Sote-uudistus tulee mylläämään terveyspalvelut. Karkaavatko lähipalvelut ja lopetetaanko pienet terveysasemat?

Lappajärven kunnanjohtaja Tuomo Lehtiniemi on siirtyi muutama vuosi sitten kuntaliitoksen läpikäyneen Kauhavan hallintojohtajan virasta kotikuntansa Lappajärven johtoon. Hän tuntee säästämisen paineet. Vajaan 3 300 asukkaan Lappajärvellä 65 vuotta täyttäneitä on reilusti yli tuhat. Vuonna 2013 so­siaali- ja terveydenhuollon menot olivat 3 920 euroa per asukas, kirkkaasti yli Suomen keskiarvon. Kunnallis­veroprosentti on 21.

Säästöjä haetaan kaikesta mahdollisesta. Lappajärvi on mukana vuonna 2007 perustetussa kuntayhtymä Kaksineuvoisessa, joka vastaa Kauhavan, Lappajärven ja Evijärven peruster­veydenhuollosta. Toissasyksynä jäsen­kunnat miettivät tosissaan, pitäisikö koko perusterveydenhuolto ulkoistaa Attendo-yhtiölle.

– He tekivät tarjouksen, joka näytti paperilla hyvältä.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lappajärvi on eläkeläisten paratiisi, mutta kunnanjohtaja Tuomo Lehti­niemi on saanut paratiisin rahoittamisesta harmaita hiuksia.

Kunnanisillä oli suuri kiusaus tarttua tarjoukseen ja saada muutama vuosi terveydenhuoltoa kiinteään hintaan.

– Meillä ei ole varaa jatkuvaan terveyden- ja vanhustenhuollon menojen kasvuun, viestittivät kunnanisät viime syksynä Kaksineuvoisen juuri aloittaneelle johtavalle ylilääkärille, Arja Lassilalle.

Priimaa, sutta vai sekundaa?

Arja Lassila aloitti Kaksineuvoisen johtavana ylilääkärinä lokakuussa 2013. Ensitöikseen hän kuuli yksityistämissuunnitelman. Nelikymppinen, kahden pienen lapsen äiti veti syvään henkeä ja arva­si työviikkojensa venyvän.

– Sain kuulla, että Attendo säästää näin ja näin paljon.

Lassila alkoi keskustella kunnanisien kanssa ja rakentaa keskinäistä luottamusta. Hän yritti hahmottaa, mikä maksoi ja mistä voisi säästää laadusta ja hoitotuloksista tinkimättä.

Lassilan peripohjalainen suoruus miellytti kunnanisiä. Helppoja ratkaisuja ei ollut, mutta tavoite oli yhteinen: saada terveyspalvelut siihen kuntoon, että ne kestävät ikääntymisen ja taantuman.

– Kunnat ovat uskoneet seiniin. Kun tehdään niitä, palvelut säilyvät. Nyt on ymmärretty, että kysymys on pikemmin koulutetun henkilökunnan saatavuudesta, henkilöstöresurssien kohdentamisesta ja siitä miten toimiva terveydenhuolto järjestetään vähemmällä määrällä taloja, Arja Lassila sanoo.

Kunnat ovat uskoneet seiniin

Lassilaakin hirvittää, että 40 vuotta vanha ja osittain hyvin palvellut kansanterveyslaki laitetaan heittämällä uusiksi.

Norsun kärsät

Sosiaali- ja terveydenhuollosta puhuminen on vaikeaa, sillä norsusta näkee kerralla vain pätkän kärsää tai hännän nipukan. Jos jono ei vedä terveysasemalla, jonottajista suomalainen terveydenhuolto on kriisissä.

– Sosiaali- ja terveyspalvelut koskettavat jokaista suomalaista sikiöstä saattohoidettavaan. Vaikka tehdään tätä suurta sote-uudistusta, pitää muistaa, että ihmisten perustarpeet ovat ja pysyvät, Lassila sanoo.

Lassila on nähnyt uransa varrella tarpeiden kirjon lasten neurologian huippuyksiköstä Helsingissä Soinin yhden lääkärin terveyskeskukseen. Toisessa päässä on lääketieteen nopea kehitys ja huikeat huippusuoritukset, toisessa vanhenevan väestön krempat ja huolet.

– Soinissa totuin siihen, että ihmiset saattoivat tulla vastaanotolle tunnin, pari etuajassa, jotta ehtivät tavata tuttuja, vaihtaa kuulumiset ja valitella hiukan, että kylläpä täällä kestää. Kun he sitten tulivat vastaanotolleni, yritin antaa heille riittävästi aikaa kertoa vaivoistaan, sillä usein vasta viides oire on se, josta lääkäri saa avaimet diagnoosiin.

Lassilan mukaan tarpeet pitäisi osata eritellä ja vastata niihin asian vaatimalla tavalla. Suurin osa perusterveydenhuollosta on Lassilan mukaan ”yleislääkärikamaa”, mutta yleislääketieteestä kiinnostuneita ja sen hallitsevia lääkäreitä on liian vähän.

– Turha meidän on kouluttaa pitkälle erikoistuneita erikoislääkäreitä ja laittaa heitä hommiin, joihin tarvitaan peruskoulutettu yleislääkäri.

Terveyden kylmäasemat

Monissa maissa on perhelääkäreitä, jotka hoitavat perheen vaivat vauvasta vaariin ja haavoista jopa saattohoitoon. Lassilan työ Soinin terveyskeskuksessa oli jokseenkin tällaista. Arkisten oireiden taustalla – kolottaa, huimaa, heikottaa, viluttaa – voi olla yhtä hyvin harmiton flunssanpoikanen kuin vakava sairaus. Osaan auttaa lääketiede, osaan kohtaaminen ja kuunteleminen.

– Edellisessä työpaikassani syntyi kuntaliitoksen kautta kylmäasemia eli terveysasemia joissa ei ole enää omaa lääkäriä.

Kaksineuvoisen kunnissa toteutunee sama kehitys. Nykyinen kolmen kunnan ja kuuden lääkärillä varustetun terveysaseman malli on raskas.

– En kuvittele, että Kaksineuvoi­sen alueella saisi viiden vuoden pääs­tä lääkäripalveluja kuudesta toimipisteestä nykyisessä määrin.

Pärjääjät selviävät kyllä – he äänestävät lompakollaan

Silti kylmistäkin asemista pitää tehdä lämpimiä: osaavia, huolehtivia ja helposti lähestyttäviä. 

– Pärjääjät selviävät kyllä. He vertailevat, tekevät valintoja ja etsivät parasta. Äänestävät jaloillaan ja lompakollaan. Kannan huolta niistä, joilla ei ole lompakkoa äänestää eikä jalkoja siirtyä.

Terveys- vai arvauskeskus?

Kaksineuvoisessa on tällä hetkellä 18 lääkärin virkaa, joista kymmenen on täytetty. Kahdeksaa virkaa paikataan sijaisilla ja ostopalveluilla.

– Palapelistä ei puutu juurikaan paloja, mutta palat vaihtuvat tämän tästä, Lassila kertoo

Raimo ja Marjatta Kivimäki odottavat Kauhavan terveyskeskuksen aulassa vuoroaan. Oma terveyskeskus on tullut vuosien saatossa tutuksi.

Raimo Kivimäen suhde kiinteistöön on perustavanlaatuinen.

–  Olen kaivanut tähän pohjat.

– Hoidossa ei ole valittamista. Kun sitä on tarvinnut, sitä on saanut, Marjatta Kivimäki jatkaa.

Sote-uutisten suhteen Marjatta Kivi­mäki on yhtä ymmällään kuin ammattilaisetkin.

Raimolla on selvä käsitys ainakin siitä, mitä se ei saisi pitää sisällään.

– Palvelut huononoo, jos ne viedään täältä pois.

Jukka Järvinen odottaa niin ikään pääsyä lääkärin pakeille.

– Unkarilaisen lääkärin. Viimeksi Seinäjoella minua hoiti liettualainen lääkäri. Ammattilaisia nämä kaikki ovat, ei tämä mikään arvauskeskus ole, Järvinen toteaa.

Kokemuksen rintaäänellä

Hannu Kotilaiselle kauhavalaiset potilaat ovat käyneet tutuiksi. Hän tuli Kauhavalle lääkäriksi vuonna 1981. Ylilääkärinä hän työskenteli melkein 20 vuotta vuoteen 2008, jolloin jäi eläkkeelle.

Juuri ennen eläkkeelle jäämistään Kotilainen kiersi Kauhavan kunnanjohtajan kanssa markkinoimassa kuntaliitoksen etuja Alahärmässä, Kortesjärvellä ja Ylihärmässä.

– Se matkasaarnaajan rooli ei minua miellyttänyt. Ajattelin, että tehkää mitä lystäätte, minä häivyn.

Johtava ylilääkäri Arja Lassila kehittää Kaksineuvoista, emeritus ylilääkäri Hannu Kotilainen paikkaa lääkäripulaa.
Johtava ylilääkäri Arja Lassila kehittää Kaksineuvoista, emeritus ylilääkäri Hannu Kotilainen paikkaa lääkäripulaa.

Johtava ylilääkäri Arja Lassila kehittää Kaksineuvoista, emeritus ylilääkäri Hannu Kotilainen paikkaa lääkäripulaa.

Kotilainen ehti olla kesän vapaalla, mutta syksyllä puhelin soi.

– Lääkärivaje oli niin kova, että jonossa alkoi olla 300 ihmistä. Minulta kysyttiin, voisinko tulla tekemään vähän keikkaa. Siitä on seitsemän vuotta.

33 vuodessa myös terveydenhuollon vaivat ovat tulleet tutuiksi. 

Pieniin terveyskeskuksiin ei saada lääkäreitä, ei sitten millään

– Jos Kauhajoen Suupohjasta lähtee ajamaan Alahärmään 140 kilometriä, suurin piirtein 10 minuutin välein on terveyskeskus, jossa on lääkäri, vuodeosasto, päivystys, sosiaali­hoitaja, koko kattaus. Jos aio­taan säästää, ei tällaista systeemiä voi ylläpitää.

Kotilainen tietää puhuvansa suoraan. Eläkeläisellä on siihen varaa.

– Pieniä terveyskeskuksia on liian tiheässä. Niihin ei saada lääkäreitä, ei niin millään. Lääkärit äänestävät jaloillaan suurempien yksiköiden puolesta. Niissä on kavereita ja muutakin elämää.

Kotilaisen mielestä osa terveys­asemista voisi olla hoitajatasoisia.

”Liian raskaat rakenteet”

Lappajärven kunnanjohtaja yhtyy kokeneen lääkärin mielipiteisiin. 

– Rakenteet ovat liian raskaat, Tuomo Lehtiniemi sanoo.

– Luultavasti nykyisen kaltaista terveyskeskusta ei ole Lappajärvellä enää vuonna 2020.

Hän ennustaa mallia, jossa Kaksineuvoisen alueella olisi yksi lääkärit työllistävä terveyskeskus, joka tarjoaisi myös hiukan erikoissairaanhoitoa.

Nykyisen kaltaista terveyskeskusta ei ole enää vuonna 2020

– Hyvä hoito on tärkeämpää kuin se, että hoito on kulman takana.

Jos täyden palvelun terveyskeskus olisi Kauhavalla, tulisi Lappajärveltä terveyskeskusmatkaa 40 kilometriä.

Lue artikkeli kokonaisuudessaan ET Terveyden numerosta 3/2014

Sisältö jatkuu mainoksen alla