Monella hyvällä ruokasienellä on myrkyllinen kaksoisolento. Kokosimme hämäävät sienet kuvapareiksi.
Sienestys on monella tapaa hyvä harrastus. Metsässä vaeltelu on jo itsessään palkitsevaa ja hyväksi terveydelle. Sienistä saa maukasta ja terveellistä ruokaa – ainakin, jos tietää mitä poimia.
Oikein ahkerille sienestäjille metsä voi tarjota mukavasti lisätuloakin, sillä esimerkiksi herkkutateista voidaan maksaa hyvä kilohinta.
Taustaa: Näin opit löytämään sieniä
Hyvien ruokasienten lisäksi metsissä kasvaa valitettavasti myös pahoja ja jopa tappavan myrkyllisiä sieniä. Alla on kuusi kuvaparia, joista viidessä on herkullisen sienen parina myrkkysieni. Yhdessä kuvaparissa on kaksi myrkkysientä, joista toista on tosin pidetty ruokasienenä vielä 1980-luvulla.
Peltoherkkusieni ja valkokärpässieni
Peltoherkkusieni (Agaricus arvensis) on hyvä ruokasieni. Valkokärpässieni (Amanita virosa) taas on tappavan myrkyllinen. Kuvaparissa ensin peltoherkkusieni, jälkimmäisenä valkokärpässieni.
Suppilovahvero ja suippumyrkkyseitikki
Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) on erinomainen ruokasieni, suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) on tappavan myrkyllinen. Kuvaparissa ensin suppilovahvero, jälkimmäisenä suippumyrkkyseitikki.
Resepti suppilovahveroille: Vuohenjuusto-sienikeitto
Tammenherkkutatti ja sappitatti
Tammenherkkutatti (Boletus reticulatus) on erinomainen ruoka- ja kauppasieni. Myös sappitatti (Tylopilus felleus) on myrkytön, mutta maistuu erittäin pahalta. Kuvaparissa ensin tammenherkkutatti, jälkimmäisenä sappitatti.
Resepti tammenherkkutatille: Näin syntyy maukas tattirisotto
Koivunkantosieni ja myrkkynääpikkä
Koivunkantosieni (Kuehneromyces mutabilis) on ruokasieni, joka kasvaa kimppuina lehtipuiden kannoilla. Myrkkynääpikkä (Galerina marginata) viihtyy etenkin havupuiden kannoilla. Kuvaparissa ensin koivunkantosieni, jälkimmäisenä myrkkynääpikkä.
Resepti koivunkantosienelle: Kolmen sienen piirakka
Mustarousku ja pulkkosieni
Mustarouskua (Lactarius turpis) pidettiin vielä 1980-luvulla hyvänä ruokasienenä. Sittemmin sen todettiin sisältävän nekatoriinia, joka saattaa aiheuttaa syöpää. Pulkkosieni (Paxillus involutus) taas on rehti myrkkysieni. Kuvaparissa ensin mustarousku, jälkimmäisenä pulkkosieni.
Keltahapero ja kavalakärpässieni
Keltahapero (Russula claroflava) on hyvä ruokasieni. Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) on maailman vaarallisin kärpässieni. Arvion mukaan jopa 90 prosenttia sienimyrkytyksistä on sen aiheuttamia. Suomessa kavalakärpässientä esiintyy Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Kuvaparissa ensin keltahapero, jälkimmäisenä kavalakärpässieni.
