Tottunut autoilija haluaisi pysyä ratin takana niin pitkään kuin mahdollista. Miten eri sairaudet ja lääkkeet vaikuttavat ajokykyyn?

1. Miten ikä vaikuttaa autoiluun? Hidastuuko reaktionopeus?

Tiedonkäsittelyn nopeudessa tapahtuu iän myötä muutoksia. Reaktionopeus eli se, miten nopeasti havainto etenee aivoihin ja sieltä toimintakäskyksi lihaksille, voi hidastua.

Myös monet muut ajaessa tarvittavat toiminnot saattavat viedä enemmän aikaa.

Ikä itsessään ei lisää riskiä.

Hidastuminen etenee yksilöllisesti. Muutosten myötä voi tulla tunne, ettei oikein pysy mukana liikenteen rytmissä, ja monimutkaisissa tilanteissa asioita jää havaitsematta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Ikä itsessään ei silti lisää onnettomuusriskiä, vaan ajaja usein kompensoi muutoksia ajaessaan – ehkä huomaamattaankin. Moni esimerkiksi välttelee ajamista huonolla ajokelillä tai pimeällä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Vanhemman väen onnettomuuksien syy on usein juuri reaktionopeuden hidastuminen. Ikääntyneet joutuvat muita useammin risteysonnettomuuksiin, joissa väistämisvelvollinen kuljettaja on onnettomuuden aiheuttaja. Tyypillisessä tilanteessa kuljettaja on ollut kääntymässä vasemmalle.

2. Hämärällä ajaminen tuntuu vaikeutuneen. Mistä se johtuu?

Tavallisesti silmät sopeutuvat hämärään niin, että ne erottavat pimeästä kontrasteja ja palautuvat pian vastaantulevien autojen häikäisevistä valoista. Tämä palautuminen ei tapahdu enää samoin kuin nuorempana.

Hämäränäön huonontuminen ei välttämättä estä ajamista, mutta voi lisätä onnettomuusriskiä.

3. Voiko autoa ajaa, kun on todettu kaihi?

Harmaakaihi vaikuttaa ajokykyyn, koska se sumentaa silmän näkökenttää. Silmän linssistä tulee kuin eukalyptuspastilli: siitä ei näe kunnolla läpi.

Alkuvaiheessa ja esimerkiksi vain toisessa silmässä oleva kaihi ei välttämättä häiritse ajamista, mutta sumentumisen edetessä häikäistyminen lisääntyy ja pintojen epätasaisuuksien havaitseminen on hankalaa. Jos kaihi on pitkällä molemmissa silmissä, lääkäri usein kieltää ajamisen.

Moni välttelee pimeällä tai huonolla kelillä ajamista.

Kaihi voidaan korjata leikkauksella, jolloin näkökyky paranee nopeasti. Leikkauksen jälkeinen ajokieltoaika määritetään yksilöllisesti, mutta autolla voi alkaa ajaa, kun näkö on parantunut ajokorttikriteereihin sopivaksi.

4. Miten muuten silmien terveys vaikuttaa ajokykyyn?

Silmien terveys on yksi keskeisistä asioista. Jos silmäsairaus aiheuttaa puutoksia näkökenttään tai haittaa näkemistä ratin takana, autoa ei voi ajaa.

Tällainen sairaus on esimerkiksi glaukooma, joka vaurioittaa näköhermoa ja tuottaa näkökenttään "mustia aukkoja". Näitä aukkoja ei aina havaitse itse, koska aivot täyttävät ne muulla näkemällämme.

Näkökykyä voivat häiritä myös monet verkkokalvosairaudet ja jopa vahva likinäköisyys, joka saattaa aiheuttaa verkkokalvon irtaumia.

Silmäsairaudet etenevät usein hitaasti, eikä niitä itse välttämättä huomaa. Siksi on tärkeää käydä säännöllisesti silmälääkärissä.

5. Voiko uusi pysyvä lääkitys haitata ajamista?

Uuden lääkityksen vaikutuksia on hyvä havainnoida ennen liikenteeseen lähtöä. Monet lääkkeet voivat vaikuttaa ajokykyyn, tarkkaavaisuuteen ja vireyteen.

Liikenteessä haitalliset lääkkeet tunnistaa pakkaukseen merkatusta punaisesta kolmiosta, joka tarkoittaa, että lääke vaikuttaa keskushermostoon. Tällaisia ovat vahvat kipulääkkeet sekä psyyken lääkkeet ja rauhoittavat lääkkeet.

Kaikissa ajokykyä haittaavissa lääkkeissä ei ole kolmiota.

Kaikissa ajokykyä haittaavissa lääkkeissä ei ole kolmiota. Esimerkiksi diabetekseen määrätty insuliini voi laskea verensokerin liian alas, jolloin toimintakyky heikkenee. Seurauksena voi olla jopa tajuttomuus.

Unilääkkeen vaikutus voi puolestaan vastata vahvaa humalatilaa vielä tuntikausia lääkkeen ottamisen jälkeen. Myös jotkin tavalliset mielialalääkkeet väsyttävät.

Mitä useampia lääkkeitä, sitä enemmän vaikutuksia ajamiseen voi olla. Kysy tarvittaessa asiaa lääkäriltä tai apteekista.

6. Vaikuttaako kuulon alenema havainnointiin liikenteessä?

Kyllä, jos kuljettaja ei kuule enää hälytysajoneuvoja.

Se ei silti ole ajamisen kannalta kriittinen asia, jos näkö ja aivojen muu toiminta ovat kunnossa.

7. Mihin asti yleensä saa ajoluvan, jos on todettu muistisairaus?

Lievä muistisairaus ei yleensä vielä estä ajamista, mutta kortista luopumiseen täytyy alkaa varautua. Jos sairaus todetaan aikaisessa vaiheessa ja lääkitys aloitetaan ajoissa, ajamiseen tarvittava toimintakyky voi olla vielä riittävä.

Muistisairausdiagnoosin jälkeen ajokykyä arvioidaan lääkärissä puolen vuoden välein. Keskivaikeassa tai vaikeassa muistisairaudessa ajaminen ei ole enää mahdollista.

8. Missä muissa tilanteissa ajokortista pitää luopua?

Useiden eri sairauksien yhteisvaikutus voi heikentää liikenneturvallisuutta. Sairaudet, joihin liittyy kohtausriski tai vaikea motoriikan häiriö, ovat edetessään tai ennen hoitotasapainon löytymistä erityisen ongelmallisia.

Tällaisia ovat esimerkiksi huonossa tasapainossa oleva epilepsia, sydämen rytmihäiriö, pitkälle edennyt Parkinsonin tauti tai aivoverenkierron häiriöt. Myös voimakas hidastuminen arjen toiminnoissa voi olla merkki siitä, että rattiin ei kannata lähteä.

9. Mistä huomaa, että ajokyky on heikentynyt?

Pienet kolarit ja läheltä piti -tilanteet ovat yksi merkki, toinen on tutuilla reiteillä eksyminen tai määränpään unohtelu. Joskus kuljettaja voi muuttua liikenteessä impulsiivisemmaksi tai aggressiivisemmaksi. Usein tilanteita ei tajua itse, vaan havainnon tekee puoliso tai muu läheinen. Jos omassa terveydessä alkaa huomata ajamiseen vaikuttavia muutoksia, kannattaa lähteä selvittämään asiaa ennen ajokorttitarkastuksia.

10. Miten voisi ajaa turvallisemmin?

Kiinnitä huomiota päivittäiseen ajokuntoosi ja lähde liikenteeseen virkeänä. Myös sairauksien hoitoon sitoutuminen on tärkeää.

Jos tilanteisiin reagointi on hidastunut, voit ajaa nopeusrajoituksia hitaammin. Suosi kuitenkin reittiä, jossa on alhaisempi nopeusrajoitus, ja päästä muut ohi ajamalla sopivassa kohdassa sivuun.

Myös auton valinnalla on merkitystä: esimerkiksi automaattivaihteen käyttö voi vähentää aivojen kuormaa ja lihasten kuormitusta.

Asiantuntijoina psykiatrian erikoislääkäri ja ajoterveyden asiantuntija Jyrki Varjonen sekä suunnittelija Mia Koski Liikenneturvasta.

Jutun voi lukea kokonaan ET-lehden numerosta 10/2020.

Sisältö jatkuu mainoksen alla