Kun venyttelet säännöllisesti kuukauden ajan, keho vahvistuu ja askel notkistuu. Joogaopettaja Iia Lappalainen kertoo, miksi venyttely on tärkeää. Katso myös Lappalaisen suunnittelema venytysohjelma jutun lopusta. 

Venyttely on helppo ja tehokas keino parantaa terveyttä ja lisätä hyvinvointia. Ihmiskeho on luotu ryhdikkääksi ja liikkuvaksi, mutta elintapamme – liiallinen istuminen ja kumarassa puuhastelu – vetävät kehoa kasaan ja tekevät liikkeistä suppeita.

Moni meistä kulkee selkä pyöristyneenä, leuka etukenossa ja hartiat lysyssä. Monilla on myös kireät lonkankoukistajat, jolloin luontainen lennokas askel lyhenee ja kävelystä tulee jäykkää ja töpöttävää.

Iän myötä keho jäykistyy ja nivelten liikeradat pienenevät, joten säännöllinen venyttely on tärkeää. Kun lihakset palautuvat luonnolliseen pituuteensa, ne eivät myöskään purista verisuonia. Silloin aineenvaihdunta ja verenkierto toimivat tehokkaasti. Hyvin huolletut lihakset ovat kimmoisat, vahvat ja rennot. Ne kestävät vahingoittumatta satunnaiset kaatumiset tai törmäilyt. Loukkaantumiset ja rasitusvammat vähenevät.

Venytyksen lisäksi vahvistusta

Venyttelyn tarkoituksena on palauttaa keho tasapainoon.

– Osa lihaksista jännittyy arjen toiminnoissa helposti ja vie meitä kumaraan asentoon. Osa lihaksista puolestaan heikkenee, jolloin ne eivät jaksa kannatella hyvää ryhtiä. Esimerkiksi lonkankoukistaja kiristyy helposti, kun taas sen vastapari pakara heikkenee. Tasapaino löytyy, kun venytetään lonkankoukistajaa ja vahvistetaan pakaraa, kertoo fysioterapeutti, joogaopettaja Iia Lappalainen.

Keho tarvitsee venytystä ja vahvistusta. Siksi Iia Lappalaisen ET:n lukijoille suunnittelemat venyttelyliikkeet tehdään hallitusti ja tuetusti. Pudottautuminen nivelsiteiden varaan venytysasentoon ei tee nivelille hyvää. Hallitussa venyttelyssä asento on ryhdikäs ja keskivartalon syvät tukilihakset ovat tarpeen mukaan aktivoituina.

Muista hengittää!

Iia Lappalaisen suunnittelemat venyttelyliikkeet ovat tuttuja, mutta niihin on otettu lisämausteeksi vaikutteita joogasta. Liikkeet tehdään hengityksen tahdissa samaan tapaan kuin joogassa.

– Venytyksen aikana kannattaa hengittää ulos, sillä rauhallinen, rento ja pakoton uloshengitys aktivoi lepohermostoa eli parasympaattista hermostoa. Lihasta on helpompi venyttää, kun se on rento, Iia Lappalainen sanoo.

Hengitys auttaa olemaan läsnä. Kun venytykset tekee tietoisesti ja keskittyneesti, ne lisäävät kehotietoisuutta. Venytellessä voi pohtia, onko niskani rento vai ovatko hartiat turhan takia korvissa. Sojottaako leukani etukenossa vai onko niskani pitkä? Purenko hampaita yhteen vai ovatko kasvoni rennot? Kehotietoisuuden paraneminen tekee kaikesta liikkumisesta aikaisempaa soljuvampaa ja varmempaa.

Aistiherkkyyden paraneminen tuo harjoitteluun mielekkyyttä. Kun hyödyt näkee ja tuntee kehossaan konkreettisesti, venyttelyt tekee mielellään.

Jo kuukaudessa muutos

Aamulla ja päivällä kannattaa tehdä alta löytyvän ohjelman kaltaisia lyhyitä, 5–10 sekunnin pituisia pumppaavia venytyksiä. Ne aktivoivat tehokkaasti aineenvaihduntaa.

– Jos paikat kiristävät pitkän kävelylenkin tai muun urheilun jälkeen, voi tehdä palauttavia 10–30 sekunnin venytyksiä tai pidempiäkin, jos hyvältä tuntuu. Ne palauttavat lihaksen pituuden normaalitilaan harjoittelun jälkeen, Iia Lappalainen toteaa.

Jos haluat kokea, miten hyvää säännöllinen venyttely tekee, tee venyttelyliikkeet 5–6 kertaa viikossa. Jo kuukaudessa olemuksesi uudistuu: keho tuntuu aikaisempaa kevyemmältä ja vakaammalta. Kävely on joustavampaa ja kaikki arkinen liikkuminen helpompaa. Kun virkistyt ja vahvistut, venyttelyä tulee helpommin jatkettua.

Katso Iia Lappalaisen suunnittelemat venyttelyohjeet klikkaamalla tästä!