Allergisten on syytä ottaa nenäsuihkeet ja antihistamiinit käyttöön, vaikka eletään vasta helmikuun loppua.

Eteläinen ilmavirtaus on tuonut Suomeen lepän ja pähkinäpensaan siitepölyä Keski-Euroopasta. Pähkinäpensas aloittanee kukintansa etelässä viikon sisällä. Siitepölykausi on siis alkamassa poikkeuksellisen aikaisin, jo toista vuotta peräkkäin.

– Lepän ja pähkinäpensaan siitepölykaudesta odotetaan tavanomaista. Koivu kukki viime vuonna selvästi keskimääräistä runsaammin, joten tänä vuonna kukinta jää heikohkoksi, tutkija Annika Saarto Turun yliopistosta ennakoi.

Kolmasosalla on allerginen nuha

Suomalaisista peräti 30 prosenttia kärsii allergisesta nuhasta. 20 prosentilla nuhan aiheuttaja on siitepöly, ja yleisimmin siitepölyistä allergisoi koivu.

Allergista nuhaa kannattaa hoitaa tehokkaasti. Nenästä on suora yhteys keuhkoihin, ja hoitamaton allerginen nuha saattaa laukaista astman.

Tehokkaimmin nuha talttuu antihistamiineilla ja kortisonipohjaisilla suihkeilla. Niitä saa apteekista ilman reseptiäkin, mutta jos lääkkeitä joutuu käyttämään pidemmän aikaa isompia määriä, reseptillä ne tulevat hiukan edullisemmiksi.

Pitkään käytettynä niin antihistamiinit kuin nenäsuihkeetkin saattavat kuivattaa limakalvoja. Silloin käyttöön kannattaa ottaa keittosuolasuihke tai öljypohjainen nenäsuihke. Niitä suihkautetaan nenään noin puoli tuntia lääkkeen ottamisen jälkeen.

Nenäkannu auttaa myös allergiseen nuhaan

Monet allergista nuhaa sairastavat hyötyvät nenäkannun säännöllisestä käytöstä. Nenäkannun avulla kädenlämpöistä suolavettä valutetaan toisen sieraimen kautta nenätiehyiden läpi niin, että vesi valuu toisesta sieraimesta ulos. Vesi ei mene henkeen, kun hengittää suun kautta. Apteekissa osataan neuvoa nenäkannun käytössä.

Siitepölytilannetta seuraa ja siitä tiedottaa Turun yliopiston aerobiologian yksikkö. Yksikkö on laatinut valtakunnallisia siitepölytiedotteita jo 40 vuoden ajan.

Aurinkovoide suojaa, mutta vain jos sitä levittää reilulla kädellä. Vain harva käyttää voidetta riittävästi.

1. Heijastaa ja imee säteet

Aurinkovoiteissa käytetään fysikaalista tai kemiallista suojaa tai molempia. Fysikaalinen suoja heijastaa UV-säteilyä pois iholta, kemiallinen imee säteet itseensä.

Voiteet auttavat ehkäisemään ihon palamista ja aurinkokeratoosia, josta voi kehittyä okasolusyöpä. Suojavoiteiden käytön on osoitettu vähentävän myös melanoomaa.

2. Suojakertoimet liioittelevat

Suojakerroin määrittää, kuinka hyvin voide suojaa auringon UVB-säteiltä ja kauanko auringossa voi oleilla palamatta. Esimerkiksi suojakerroin 15 tarkoittaa, että auringossa voi olla palamatta 15 kertaa pidempään kuin ilman suojaa. Moni levittää voidetta kuitenkin vain murto-osan siitä määrästä, jolla suojakerroin on laskettu, eikä lisää voidetta iholle tarpeeksi usein.

3. Kerroin vähintään 30

Suojakertoimen on hyvä olla vähintään 30 vartalolle ja 50 kasvoille. Tarkista purkin kyljestä, että voide suojaa sekä UVA- että UVB- säteilyltä.

4. Pihistelemättä paras

Riittävä määrä voidetta vartalon iholle on oman kourallisen verran ja kasvoille teelusikallinen, mielellään puoli tuntia ennen ulos menoa. 

5. Älä tuudittaudu

Mikään voide ei suojaa täydellisesti UV-säteiltä. Eliniän aikana karttuva aurinkoaltistus lisää ihosyöpien riskiä. Auringossa kannattaa siis oleilla maltillisesti, eikä paahtaa itseään ylenpalttisesti aurinkovoiteen turvin. Muista, että aurinkoisesta säästä voi nauttia myös varjossa.

Asiantuntijana syöpätautien erikoislääkäri Meri-Sisko Vuoristo.

Artikkeli on julkaistu ET-lehden numerossa 7/2017.

Melanooma on nopeimmin yleistyvä syöpä Suomessa. ET-lehden omalääkäri Risto Laitila neuvoo, missä tilanteissa ihomuutoksia kannattaa mennä näyttämään lääkärille. 

Täältä näet kaikki aiemmat Riston vastaanotolla -videosarjan osat.

Aiemmissa jaksoissa aiheina ovat olleet esimerkiksi: