Talvi on vuodenajoista julmin. Silloin kuolee Suomessa eniten ihmisiä. Lumilapiokuolema on suomalainen erikoisuus. Ja kaamosmasennus ihan oikea – tosin harvinainen – sairaus.

Jos kärsii sydänsairauksista, kannattaa pakkasaikaan hidastaa tahtia ja välttää aamurehkimistä.

Talven mittaan kuolleisuus lisääntyy, ja mitä vanhempi on sitä vaarallisempia talvipakkaset ovat. Kylmyys ja pimeys lisäävät kuolemanvaaraa. Influenssakausikin osuu sydäntalveen.

– Pohjolassa tunnetaan karu termi, lumilapiokuolema — infarkti pakkassäässä, THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo.

"Pohjolassa tunnetaan karu termi, lumilapiokuolema — infarkti pakkassäässä."

Herää kaikessa rauhassa

Verenpaine on talvella korkeampi kuin kesäisin. Kun ulkona on pakkasta, ihminen altistuu kylmälle ja se nostaa verenpainetta. Kolesterolit saattavat kohota talvisaikaan ja metabolinen oireyhtymä on yleisempi talvella kuin kesällä.

Partonen neuvoo, että etenkin aamuisin otettaisiin rauhallisesti. Yhtäkkinen herätyskin rasittaa sydäntä, joten sarastusvalo kannattaa kytkeä päälle, niin että se alkaa valaista puolisen tuntia ennen heräämistä.

Väsymys lisää ruokahalua

Ihmiset nukkuvat talvisin enemmän kuin muina vuodenaikoina, mutta uni ei välttämättä virkistä. Uni voi jäädä kevyeksi ja katkonaiseksi. Siitä seuraa väsymystä. On tyypillistä, että ihmiset passivoituvat ja ovat mielellään omissa oloissaan.

Moni liikkuu vähemmän ja syö enemmän ja raskaammin, lihoo muutaman kilon. Kun nukutaan huonosti, nälän tunne iltapäivisin ja iltaisin lisääntyy.

Usein mieliala on huonompi pimeän aikana kuin valoisana vuodenaikana.

Lue myös: Kuka hyötyy kirkasvalolampusta? 10 kysymystä ja vastausta

Ruskareaktio vie ilon

Talveen on vielä aikaa, mutta syksyn kaunis väriloistokin saattaa herättää jopa hylätyksi tulemisen tunteita, ilottomuutta ja epäluuloa. Tällaista tilaa kutsutaan ”ruskareaktioksi”.

Kaamosoireita on 20 prosentilla suomalaisista naisista ja 12 prosentilla miehistä. Varsinaiseen kaamosmasennukseen sairastuu vain noin prosentti väestöstä. Masennus johtuu siitä, että aamut ovat pimeitä ja se saa ihmisen sisäisen kellon – aivosolut, jotka rytmittävät meidän vuorokausirytmiämme ja vaikuttavat mielialaan – toimimaan niin, että siitä seuraa masentuminen.

Jos ei ole saanut hoitoa kaamosmasennukseen, se helpottaa yleensä, kun valo lisääntyy.

Kylmällä lisätään kerroksia

Sisäinen kello seuraa tarkkaan valon määrää ja vaikuttaa virkeystilaan. Valossaolo auttaa syksyllä ja talvella, kannattaa siis hakeutua kirkasvalolampun ääreen ainakin aamutuimaan. Kuntoliikunta tekee hyvää, samoin se, että hakeutuu muiden ihmisten seuraan.

Yllätys, yllätys, mutta kaikki syntymäsuomalaisetkaan eivät osaa pukeutua tarpeeksi lämpimästi pakkasaikaan. Partonen puhuu kerrospukeutumisen puolesta.

Ehkä muutan etelään?

– Vuodenaikojen vaihtelu tekee ihmiselle kuitenkin hyvää, vaikka talviaika rasittaakin elimistöä. Tosin vielä ei ole tutkittu, miten muutto etelän lämpöön vaikuttaa suomalaisten terveyteen.

Uusia näkökulmia vuodenaikoihin saa, kun keksii jotakin omasta mielestä kiinnostavaa tai tekee asioita, joita ei ole ennen tehnyt.

"Vuodenaikojen vaihtelu tekee ihmiselle hyvää."

– Koska emme pääse vuodenajoista eroon, niihin on paras tutustua ja niiden kanssa ystävystyä, Timo Partonen neuvoo.

Ja senhän tietää, että mikään vuodenaika ei kestä ikuisesti.

Kevät ja kesä lisäävät endorfiinitokkuraa

Itsemurhat kasaantuvat keväälle. Silloinkin taustalla on masennus, joka on saattanut jatkua jo pitkään. Kyse ei ole kuitenkaan kaamosmasennuksen pitkittymisestä. Kevätmasennus syntyy nopeasti kevään aikana. Kevään voimakas valo saattaa aiheuttaa unettomuutta, levottomuutta ja laskea mielialaa. Suurin vaara itsemurhiin on ihmisillä, joille masennus tulee ensimmäistä kertaa kevään kirkkaudessa.

Terveillä ihmisillä aivot reagoivat valoon niin, että aivojen välittäjäaine serotoniinin määrä lisääntyy. Tämä puolestaan lisää rakastumisen mahdollisuutta. Vieraatkin kasvot koetan viehättäväksi. Ihmiset muuttuvat ylipäätään sosiaalisemmiksi.

Rakastumisessa on siis kyse aivoenergiasta, ja rakastuminenhan on morfiinitokkuraa muistuttava tilapäinen hormonihäiriö. Tämä tosiasia ei vaikuta romanttisen hohdokkaana.

Suurin osa väestöstä – kuten arvata saattaa – pitää eniten kesästä. Valo ja lämpö tekevät tarmokkaaksi. Ollaan sosiaalisesti ja fyysisesti aktiivisempia ja mielialakin on parempi. Eli voidaan hyvin. Mutta terveyttä uhkaavat ylensyöminen ja -juominen. Hukkumiskuolemat ovat jokakesäisiä uutisaiheita. Myös helle on vaaraksi etenkin vanhuksille.

Jos on nauttinut kesästä, saattaa syksy tuoda surua: avioerojen piikki osuu alkusyksyyn.

Kysely

Kun mittarissa lukee -25 astetta, onko se sinulle jo liikaa?

Kyllä
Kyllä
63.6%
Ei
Ei
36.3%
Ääniä yhteensä: 33
Lumilapiokuolemaa pelkäävä

Talvi tappaa: Varo lumilapiokuolemaa

Olen monta vuotta pelännyt lumilapiokuolemaa. Kirjaimellisesti lumilapiokuolemaa. Omistan vanhan omakotitalon 70 v.siskoni kanssa. Hän ei suostu muuttamaan talosta pois vaikka ei pysty pitämään talosta huolta. Talossa on tasakatto. Kun lunta sataa paljon niin se on pakko luoda pois, että katto ei romahda. Siskoa ei huoleta katon romahtaminen, ei palkkaa ketään ulkopuolista lunta poistamaan eikä itse eväänsä liikauta. Olen tähän asti käynyt luomassa lumet mutta en enää jaksa. Olen 66 v ja on...
Lue kommentti

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju