Kesäaika päättyy sunnuntaina. Näin selviät muutoksesta.

Ensi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä palataan taas kesäajasta ”normaali-” eli tuttavallisemmin talviaikaan. Kolmelta yöllä kelloja siirretään tunti taaksepäin. Ensimmäisenä yönä saa siis nukkua tunnin tavallista pitempään. Nukkumiseen aika kannattaisikin käyttää, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen.

– Monille kertyy viikon mittaa univelkaa, jota voi sunnuntaiaamuna kuitata, kun saamme lahjaksi ylimääräisen tunnin.

Useimmille kellojen rukkaaminen aiheuttaa kuitenkin jonkinlaisia ongelmia. Erityisen hankalaa talviaikaan siirtyminen on iltavirkuille. Aamuvirkut taas hyötyvät siitä, että aamut ovat talviaikaan siirryttäessä valoisampia.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

"Valo auttaa sisäistä kelloa tahdistamaan itsensä uuteen aikaan."

– Nuo valoisat tunnit kannattaisi hyödyntää. Valo auttaa sisäistä kelloa tahdistamaan itsensä uuteen aikaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lue myös: 5 ruokaa, jotka auttavat sinua nukkumaan

Keinovalot palamaan

Jos valoisammista aamuista ei ehdi nauttimaan, Partonen suosittelee sarastus- tai kirkasvalolampun käyttöä.

– Sarastusvalon voi laittaa syttymään puoli tuntia ennen suunniteltua heräämisaikaa. Kirkasvalolampun valossa taas pitäisi ehtiä olemaan puolisen tuntia aamukuuden ja -yhdeksän välillä.

Ihmiset sopeutuvat kesä- ja talviaikaan siirtymiseen hyvin yksilöllisesti. Toisilla uuteen aikaan tottuminen voi viedä yli viikonkin. Tuona aikana unen laatu on tavallista huonompaa. Se on kevyempää ja katkonaisempaa.

– Sisäinen kello on melko hidas reagoimaan muutoksiin, Partonen toteaa.

Kellojen siirron yhteydessä olisi hyvä arvioida omaa sosiaalista lukujärjestystään: onko siinä edes teoriassa tilaa riittävälle unimäärälle. Aikuisilla ihmisillä on suuria henkilökohtaisia eroja siinä, kuinka paljon yössä pitäisi nukkua. Toiselle riittää kuuden tunnin uni, toinen tarvitsee yhdeksänkin tuntia.

– Etenkin kesä- ja talviaikaan siirryttäessä univajeen kerryttämistä kannattaa vältellä.

Erityisen kovilla ovat ihmiset, jotka eivät pysty itse vaikuttamaan aikatauluihinsa. Esimerkiksi maanviljelijöille tuottaa ongelmia se, että tuotantoeläimet eivät kellon päälle ymmärrä ja ovat vielä hitaampia sopeutumaan muutokseen.

Suosittelemme: 8 kysymystä vaikeista uniongelmista

Liikunta tahdistaa sisäistä kelloa

Liikunta on tehokas tapa auttaa sisäistä kelloa asettumaan uuteen aikaan. Pari kolme kertaa viikossa olisi hyvä liikkua sen verran tehokkaasti, että hengästyttää kunnolla.

– Liian myöhään illalla ei kuitenkaan kannatta liikkua, sillä se voi taas häiritä unensaantia. Alkuilta on esimerkiksi oikein sopiva aika.

Mikä sitten on asiantuntijan näkemys kesäaikajärjestelmästä?

– Olen työssäni verrannut siirron hyötyjä ja haittoja. Tulos on aika selvä: hyötyjä ei ole, mutta monet tutkimukset osoittavat, että haittoja on. Päättäjien pitäisi pysähtyä miettimään onko kesäajan käytössä mitään järkeä.

Muistisääntö: Kelloja siirretään aina kesää kohti!

Sisältö jatkuu mainoksen alla