Vähähiilarinen, veriryhmädieetti, hormonidieetti - muotiruokavaliot joutuvat yleensä aina ravitsemusterapeuttein lyttäämiksi. Yhdelle niistä asiantuntijat näyttävät kuitenkin varovaista vihreää valoa.

Muutama vuosi sitten Suomeen rantautui Yhdysvalloissa kehitetty niin sanottu paleoruokavalio. Sen sanotaan jäljittelevän kivikautena eläneen ihmisen ruokavaliota, johon kuului paljon kasviksia ja vihanneksia sekä lihaa, mutta ei maitotuotteita eikä viljaa. Paleoruokavaliossa ei myöskään syödä ruokajalosteita, vaan ateriat valmistetaan mahdollisimman paljon itse alusta loppuun.

Monet, jotka ovat ottaneet mallia kivikautisesta ruokailusta, ovat päässeet eroon toiminnallisista vatsavaivoista: turvotuksesta ja kivuista.

Esimerkiksi vantaalainen Pekka Savolahti, 63, aloitti paleoruokavalion noin neljä vuotta sitten ja vuosikausia vaivannut närästys loppui siihen. Lisäksi hänen painonsa putosi puolessa vuodessa noin neljä kiloa. Lue tästä Pekka Savolahden tarina.

Mutta miltä ruokavalio kuulostaa ravitsemuksen ammattilaisesta? Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan paleossa on paljon hyvää.

- Ruokavaliossa syödään runsaasti paljon hedelmiä ja kasviksia. Ruoka on luonnollista ja tuoretta, mikä on aina eduksi. Tyydyttynyttä rasvaa siinä ei ole ylenmäärin, ja suolansaanti jää todella pieneksi, mikä on verenpaineen kannalta tärkeä asia, Reijo Laatikainen luettelee. 

Hiilihydraatteja paleossa syödään niukasti, mutta niiden saanti on suunnilleen sama kuin niin sanotussa hyväkarppauksessa, jossa suositaan täysjyväviljaa ja vältellään valkoisia viljatuotteita ja sokeria.

- Venhä, ruis ja ohra aiheuttavat monelle toiminnallisia vatsavaivoja, ja silloin voi olla aiheellista rajoittaa näiden viljojen saantia ja joskus lopettaa niiden syöminen kokonaan. Paleoruokavalio voi sopia näille henkilöille hyvin, Reijo Laatikainen sanoo.

- Hyvä tuloksia tuoneissa tutkimuksissa punaisen lihan määrä on vähäisempi kuin tyypillisissä netissä ja kirjoissa olevissa paleo-ohjeissa. Lisäksi suolaa on vähennetty radikaalisti ja rasva on ollut joko oliivi- tai rypsiöljyä. Kookosöljyä ei ole tutkimuksissa suosittu, toisin kuin netissä olevissa paleoaiheisissa blogeissa, Laatikainen jatkaa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan jäsen Mikael Fogelholm on suhtautunut paleoruokavalioon varauksella. Siinä käytetään lihaa huomattavasti suosituksia  enemmän. Maitoa ja viljatuotteita ei ruokavalioon ei juurikaan kuulu, ja kuitenkin väestötutkimusten mukaan ne, jotka syövät reilusti maitotalous- ja  viljatuotteita, ovat terveempiä kuin ne jotka eivät niitä syö ollenkaan tai syövät niukasti. 

Paleosta on tehty korkealaatuista tutkimusta jonkin verran.

- Niiden perusteella voi sanoa, että kivikauden ruokavalio se on hitusen parempi laihdutuksen ja triglyseridien kannalta kuin ”yleisterveellinen” ruokavalio ja fiksusti toteutettuna ihan ok dieetti. Pitkäaikaistuloksia ei kuitenkaan vielä tunneta, itse en usko runsaan punaisen lihan syömisen olevan pitkällä aikavälillä terveellistä, Reijo Laatikainen sanoo.

Avokadot löytyvät kärjestä melkein kaikista terveellisten ruokien listoista, olipa kyse sitten ihon tai mielen hoidosta. Eikä ihme. Ne ovat ihmeruokaa!

Vihreäkuorinen avokado on terveellistä syötävää.  Se sisältää kasvikseksi paljon energiaa ja rasvaa. Suurin osa on rasvasta on kuitenkin pehmeää, tyydyttymätöntä rasvaa, joka edistää sydämen terveyttä.

Tuoreimmassa tutkimuksessa on vahvistettu, että avokadot pienentävät sydänsairauksien riskiä – jos niitä nautitaan säännöllisesti osana päivittäistä ruokavaliota.

Aiempien tutkimusten mukaan avokadojen terveysvaikutukset ovat perustuneet pitkälti tyydyttämättömien rasvahappojen tehoon ihmiskehossa ja vihreän herkun on todistettu nostavan hyvän kolesterolin lukemia.

