset ja uritetut kengät, asenna liukuesteet alle tai hanki kengät, joissa on jo valmiiksi nastat pohjissa. Siten saat kävelylenkkiin kunnon askelluksen, eikä sinun tarvitse töpötellä varoen.
    Pimeyskin tekee ulkoilun epävarmaksi, joten valitse valaistut reitit.
    Pakkassäät kiusaavat helposti hengitystieoireita potevaa liikkujaa. Vetäise kaulahuivi suun ja nenän eteen tai hanki apteekista hengityssuojain. Tee niin myös silloin, jos sinulla on sydänoireita.
    Kylmää voit torjua pukeutumalla lämmittävään mutta hengittävään alusasuun. Kylmälle alttiita sormia ja varpaita saat lämmitettyä esimerkiksi urheiluliikkeistä saatavilla, lämpöä luovuttavilla pikkutyynyillä.

2. Voiko tasapainoa treenata?

  • Kyllä vain. Parasta tasapainoharjoittelua ovat sellaiset liikkeet, joissa pääset korjaamaan tasapainoa liikkeen mukana.
    Hyvä tapa treenata tasapainoa on harppoa nopeita sivupyrähdyksiä puolelta toiselle. Siten lihasmuistisi oppii suojareaktioita, jotka ovat tarpeen, jos askeleesi lipeää liikkuessa.
    Harjoita myös nilkan liikkuvuutta: nouse välillä varpaillesi ja kantapäillesi, ja keinuttele edestakaisin. Iän myötä nilkkanivelten liikkeet alkavat rajoittua. Jos niin käy, kävelystä tulee köpöttelevää.

Lue myös: Työkyvyttömyys kaatumisesta (ja muita syitä treenata enemmän)

3. Voiko kaatumista opetella?

  • Voi. Harjoittele kaatumista esimerkiksi lattialle asetetulle paksulle patjalle.
    Katso, ettet kaatuessasi ota kehon painoa kädellä vastaan, sillä silloin ranne ja sorminivelet ovat vaarassa. Koeta sen sijaan kaatua niin, että puristat käsivarret kylkiä ja kämmenet rintaa vasten.
    Kaatumisharjoittelussa on hyvä pyllähtää aina viistosti sivuttain, ei kuitenkaan suoraan lonkan päälle.
    Päätä suojaamme refleksinomaisesti vetämällä leukaa kohti rintaa – etenkin silloin, kun kaadumme taaksepäin.

4. Mitä revähdyksissä ja vammoissa oikein särkyy?

  • Jännevammoissa jänteiden kollageenisäikeet voivat revähtää tai jopa rikkoutua. Kun jänne vaurioituu, siihen syntyy tulehdus ja jännettä ympäröivät kudokset turpoavat kudosnesteestä.
    Lihasten revähdykset, ruhjeet ja venähdykset rikkovat lihassoluja, ja kun lihas venyy ääripituuteensa tai yli, lihaskudosta särkyy. Joskus lihaskalvokin voi revähtää, mutta se vaatii jo aika lailla liikevoimaa.

Ulkona ensiavuksi käy lumi.

5. Miten hoidan liikuntavammaa?

  • Aseta haverin satuttua kipukohtaan kylmää mahdollisimman pian. Kylmä hidastaa lisävau­rioiden syntyä, sillä se vähentää kudoksen aineenvaihduntaa ja hillitsee turvotusta. Kylmä myös torppaa kipua.
    Ulkona ensiavuksi käy lumi, mutta säilytä kotipakastimessa esimerkiksi apteekista saatavaa kylmäpakkausta. Kymmenen minuuttia kylmää riittää, silloin kudos ei vielä palellu.
    Sen sijaan vanha ohje tulehduskipulääkekuurista vamman hoidossa on syytä unohtaa. Nykytietämyksen mukaan tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, jopa hidastavat vamman paranemista. Ei lääkkeestä sinänsä ole haittaa; kipua voi siis lääkitä myös suun kautta, jos vauriokohtaan sattuu kovasti.
    Jos kipu ja turvotus eivät tasaannu parissa päivässä, lähde lääkäriin. Kyse voi olla esimerkiksi luun hiusmurtumasta.

6. Onko iäkäs nuorta herkempi loukkaantumaan?

  • Siinä mielessä kyllä, että ikääntyvän ihmisen nivelsiteet, sidekudokset ja jänteet ovat hauraampia kuin nuoremman. Jos huomaat lähteväsi liikkeelle aiempaa jähmeämmin, alkulämmittely on sitäkin tärkeämpää.

7. Miten totutan kehoni hiihtoon lumettoman kauden jälkeen?

  • Sivakoi kauden alussa tasaisessa maastossa. Hiihto on paitsi kestävyys- myös tasapainolaji, jossa oikealla tekniikalla on aika iso merkitys.
    Hae hiihtovarmuutta rauhassa, ennen kuin kokeilet mäkisempää maastoa. Mäen­laskuissa tasapaino ja suksien hallinta ovat tarpeen.
    Tottuneenkin hiihtäjän kannattaa aluksi lähteä uusille lumille perinteisellä hiihtotavalla.

8. Hiihto on kuulemma mitä mainioin laji kaikenikäisille. Miksi?

  • Harva laji kuormittaa koko kehoa niin monipuolisesti kuin hiihto. Siinä sekä hengitys- ja verenkiertoelimistö että kehon isot lihasryhmät saavat kaipaamaansa kyytiä. Hiihto on hyväksi käsivarsille, selälle, pakaroille, reisille ja nilkoille – tasapainoa unohtamatta.
    Hiihto sopii myös nivelvaivaisille, sillä lajissa ei ole iskuja eikä tömähdyksiä.

Venytellessä lihasten verenkierto paranee.

9. Onko venyttelystä hyötyä liikuntarupeaman jälkeen?

  • Venyttelystä on aina hyötyä. Tutkimustietoa venyttelystä on aika niukasti, mutta se tiedetään, että venyttely kasvattaa raajojen liikeratoja ja tekee liikkumisesta siksi mukavampaa myös seuraavilla kerroilla.
    Venyttely ei varsinaisesti estä lihaksia kipeytymästä, mutta venytellessä lihasten verenkierto kyllä paranee.

Asiantuntijana tutkija Marjo Rinne UKK-instituutista.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla