Sotkamolainen Taimi Komulainen ehti palvella Neuvostoliittoa toivoen sen romahtavan. Nyt hän toivoo toisenlaisia asioita.

Ilta tummuu Sotkamon raitilla. On näennäisen rauhallista, mutta Taimi Komulainen,50,  tietää, että yö voi tuoda eteen mitä tahansa. Ihan pienistä hän ei hätkähdä, Suomen ensimmäinen maahanmuuttajataustainen naispoliisi. Lisäksi Taimi on ensimmäinen entisen Neuvostoliiton miliisi, joka on valmistunut poliisiksi myös Suomessa.

Ryssäksi nimittelyä on pitänyt sietää siinä sivussa. Enemmän on kuitenkin tullut arvostusta. Erityisen kiitollinen Taimi on valinnastaan Pohjoismaiden ja Baltian naispoliisien järjestöön Suomen toiseksi edustajaksi. Tuorein konferenssi pidettiin viikko sitten Riiassa, ja Taimi pääsi vaihtamaan kieltä lennossa: viroa, venäjää ja englantia.

– Siellä kerrottiin, että maailman kriisialueilla on vaarallisempaa olla nainen kuin sotilas. Edes pakolaisleiri ei suojaa lapsia ja naisia väkivallalta.

Sisältö jatkuu mainoksen jälkeen

Kielitaitoaan Taimi hyödyntää päivittäin vakituisessa virassaan Kainuun poliisissa, sillä itärajan tuntumassa pyörii aina turisteja ja vierastyöläisiä. Liki 15 vuodessa moni asia on muuttunut ja työ on käynyt raskaammaksi. Ihmiset ovat poliisia kohtaan entistä aggressiivisempia. Resursseja on vähennetty mutta etäisyydet ovat pysyneet pitkinä. Vuorotyökin vaatii veronsa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

– Joskus käyn kotona Kuhmossa vain nukkumassa.

Taimi, omaa sukuaan Krutto, on inkerinsuomalaisen isän ja virolaisen äidin tytär, joka varttui Länsi-Virumaalla. Miliisiksi Rakvereen hän päätyi tätinsä mallin mukaan, ja palveli Neuvostoliittoa toivoen sen romahtavan. Taimi oli itsekin kovilla: yöpäivystyksen jälkeen hän kiiruhti usein siivoamaan lisätienestejä saadakseen.

Noihin aikoihin hän tapasi myös miehensä, suomalaisen kuorma-autoalan yrittäjän, jonka kanssa hän muutti Kainuuseen. Mies jatkoi ulkomailla työskentelyä. Yhteiset, Suomessa syntyneet lapset ovat jo aikuisia ja opiskelevat Kuopiossa.

"Vanhimman lapsen tiedoissa tosin lukee yhä virheellisesti maahanmuuttaja”

Muutenkin hänelle on kertynyt yllin kyllin kokemusta suomalaisen byrokratian sudenkuopista. Alku uudessa kotimaassa oli ummikolle rankka.

– Kokemani epäoikeudenmukaisuus oli yksi kimmoke, miksi heti kielitaidon kartuttua, kahdeksan vuoden kotiäitiyden jälkeen, pyrin Tampereen poliisiopistoon.

Omalla tavallaan Taimi tuntee tehneensä pioneerityötä myös kotouttamisasiassa.

– Nykyiset tulijat pääsevät helpommalla, valmiin ”kurssituksen” piiriin. Monia pakolaisia olen myös viran puolesta haastatellut ja neuvonut: muista tämä, varo tuota... mutta suomen kieli pitää jokaisen opiskella itse.

Yksi Taimin parhaista oppimestareista oni Kari Tapion, joka ääntää laulun sanat niin selkeästi, että kaikki vivahteet aukeavat.

Poliisille fyysinen kunto on melkein yhtä tärkeä kuin henkinen kantti. Parhaiten molemmat akut lataa marjastus ja vaeltelu metsässä susikoira Moskun kanssa. Toinen puoli sydämestä on ja pysyy Virossa, jossa Taimi käy tapaamassa äitiään ja muuta sukuaan niin usein kuin mahdollista.

– Olen lojaali Suomelle, mutta iän karttuessa side synnyinmaahan tuntuu vahvistuneen.

Työasioitakin siellä voi vähän tuulettaa, sillä yksi Taimin veljistä työskentelee Virossa poliisina.

– It-asioissa he taitavat olla meitä hiukan edellä, mutta poliisin leipä on yhtä kapea molemmissa maissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla