Monella hyvällä ruokasienellä on myrkyllinen kaksoisolento. Kokosimme hämäävät sienet kuvapareiksi.

Sienestys on monella tapaa hyvä harrastus. Metsässä vaeltelu on jo itsessään palkitsevaa ja hyväksi terveydelle. Sienistä saa maukasta ja terveellistä ruokaa – ainakin, jos tietää mitä poimia.

Oikein ahkerille sienestäjille metsä voi tarjota mukavasti lisätuloakin, sillä esimerkiksi herkkutateista voidaan maksaa hyvä kilohinta.

Taustaa: Näin opit löytämään sieniä

Hyvien ruokasienten lisäksi metsissä kasvaa valitettavasti myös pahoja ja jopa tappavan myrkyllisiä sieniä. Alla on kuusi kuvaparia, joista viidessä on herkullisen sienen parina myrkkysieni. Yhdessä kuvaparissa on kaksi myrkkysientä, joista toista on tosin pidetty ruokasienenä vielä 1980-luvulla.

Peltoherkkusieni ja valkokärpässieni


Valkokärpässieni (Amanita virosa) on tappavan myrkyllinen. Kuva Sanoma-arkisto
Peltoherkkusieni (Agaricus arvensis) on hyvä ruokasieni. Kuva Salix Wikimedia
 


Suppilovahvero ja suippumyrkkyseitikki


Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) on tappavan myrkyllinen. Kuva Sanoma-arkisto
Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) on erinomainen ruokasieni. Kuva Sanoma-arkisto
 

Resepti suppilovahveroille: Vuohenjuusto-sienikeitto

Tammenherkkutatti ja sappitatti


Sappitatti (Tylopilus felleus) on myrkytön, mutta maistuu erittäin pahalta. Kuva Jouko Lehmuskallio
Tammenherkkutatti (Boletus reticulatus) on erinomainen ruoka- ja kauppasieni. Kuva Jouko Lehmuskallio
 

Resepti tammenherkkutatille: Näin syntyy maukas tattirisotto

Koivunkantosieni  ja myrkkynääpikkä


Myrkkynääpikkä (Galerina marginata) viihtyy etenkin havupuiden kannoilla. Se sisältää solumyrkkyjä. Kuva Sanoma-arkisto
Koivunkantosieni (Kuehneromyces mutabilis) on ruokasieni, joka kasvaa kimppuina lehtipuiden kannoilla. Kuva Sanoma-arkisto
 

Resepti koivunkantosienelle: Kolmen sienen piirakka

Mustarousku ja pulkkosieni


Pulkkosieni (Paxillus involutus) taas on rehti myrkkysieni.Kuva Jouko Lehmuskallio
Mustarouskua (Lactarius turpis) pidettiin vielä 1980-luvulla hyvänä ruokasienenä. Sittemmin sen todettiin sisältävän nekatoriinia, joka saattaa aiheuttaa syöpää. Kuva Jouko Lehmuskallio
 


 Keltahapero ja kavalakärpässieni


Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) on maailman vaarallisin kärpässieni. Arvion mukaan jopa 90 prosenttia sienimyrkytyksistä on sen aiheuttamia. Suomessa kavalakärpässientä esiintyy Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Kuva Jarkko Korhonen
Keltahapero (Russula claroflava) on hyvä ruokasieni.Kuva Sanoma-arkisto
 

 

Maltillinen haravointi ja nurmikonleikkuu auttavat nyt parhaiten pihanurmea selviämään talven koettelemuksista. Puutarha-asiantuntijan neuvoilla pääset keväällä nauttimaan vehreästä pihasta. 

Oikea leikkauskorkeus ratkaisee, missä kunnossa nurmikko paljastuu keväällä lumen alta. Syksyllä nurmikko kerää vararavintoa juuristoonsa ja siksi nurmen leikkauskorkeus pitää nostaa viiteen senttiin. Näin yhteyttävää lehtipinta-alaa on enemmän.

Vaikka nurmikon ajaminen jo kesän jälkeen kyllästyttäisi, säännöllistä leikkuuta ei voi lopettaa. Puutarhaneuvoja Riikka Kerttula suosittelee, lyhentämään syysnurmea vain yksi–kaksi senttiä kerrallaan. Leikkuujätettä tulee tästä vähän, joten se voi jäädä lierojen ravinnoksi. 

− Turmiollisin tilanne syntyy, jos nurmikon annetaan kasvaa syksyllä vapaasti, ja sitten kerralla nurmikko leikataan lyhyeksi. Tällöin nurmikon kasvuun käyttämää energiaa häviää leikkuujätteeseen ja nurmikko joutuu käyttämään uusien lehtien kasvattamiseen talven varalle keräämiään ravintovarastoja. Tällainen nurmikko ei ehkä viherry ensi keväänä, Kerttula varoittaa.

Kun päivälämpötila laskee alle viiden asteen, nurmikko lopettaa pituuskasvunsa. Silti nurmikko jatkaa yhteyttämistä, kun valoa on riittävästi. Tässä vaiheessa nurmikon korkeuden pitäisi Kerttulan mukaan olla viisi senttiä.

−  Myös liian pitkäksi jätetty nurmikko on altis talvituhoille. Erilaiset homeet ja haitalliset sienet muhivat liiskaantuneessa ja tiiviissä nurmikerroksessa. Etenkin lumihome vaivaa pitkäksi jääneitä nurmikkoja sellaisina talvina, jolloin lumi sataa ennen kuin maa on jäätynyt, 

Yksittäiset pudonneet lehdet voi Kerttulan mielestä jättää nurmikolle haravoimatta.

– Ne maatuvat talven aikana ja ravitsevat nurmikkoa. Kovat ja hitaasti hajoavat lehdet, kuten vaahtera ja tammi, kannattaa ajaa silpuksi ruohonleikkurilla. Näin pieneliöiden on helpompi hajottaa niitä.

− Jos nurmikolla näkyy syksyllä pelkkiä lehtiä eikä lainkaan nurmikkoa, on aika ottaa harava käteen ja rapsutella nurmikkoa esiin. Puiden alla olevaa paksua lehtikerrosta voi levittää laajemmalle alueelle, Kerttula opastaa.

Viimeiset lehdet putoavat yleensä vasta pakkasöiden puraisemana. Jäätynyt nurmikko rapsahtelee poikki kengän alla, joten nurmella liikkuminen kannattaa ajoittaa pakkasettomaan hetkeen.

Lähde: Puutarhaneuvoja Riikka Kerttula, Biolan

Eija Pöyry on kädentaituri, joka loihtii kaunista ja kiinnostavaa yllättävistä tarpeista ja esineistä. Katso kuvat ja nappaa Eijan vinkeistä parhaat omaan käyttöösi.

1. Laita kokoelmat esille. Kun jotain on paljon, se näyttää kiinnostavalta.

Eijalla on kotonaan Kurikassa komeat rivit puunukkeja ja puunuijia.

2. Keskeneräinenkin voi olla kaunista. Nosta se pöydälle tai hyllylle.

Eijaa kiehtoo keramiikan ja kirjonnan yhdistäminen. Näistä palasista tulee jotain, ei tiedä vielä mitä, mutta kiinnostavia ne ovat.

Värikkäät lasipalat Eija löysi Portugalista rannalta. Ne olivat hioutuneet reunoiltaa sileiksi ja Eija alkoi virkata niitä ketjuksi käämilangalla. Tämäkin on vielä haudutteluvaiheessa, ja siitä voi tulla mitä vain.

3. Kokeile uutta tekniikkaa, saatat innostua

Ristipistotöitä Eija kertoo pitäneensä aina tylsän mummomaisina. Sitten hän keksi, että niitä voi tehdä vapaasti ilman mallia. Hän piirsi itse kuviot pohjakankaalle ja alkoit täyttää kuviota väreillä kuin värittäisi värityskirjaa. Tuloksena oli kymmenen erilaista puutuolin istuinosaa.

Eija on myös ostanut ristipistotöitä kirpputoreilta. Niitä saa edullisesti, sillä valitettavasti niitä ei vielä arvosteta samalla lailla kuin vaikkapa vanhoja pitsipöytäliinoja.

4. Tee itse kaakeliseinä keittiöön

Eija on leikannut jämäkaakeleita leikkurilla pieniksi palasiksi ja luonut ihan oman tyylin. Keskellä olevat kaakelit ovat käsimaalattuja kirppariostoksia.

5. Hullaannu kirppislöydöistä

Tämä kullanvärinen kauris oli niin yliampuva esine, että se pääsi Eijan mukaan kurikkalaiselta kirpparilta. Muutakin hauskaa hänellä on kotona, esimerkiksi käkikello. Lapsenlapset rakastavat sitä!

6. Luo itsellesi oma käsityönurkkaus – tai vaikka monta

Eijalla on eri puolella kotia käsitöitä odottamassa tekijäänsä. Ihanien gobeliinien luona hän ompelee vanhoista vanuineista vaillapaidoista tilkkupeittoa.

7. Toteuta unelmasi

Eija unelmoi vuosikausia lasiverannasta. Lopulta se toteutui!