
Talvi on vuodenajoista julmin. Silloin kuolee Suomessa eniten ihmisiä. Lumilapiokuolema on suomalainen erikoisuus. Ja kaamosmasennus ihan oikea – tosin harvinainen – sairaus.
Jos kärsii sydänsairauksista, kannattaa pakkasaikaan hidastaa tahtia ja välttää aamurehkimistä.
Talven mittaan kuolleisuus lisääntyy, ja mitä vanhempi on sitä vaarallisempia talvipakkaset ovat. Kylmyys ja pimeys lisäävät kuolemanvaaraa. Influenssakausikin osuu sydäntalveen.
– Pohjolassa tunnetaan karu termi, lumilapiokuolema — infarkti pakkassäässä, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo.
"Pohjolassa tunnetaan karu termi, lumilapiokuolema — infarkti pakkassäässä."
Herää kaikessa rauhassa
Verenpaine on talvella korkeampi kuin kesäisin. Kun ulkona on pakkasta, ihminen altistuu kylmälle ja se nostaa verenpainetta. Kolesterolit saattavat kohota talvisaikaan ja metabolinen oireyhtymä on yleisempi talvella kuin kesällä.
Partonen neuvoo, että etenkin aamuisin otettaisiin rauhallisesti. Yhtäkkinen herätyskin rasittaa sydäntä, joten sarastusvalo kannattaa kytkeä päälle, niin että se alkaa valaista puolisen tuntia ennen heräämistä.
Väsymys lisää ruokahalua
Ihmiset nukkuvat talvisin enemmän kuin muina vuodenaikoina, mutta uni ei välttämättä virkistä. Uni voi jäädä kevyeksi ja katkonaiseksi. Siitä seuraa väsymystä. On tyypillistä, että ihmiset passivoituvat ja ovat mielellään omissa oloissaan.
Moni liikkuu vähemmän ja syö enemmän ja raskaammin, lihoo muutaman kilon. Kun nukutaan huonosti, nälän tunne iltapäivisin ja iltaisin lisääntyy.
Usein mieliala on huonompi pimeän aikana kuin valoisana vuodenaikana.
Lue myös: Kuka hyötyy kirkasvalolampusta? 10 kysymystä ja vastausta
Ruskareaktio vie ilon
Talveen on vielä aikaa, mutta syksyn kaunis väriloistokin saattaa herättää jopa hylätyksi tulemisen tunteita, ilottomuutta ja epäluuloa. Tällaista tilaa kutsutaan ”ruskareaktioksi”.
Kaamosoireita on 20 prosentilla suomalaisista naisista ja 12 prosentilla miehistä. Varsinaiseen kaamosmasennukseen sairastuu vain noin prosentti väestöstä. Masennus johtuu siitä, että aamut ovat pimeitä ja se saa ihmisen sisäisen kellon – aivosolut, jotka rytmittävät meidän vuorokausirytmiämme ja vaikuttavat mielialaan – toimimaan niin, että siitä seuraa masentuminen.
Jos ei ole saanut hoitoa kaamosmasennukseen, se helpottaa yleensä, kun valo lisääntyy.
Kylmällä lisätään kerroksia
Sisäinen kello seuraa tarkkaan valon määrää ja vaikuttaa virkeystilaan. Valossaolo auttaa syksyllä ja talvella, kannattaa siis hakeutua kirkasvalolampun ääreen ainakin aamutuimaan. Kuntoliikunta tekee hyvää, samoin se, että hakeutuu muiden ihmisten seuraan.
Yllätys, yllätys, mutta kaikki syntymäsuomalaisetkaan eivät osaa pukeutua tarpeeksi lämpimästi pakkasaikaan. Partonen puhuu kerrospukeutumisen puolesta.
Ehkä muutan etelään?
– Vuodenaikojen vaihtelu tekee ihmiselle kuitenkin hyvää, vaikka talviaika rasittaakin elimistöä. Tosin vielä ei ole tutkittu, miten muutto etelän lämpöön vaikuttaa suomalaisten terveyteen.
Uusia näkökulmia vuodenaikoihin saa, kun keksii jotakin omasta mielestä kiinnostavaa tai tekee asioita, joita ei ole ennen tehnyt.
"Vuodenaikojen vaihtelu tekee ihmiselle hyvää."
– Koska emme pääse vuodenajoista eroon, niihin on paras tutustua ja niiden kanssa ystävystyä, Timo Partonen neuvoo.
Ja senhän tietää, että mikään vuodenaika ei kestä ikuisesti.
Kevät ja kesä lisäävät endorfiinitokkuraa
Itsemurhat kasaantuvat keväälle. Silloinkin taustalla on masennus, joka on saattanut jatkua jo pitkään. Kyse ei ole kuitenkaan kaamosmasennuksen pitkittymisestä. Kevätmasennus syntyy nopeasti kevään aikana. Kevään voimakas valo saattaa aiheuttaa unettomuutta, levottomuutta ja laskea mielialaa. Suurin vaara itsemurhiin on ihmisillä, joille masennus tulee ensimmäistä kertaa kevään kirkkaudessa.
Terveillä ihmisillä aivot reagoivat valoon niin, että aivojen välittäjäaine serotoniinin määrä lisääntyy. Tämä puolestaan lisää rakastumisen mahdollisuutta. Vieraatkin kasvot koetan viehättäväksi. Ihmiset muuttuvat ylipäätään sosiaalisemmiksi.
Rakastumisessa on siis kyse aivoenergiasta, ja rakastuminenhan on morfiinitokkuraa muistuttava tilapäinen hormonihäiriö. Tämä tosiasia ei vaikuta romanttisen hohdokkaana.
Suurin osa väestöstä – kuten arvata saattaa – pitää eniten kesästä. Valo ja lämpö tekevät tarmokkaaksi. Ollaan sosiaalisesti ja fyysisesti aktiivisempia ja mielialakin on parempi. Eli voidaan hyvin. Mutta terveyttä uhkaavat ylensyöminen ja -juominen. Hukkumiskuolemat ovat jokakesäisiä uutisaiheita. Myös helle on vaaraksi etenkin vanhuksille.
Jos on nauttinut kesästä, saattaa syksy tuoda surua: avioerojen piikki osuu alkusyksyyn.