Kaksi vuotta sitten Marja Korhonen julkaisi kirjan, matkusteli kirjamessuilla ja tuli valituksi Vuoden keskisuomalaiseksi.

Hyvää kuuluu, Marja Korhonen vastaa oitis sähköpostikuulumisiin. Marja myöntää, että takana on aikamoinen vuosi. Ensin pitkän työn päätös, oman kirjan, Häivähdyksiä – erityinen elämäni, julkaisu.

Sen ansiosta kalenteri on täyttynyt mitä erilaisimmista tilaisuuksista ja eteen on tupsahdellut yhä uusia ihmisiä ja ikimuistettavia kohtaamisia.

– Ja kun kakun päälle tipahti kirsikaksi loppuvuodesta vielä Vuoden keskisuomalainen -titteli, tuntui vuosi vieläkin ainutlaatuisemmalta, Marja hehkuttaa.

Nopeasti tarinoivat silmät

Keskustelu Marjan kanssa on nopeaa, vaikka se tapahtuukin sähköpostitse. Tapasimme nokakkain viime vuonna ET-lehden haastattelussa. Artikkelissa Marja kertoi elämästään, unelmistaan sekä locked-in-oireyhtymästä, jonka takia hän voi puhua ainoastaan silmiä räpäyttämällä kirjaintaulun avulla.

Keväisessä haastattelussa juttelimme tulkin välityksellä. Marjan silmät kun vilistivät hurjalla vauhdilla pitkin kirjaintaulua ja avustaja puki katseet sanoiksi. Sähköposteihin Marja ei tarvitse avustajaa, vaan ”kolmas silmä” eli otsahiiri taltioi Marjalle kirjaimet.

– Päivistä kuluu iso osa tietokoneella, sillä sen välityksellä voin keskustella ihmisten kanssa kaikkein vaivattomimmin, Marja kertoo.

Kirja sai aikaan palautevyöryn

Mutta palataan vuoteen 2014. Silloin kun ilmestyi Marjan kirja.

– Odotin silloin tietysti jonkinlaista kiinnostusta, mutta en ihan näin vauhdikasta. Kaikki on kuitenkin ollut todella myönteistä julkisuutta, Marja kertoo.

Erityisesti Marja on yllättynyt siitä, kuinka paljon ihmiset ovat ottaneet yhteyttä ja kertoneet omista kohtaloistaan. Marjan kertoo kirjassaan kaunistelematta yli kymmenen vuoden takaisesta aivorungon tukoksestaan.

Erityisesti kirja on kuitenkin tarina siitä, kuinka hän ei antanut tukoksen lannistaa itseään, vaikka se vei liikunta ja puhekyvyn ja sai monen asiantuntijan tuomitsemaan hänet matkan varrella loppuelämäksi laitokseen. 

– Moni lukija on ottanut yhteyttä ja kertonut saaneensa tarinastani voimia kohdata omat haasteensa, ja se on tuntunut ihan äärimmäisen ihanalta.

Tavoitteet auttavat jaksamaan

Positiivinen hullunmylly, se kuvaa Marjan mielestä hyvin hänen nykyistä arkeaan. 

– Joka päivälle on jotain erikoista tiedossa jo kuukausiksi eteenpäin. Ainoastaan sunnuntait yritän rauhoittaa aikuisille lapsilleni, jos he vain pääsevät käymään, Marja kertoo.

Tällä hetkellä Marja kiertää pitkin Keski-Suomen koululuokkia puhumassa erilaisuuden kohtaamisesta ja koulukiusaamisesta. Puhuttavaa ja kouluja riittää sen verran runsaasti, että projekti näyttää kestävän ainakin tämän vuoden loppuun.

Marja ei myönnä usein väsyvänsä, vaikka oireyhtymä tekee matkustelusta tavallista tallustelijaa paljon haastavampaa.

– Tosin kun tammikuussa tuli tehtyä täältä kotoa Saarijärveltä Helsinkiin kaksi keikkaa viikon aikana, silloin tuli jo öisinkin vähän ylipirteä olo.

Miten hän sitten palautuu vaikkapa lokakuisten kirjamessujen kaltaisesta pyörityksestä?

– Pakko on vain palautua. Messujenkin jälkeen seuraavalla viikolla järjestin kaksi hyväntekeväisyyskonserttia lastensairaalahankkeelle, joilla saatiin kerättyä mahtavasti 7000 euron potti. Sellainen pistää jaksamaan.

Kohti uusia unelmia

Entä nyt kun suuri unelma, kirja, on maailmalla, mistä Marja unelmoi seuraavaksi.

– Kirjan liepeillä tapahtuu vielä kaikenlaista jännittävää. Seuraavaksi on edessä kirjamessut Jyväskylässä. Siellä minua haastattelee itse Arja Koriseva, joten siinäkin riittää jännitettävää.

Kun tämä vuosi joskus alkaa olla pulkassa, Marja aikoo hiljentyä taas enemmän koneensa äärelle. Suunnitelmissa on uusi kirja.

–  Ja hiljaa mielessäni kyllä vähän haaveilen, että Häivähdyksiä päätyisi vielä joskus elokuvaksi. Joten unelmia riittää kyllä, ei hätää!