Hannu Ilmolahti, 57, teki hurjan elämäntapamuutoksen. Ruokavalio meni remonttiin, säännöllinen liikunta tuli osaksi elämää ja paino putosi 45 kiloa.

Kun katsoo oopperalaulaja Hannu Ilmolahden vauhdikasta liikehdintää jumpan vetäjänä, on vaikea kuvitella, että vielä neljä vuotta sitten hän oli väsynyt 125-kiloinen.

– Tein vuosia hullun lailla töitä, söin hirveästi ja kaljakin maistui. Paino nousi, väsähdin enkä jaksanut huolehtia itsestäni. Liikuntaa en edes kuvitellut harrastavani.

Vuonna 2005 Hannulla oli toinen päärooli Luistelijain kuningas -musikaalissa. Hän loukkasi nilkkansa, joka jouduttiin leikkaamaan kesken esityskauden. Hannu lauloi puolet näytöksistä pyörätuolissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Siitä alkoi valtava leikkauskierre. Jalassani oli melkein kaksi vuotta kipsi. Painoa kertyi, kärsin pari veritulppaakin, olin turhautunut ja ajattelin lopettaa laulamisenkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Lopulta Hannu pääsi kirurgi Sakari Oravan potilaaksi.

– Hän leikkasi sökön nilkkani kuudesti. Viimeisen alkaessa hän sanoi, että ellei tämä onnistu, jalalle ei voi tehdä mitään.

Anestesialääkäri totesi Hannulle, että leikkaus menee hukkaan, jos vedät tuollaista painoa jalan päällä. Hän lisäsi vielä, että emme edes jaksa nostaa sinua pediltä toiselle.

– Se oli masentavaa kuultavaa ennen nukutusta, ja loukkaannuin hirveästi. Mutta siitä lähti motivaatio muutokseen. En halunnut, että leikkaukset olisivat menneet hukkaan.

Laakista liikuntakoukkuun

Hannu alkoi kävellä korttelin ympäri ja pidensi pikkuhiljaa lenkkiä.

– En ollut koskaan käynyt kuntosalilla, mutta arvelin ryhmäliikunnan sopivan minulle. Ajoin pari kertaa kuntosalin ohi, ennen kuin kehtasin astua sisään. Minua nolotti mennä lihavana trimmattujen ihmisten joukkoon.

Kuntosalin työntekijä otti Hannun mukavasti vastaan ja esitteli liikuntavaihtoehdot.

– Jos hän olisi ollut tympeä, kontakti salille olisi ehkä ollut ensimmäinen ja viimeinen. Uskallat, pystyt ja kehtaat olivat avainsanat, joilla hän rohkaisi minut uudelle tielle, Hannu kehuu.

Hannu aloitti spinningillä eli 45 minuutin sisäpyöräilyllä. Kilpailuhenkinen mies polki liian raskailla vastuksilla ylä- ja alamäkiä ja lähes konttasi salilta pois.

– Seuraava koitos oli järkyttävä body compact, jossa potkitaan ja nyrkkeillään. Odotin vain tunnin loppumista, ja olin sen jälkeen puolikuollut. Mutta päätin olla antamatta periksi. Väänsin pakolla vain nuo kaksi ensimmäistä kertaa, sitten innostuin ja jäin koukkuun liikunnan aiheuttamaan hyvään oloon. Olen käynyt neljä vuotta salilla viisi kertaa viikossa.

Hannu kiittää vuolaasti henkilökohtaista valmentajaansa Tiia-Lotta Lintulaa. Ilman häntä painonpudotus ei olisi onnistunut.

– Hän teki minulle kuntosali- ja ravinto-ohjelman, jolla kehonkoostumus muuttui rasvasta lihakseksi.

Smoothie makkaran tilalle

Hannu on vuosien mittaan yrittänyt laihduttaa useissa ryhmissä, mutta oluen lipittäminen pilasi aina laihduttamisen.

– Jo kaksi kaljaa päivässä sotkee ruokailukurin: tulee mieliteko suolaiseen, makkaraan ja pizzaan. Niinpä lopetin alkoholin käytön kokonaan.

Hannu jätti kovat rasvat pois, ja maitotuotteet vaihtuivat rasvattomiin ja vähärasvaisiin. Kaikki hiilihydraatit tulevat täysjyväviljasta, ja hedelmiä ja vihanneksia kuluu paljon.

Enää Hannu ei syö punaista lihaa. Perusateria on kala ja iso salaatti.

– Ennen paistoin braatvursteja joka viikko. Tyypillinen iltapalani oli kasa leipiä ja kolme olutta. Nykyisin se on smoothie, jossa on rasvatonta jogurttia, rahkaa, pakastemarjoja, siemeniä ja pähkinöitä, Hannu.

Hannu syö normaalia kotiruokaa, mutta monta kertaa päivässä pieniä annoksia. Herkuille on joskus paikkansa. Konsertin jälkeen pari palaa Fazerin sinistä maistuu taivaalliselta. Ja pullakin uppoaa joskus.

Laihtumisen myötä Hannun kaikki veriarvot paranivat. Pahimmillaan kolesteroli huiteli 7 paikkeilla, nyt se on 3,2. Hyvän kolesterolin osuus on noussut oleellisesti.

Ei ääni läskistä lähde

Hannu painottaa, että laihduttaminen vaatii sitoutumista ja sitkeyttä. Se oli parin vuoden projekti.

– Lähdin 125 kilosta ja nyt painan 79 kiloa. Olen 178 cm pitkä. Tuntui hienolta, kun ihmiset alkoivat huomata. Minulta on kyselty, että mitä sinulle on tapahtunut, ja kehuttu, että olen nuorentunut 20 vuotta. En tiedä piteneekö elämäni tämän ansiosta, mutta ainakin voin loistavasti niin fyysisesti kuin henkisesti.

Laihtumisella on ollut suuri vaikutus laulamiseen, stressinsietoon ja unen laatuun.

– Ylipainoni takia äänihuulet olivat turvoksissa, mikä toi ääneen vääränlaista sävyä. Kun valtava läskimassa lähti keskivartalosta, hengitys kulkee helpommin ja ääni lähtee paremmin. Myös lavalla liikkuminen on helpottunut. Ennen minun täytyi miettiä tarkkaan jokainen askel, että pystyin laulamaan puuskuttamatta.

Oopperalaulajan ei todellakaan tarvitse olla pavarottimainen, sillä ei ääni läskistä lähde, vaan tärkeintä on hengityskapasiteetti.

Hannu ei mielellään katso itsestään 45 kiloa sitten otettuja kuvia.

– Häpeän, että päästin itseni tuohon kuntoon. Miksi en innostunut kuntokuurista aikaisemmin? Elämä on alkanut tavallaan uudelleen, elän kuin paratiisissa. En liiku pakonomaisen ryppyotsaisesti, vaan kuntosalilla on iloa ja huumoria. Yritän lauluopiskelijoillenikin sanoa, että pitäkää itsenne kunnossa.

Terveysterroristia Hannusta ei ole tullut.

– Ihannepaino ei ole ihmisen tärkein ominaisuus, mutta terveyden kannalta on mahtavaa olla normaalipainoinen. Minulla oli tuhtina poikana sokeriarvot hälyttävän korkealla, kakkostyypin diabetes jo kolkutteli ovella.
Laihtuessaan Hannu odotteli ”puolimatkassa” ennen vaatevaraston täydellistä uusimista.

– On hienoa asioida tavallisessa vaatekaupassa, sillä ennen vaatteiden osto oli yhtä tuskaa. Kokojen 56–58 smokit ja frakit päätyivät kirpputorille, sillä nyt kokoni on M. Punnitsen itseni joka päivä, jotta voin heti reagoida painonnousuun.

Uusi ura jumppaohjaajana

Actilife-kuntosalin johtaja ehdotti Hannulle lokakuussa, että tämä ryhtyisi vetämään äijäjumppaa juuri avatussa +40-ikäisille suunnatussa aikuisten kuntosalissa.

– Mietin pari päivää ja innostuin. Voin esimerkilläni kannustaa muita miehiä. Ja pohjimmiltaan laulunopetus ja jumpanvetäminen on samanlaista, vuorovaikusta oppilaiden kanssa, heidän innostamistaan ja rohkaisemistaan. Tunnin jälkeen tulee helposti usein yhtä lämmin kiitos kuin oopperaesiintymisen jälkeen.
Hannu aloitti liikunnanohjauksen vetämällä miehille bodybow-tuntia, jossa treenataan eri lihasryhmät kaarilaudan avulla. Seuraavaksi hän keksi tarinallisen rentoutuksen.

– Halusin tunnelmallisen aikuisten iltasatuhetken heti äijäjumpan jälkeen. Pientä jumppaa ja venytystä, rentoutus, sitten luen tarinan ja laulan. Kaikki tapahtuu lämpimässä 40 asteisessa salissa kynttilänvalossa. Moni nukahtaa.

Hannun muut ryhmät ovat sekaryhmiä, mutta niihin on tullut lisää miehiä, vanhempiakin. Hannu vetää kuusi jumppaa viikossa, mutta hänellä on visioita tulevasta koko ajan.

– Huomenna vedän laulurentoutuksen maailmanensi-illan. Kahden tunnin joogan jälkeen ryhmä jää rentoutukseen, jossa laulan noin 15 kappaletta, kansanlauluja ja klassista. Minulla on suunnitelmissa yhteislauluspinning. Myös gospel-, virsi- ja barokkispinning olisi mahtavaa.
Sisäinen rauha

Puolet Hannun työajasta kuluu klassisen laulun opettajana, puolet liikunnanohjaajana. Rapakunnosta ylösnousu on Hannusta edelleen pieni ihme, josta kumpuaa sisäinen rauha.

– Tämä on edellyttänyt menneisyyden hyväksymistä, taakse jättämistä sekä katkeruuksien voittamista ja itsensä hyväksymistä.

Tässä vaiheessa on pakko kysyä, että miten sen oman ylipainoisen miehensä saisi motivoitua elämäntapamuutokseen.

– Kalja pois ja minun tunneilleni! Hannu nauraa.

Mutta hän lisää heti, että nalkuttamalla motivaatio ei synny. Ja itsensä pitää hyväksyä lihavanakin, siitä lähtee aito muutos.

– Puoliso voisi vinkata kivasta kuntosalista, jonne voisi mennä vaikka yhdessä. Minunkin vaimoni tuki painonpudotustani, mutta nyt taitaa jo olla vähän kyllästynyt treenaamisesta puhumiseen. Mutta itse olen edelleen ihan innoissani.

Katso oopperalaulaja  Hannu Ilmolahden jumppavideo tästä

Vierailija

Callas näivettyi muista asioista.

Maria Callas laihdutti lapamadon avulla. Siitä oli juttuja lehdissä vuosikymmeniä sitten. Kukin taplaa tyylillään...

Minulle ei ole maistunut liha kymmeniin vuosiin. Alun perin se jäi pois, kun nuorena laihdutin. Kyllä nykyäänkin syön joskus lihaa pitkin hampain, kun se jossain kyläpaikassa eteeni tuodaan, eikä ole muita vaihtoehtoja. Välillä kippaan kinkunsiivut salaa nenäliinaan ja salakuljetan pois.  - Muuta epäterveellistä valitettavasti tulee syötyä, esim. hillomunkkeja, Runebergin torttuja ja laskiaispullia. Mutta alkoholin olen jättänyt kokonaan pois, senkin vähän mitä ennen naukkailin. Olen normaalipainoinen, välillä liippaa ylärajan lähellä. Uinti ja muu vesiliikunta on minulle mieleen, pienentää mahaa ja parantaa ryhtiä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla