Kipu on ikävä kaveri, josta ei aina pääse edes lääkkeillä eroon. Mutta tiesitkö, että kipua voi myös kouluttaa?

1. Miten kiputuntemus syntyy?

Niin ikävä kuin kipu onkin, sen tehtävänä on varoittaa meitä uhkaavasta tai jo tapahtuneesta kudosvauriosta. Ilman sitä emme ymmärtäisi hellittää ja hoitaa itseäm­me.

Kivun tunne syntyy aivoissa, jonne kehon hermoradat välittävät sähköisen viestin esimerkiksi selän venähdyksestä. Kipuimpulssi on kuin sähkösanoma, joka hälyttää, että asetupa aloillesi.

2. Kivuilleni ei ole löytynyt syytä ja läheiseni luulevat, että valitan turhaan. Voivatko kipuni olla ­kuviteltuja?

Kipusi ovat totta, vaikkei niille ole löytynyt syytä. Vähättely tekee tilanteesi raskaaksi. Pitkään jatkunut kipu on kenties saanut sinut ärtyneeksi ja jopa vihaiseksi. Usein tällainen viha kohdistuu itseen ja liittyy kelpaamattomuuden tunteeseen: ”Koskee, enkä pysty kipuni vuoksi kaikkeen mihin haluaisin pystyä”.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kipututkijat ovat kuitenkin puolellasi. He tietävät, että on hedelmätöntä ajatella, että kivulle pitäisi aina olla jokin biologinen syy tai muutoin ongelma on korvien välissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Koeta olla välittämättä, jos kipujasi epäillään. Jatka sinnikkäästi sellaisten keinojen etsimistä, joilla jaksat paremmin ja jotka katkaisevat kivultasi ainakin sen terävimmän kärjen.

Lue myös: Mitä kipulääkettä uskallan ottaa? Lääkäri vastaa

3. Miksi kipuni ovat tulleet jäädäkseen?

Kun kipu kroonistuu eli jää päälle, aivot oppivat jo ennalta tulkitsemaan vaikkapa jotkut kipua tuottavat liikkeet kivuliaana.

Kipu on aina henkilökohtainen tuntemus, ja sen voimakkuus on riippuvainen kokijastaan. Juuri tämän vuoksi kivun kanssa voi oppia elämään. Voimme kesyttää kipua siedättämällä itseämme, sillä voimme kouluttaa aivojamme. 

Kroonisia kipuja potevat voivat toisin sanoen opetella olematta antamaan kivulle valtaa. Kivusta on mahdollista valmentaa seuralainen, joka kulkee osana elämää. Konsteja on monia. Niitä ovat muun muassa mielialaharjoitteet, rentoutusterapia ja liikunta. Lihas- ja peruskuntoa sekä tasapainoa ylläpitävät lajit ovat hyvää kipukoulutusta.

4. Niska-hartiakipuni vaivaa minua päivittäin. ­Mikä avuksi?

Kannattaa aloittaa lääkkeettömästä hoidosta. Suojaudu mahdollisuuksien mukaan lihasjännitystyyppiseltä niskakivulta: vältä etukumarassa työskentelyä, kiertynyttä vartalonasentoa, tupakointia, ylipainoa ja runsasta stressiä. Suosi sen sijaan monipuolista, niska-hartiaseutua työllistävää liikuntaa, kuten sauvakävelyä, hiihtoa ja uintia. Verryttele niska-hartia-aluetta, pyörittele olkapäitä.

Jotkut saavat apua jännitysperäiseen niska-hartiakipuun akupunktiosta.

Ensisijainen lääkkeesi on parasetamoli. Tulehduskipulääkkeitä voit käyttää kuurina, tai lääkäri voi määrätä jumittumia laukaisevia lääkkeitäa eli lihasrelaksantteja. Ne kuitenkin väsyttävät päiväkäytössä.

5. Milloin kroonisten kipujen hoidossa on ylipäätään lääkkeiden vuoro?

Silloin, kun on saatu selvyys siitä, mistä kipu johtuu. Kudosvauriokipuun ja tavallisiin särkyihin sopivat vatsaystävällinen parasetamoli ja tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni. Kipugeeleissä taas vaikuttavana lääkeaineena on muun muassa diklofenaakkia, ketoprofeenia tai piroksikaamia.

Näitä lääkkeitä saa apteekista ilman reseptiä, mutta jos ne eivät tehoa, vielä vahvempi vaihtoehto ovat reseptilliset kipu- ja tulehduskipulääkkeet. Vahvimpia niistä ovat opioidit, joilla on kuitenkin riippuvuutta aiheuttavia ominaisuuksia ja haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Siksi opioideja saa vain lääkärin määräyk­sestä, usein pienen annoksen kerrallaan.

Tunnetko kipulääkkeet? Tässä 10 yleisintä virhekäsitystä

6. Kuinka huoltaisin kipeää selkääni ja iskiasta?

Aloitetaan lääkehoidosta, joka koostuu vatsaystävällisestä parasetamolista, tulehduskipulääkkeistä kuten ibuprofeenista ja tarvittaessa lievistä opiaateista.