Nyt amerikkalaistutkimuksessa vahvistettiin avokadon positiivinen vaikutus sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkittavat söivät yhden avokadon päivässä. Heillä laski etenkin huono LDL-kolesteroli, kertoo tutkimuksesta kirjoittava American Heart Assosiation -julkaisu.

Miten avokadoa syödään?

Kardiologien eli sydäntautien lääkäreidenkin ylistämä avokado on helppo kasvis.

Avokadon voi sisällyttää päivittäiseen ruokavalioon helposti vaikkapa salaateissa tai leivän päällä. Kypsän avokadon tunnistaa kaupasta painamalla sitä hennosti sen suiposta päästä. Kuoren ja kasvislihan väliin pitäisi jäädä pieni, pehmeältä tuntuva tila.

Mikäli kotona huomaa ostaneensa raa’an tai puolikypsän avokadon, saa sen kypsäksi monilla eri keinoilla. Jotkut käärivät kasviksen alumiinifolioon ja laittavat uuniin kypsymään hetkeksi ennen syömistä. Avokadon voi halkaista ja nauttia pehmeän sisuksen vaikka suoraan lusikalla.

Liiallisuuksiin ei pidä mennä tämänkään ihmeherkun kanssa: Avokadossa on paljon energiaa, joten siitä tulee nopeasti täyteenkin. Sadassa grammassa eli keskikokoisessa avokadossa on lähes 200 kilokaloria.

Avokadoissa on myös runsaasti kaliumia, peräti 400 mg/100 g, joka on tärkeä sydämen toiminnalle.

Vierailija

Avokado päivässä pitää kardiologin loitolla

Olen syönyt vuosia pari avokadoa viikossa . Syön sen aina ihan sellaisenaan,ei siihen tarvita erityistä resepti nivaskaa. Halkaisen ja pistän poskeeni. Hyvää,terveellistä ja ravitsevaa. En kuitenkaan joka päivä syö, koska onhan siinä kotuullisesti kaloreita, vaikkakin terveellisiä kaloreita. Kaikkia kansainvälisiä tuulia on kiva lukea myös ET-lehdestä. Lisää vaan
Lue kommentti

Kiistely on taitolaji, jossa voi kehittyä. Syyllistä tai voittajaa on turha etsiä, mutta jos pelaat korttisi hyvin, kumpikin osapuoli hyötyy.

Erimielisyydet kuuluvat kaikkiin ihmissuhteisiin. Aina niiden käsittely ei aiheuta riitaa, mutta jos asia on itselle hyvin tärkeä, kuohahdusta on vaikea välttää.

Tapamme riidellä juontaa usein juurensa lapsuuskodissa omaksuttuihin malleihin, oli sitten mököttäjä tai möykkääjä.

Näin riitelet rakentavasti:

1. Kuuntele

Yleisin virhe riitelyssä on se, että kumpikin jankkaa omaa näkökantaansa toista kuuntelematta. Erityisen ärsyttävää on yleistäminen: ”Sinä olet aina myöhässä”  tai ”Sinä et koskaan siivoa jälkiäsi”.

Tyhmintä on kaivaa esiin kaikki entiset riidanaiheet: appiukon letkautukset, liian kalliit hifi-laitteet tai vuosien takainen törttöily etelänlomalla.

2. Pysy asiassa

Kuohuksissa tulemme helposti sanoneeksi asioita, joita emme tarkoita. Valitettavasti ne eivät katoa huonon tuulen mukana. Henkilökohtaiset loukkaukset  iskostuvat mieleen paljon pysyvämmin kuin kehut ja kannustukset.

3. Ole rehellinen

Vältä passiivisuutta, ylimielisyyttä, yksityiskohtiin takertumista ja ylitunteellisuutta.

4. Pidä vuoropuhelu käynnissä

Pitkät jaaritukset eivät toimi ainakaan silloin, jos yrittää perustella miksi toinen on väärässä. Kuohuksissaan oleva ihminen ei välitä faktoista. Tärkeämpää on pyrkiä luomaan tunne, että hän on turvassa, vaikka tilanne on hankala.

5. Väistä

Joskus kiukkua herättävä kommentti kannattaa pyyhkäistä mielestä ajattelemalla, että tuolla toisella ei ollut paras päivä. Huono nukkuminen ja muut arjen taakat madaltavat ärsyyntymisen kynnystä entisestään.

Jos koet tilanteen tavalla tai toisella uhkaavaksi, lähde pois. Asiaan kannattaa palata vasta sitten, kun kumpikin on rauhoittunut.

6. Pyydä anteeksi

Sopu syntyy helpommin, kun molemmat myöntävät osuutensa riitaan. Pyydä viipymättä anteeksi, jos osa iskuista on osunut vyön alle. Ripaus myötätuntoa saa ihmeitä aikaan.

Lähteet: Väestöliitto, Helena Åhman ja Harri Gustafsberg: Tilannetaju