Ykköshoito päälle jääneessä kivussa on kivun ehdoilla tapahtuva liikunta, vartalon lihasvoimaa kehittävät harjoitukset, hyvät työasennot ja painonhallinta. Voit myös kokeilla akupunktiota.

Apteekeista saat esimerkiksi lääkkeettömiä lämpölaastareita, jotka lievittävät kipua. Haudo nukkumaan mennessä selkää tai vihlovaa iskiasta vaikkapa mikrossa lämmitettävällä kauratyynyllä. Lämpö rentouttaa ja auttaa saamaan unen päästä kiinni.

Akuutissa eli äkillisessä kivussa kylmä lievittää kipua ja lihaspingotusta.



7. Miten liikkuisin kivun ehdoilla?

Tee sitä, mikä tuntuu hyvältä. Ui, hiihdä tai tanssi – liiku niin, että nautit ja koko kehosi on mukana. Varo äkkinäisiä liikkeitä, kuten hyppyjä ja pallopelejä.

8. Nivelkivut kiusaavat. Onko ravintolisistä apua?

Glukosamiini on ravintolisä, jonka tehosta on jonkin verran näyttöä nivelkivuissa. Se sitoo nivelrustossa itseensä nivelnestettä ja tekee ruston kimmoisammaksi.

Vielä tehokkaampi lisähoito on elimistössä luontaisestikin oleva hyaluronihappo, jota saa pistoskuurina reseptillä. Yksi kolmen kerran pistossarja vie nivelkivulta terän useaksi kuukaudeksi. Pistosarja maksaa noin 200 euroa, eikä siitä saa Kela-korvausta.

Kokeile apteekista reseptittä saatavaa kipugeeliä nivelsärkyyn. Geelit lievittävät varsinkin sormien, käsien ja polven nivelkipua – harvemmin syvällä olevien kudosten, kuten lonkan särkyä. Kipugeeliä pitää levittää 3–4 kertaa päivässä, jotta nivelkapseliin kertyisi riittävästi vaikuttavaa lääkeainetta.
Jos niveliä alkaa särkeä öisinkin, lähde lääkäriin. Tämä voi hoitaa tulehtunutta niveltä kortisonipistoksilla.

Niveliä voit hautoa myös kylmäpakkauksella.

9. Mitä tehdä, jos lääkkeet eivät vie kipua?

Mene lääkäriin, jotta sinulle voitaisiin suunnitella oma kivunhoitopolku. Lääkkeettömiä hoitovaihtoehtoja ovat kivun luonteesta riippuen esimerkiksi kylmä, lämpö, sähkö tai akupunktio. Kaikilla niistä on tutkitusti paikkansa kivunhoidossa.

Esimerkiksi kylmä jarruttaa kiputuntemusten kulkeutumista selkäytimeen ja vähentää kipeän kudoksen tulehdusreaktiota. Kylmäpakkaus kodin pakastimessa on paitsi monien äkillisten kipujen hyvää ensihoitoa, myös kroonisten kipujen, kuten iskiaksen tai kulumakipujen, tukihoitoa.

Lämpö taas saattaa helpottaa etenkin lihasperäisissä kiputiloissa. Akupunktio puolestaan lievittää usein muun muassa sitkeää jännityspäänsärkyä sekä niska- ja hartiaseudun kiputiloja.

Lääkärien ja fysioterapeuttien lisäksi kivunhoidon ammattilaisia ovat koulutetut osteopaatit, kiropraktikot ja naprapaatit.

Muistathan, että olet kipusi paras asiantuntija. Siksi sinun kannattaa kuunnella kehoasi. Jos kipu tuntuu talttuvan yhdestä konstista, mutta toisesta ei, luota tuntemukseesi.

Suosittelemme: Oletko kipulääkekoukussa? Tätä mieltä on Kiminkinen

10. Pistelee ja polttelee – onko minulla hermo­vauriokipu?

Saattaa olla. Hermovaurio- eli neuropaattisen kivun syy on kipua välittävässä hermoradassa. Tällainen kipu voi syntyä esimerkiksi diabeteksen tai hermovamman seurauksena, leikkauksen haittana tai vyöruusuinfektion jälkitilana.

Kipu voi olla kuvailemasi kaltaista pistelyä, kuuman tai kylmän tunnetta, polttelua, puristusta tai sähköiskumaisen tuikkaavaa kipua.  
Hermovauriokipuun on omat reseptilääkkeensä, ja ne etsitään kokeilemalla. Tavalliset särky- ja tulehduskipulääkkeet eivät tepsi hermovaurio­kipuihin, vaan käypäisin lääke haetaan epilepsia- tai ­mielialalääkkeistä.

Joskus neuropaattiseen kipuun tarvitaan leikkaus.

Asiantuntijoina ylilääkäri, fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen Kuntoutus Ortonista ja työterveyspsykologi Arto Pietikäinen Tampereen Terveystalosta. Lähteenä myös anestesiologian erikoislääkäri Anneli Vainion kipuaiheinen artikkelisarja sivuilla www.terveyskirjasto.fi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla