Monella hyvällä ruokasienellä on myrkyllinen kaksoisolento. Kokosimme hämäävät sienet kuvapareiksi.

Sienestys on monella tapaa hyvä harrastus. Metsässä vaeltelu on jo itsessään palkitsevaa ja hyväksi terveydelle. Sienistä saa maukasta ja terveellistä ruokaa – ainakin, jos tietää mitä poimia.

Oikein ahkerille sienestäjille metsä voi tarjota mukavasti lisätuloakin, sillä esimerkiksi herkkutateista voidaan maksaa hyvä kilohinta.

Taustaa: Näin opit löytämään sieniä

Hyvien ruokasienten lisäksi metsissä kasvaa valitettavasti myös pahoja ja jopa tappavan myrkyllisiä sieniä. Alla on kuusi kuvaparia, joista viidessä on herkullisen sienen parina myrkkysieni. Yhdessä kuvaparissa on kaksi myrkkysientä, joista toista on tosin pidetty ruokasienenä vielä 1980-luvulla.

Peltoherkkusieni ja valkokärpässieni

Peltoherkkusieni (Agaricus arvensis) on hyvä ruokasieni. Valkokärpässieni (Amanita virosa) taas on tappavan myrkyllinen. Kuvaparissa ensin peltoherkkusieni, jälkimmäisenä valkokärpässieni.


Valkokärpässieni (Amanita virosa) on tappavan myrkyllinen. Kuva Sanoma-arkisto
Peltoherkkusieni (Agaricus arvensis) on hyvä ruokasieni. Kuva Salix Wikimedia
 


Suppilovahvero ja suippumyrkkyseitikki

Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) on erinomainen ruokasieni, suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) on tappavan myrkyllinen. Kuvaparissa ensin suppilovahvero, jälkimmäisenä suippumyrkkyseitikki.


Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) on tappavan myrkyllinen. Kuva Sanoma-arkisto
Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) on erinomainen ruokasieni. Kuva Sanoma-arkisto
 

Resepti suppilovahveroille: Vuohenjuusto-sienikeitto

Tammenherkkutatti ja sappitatti

Tammenherkkutatti (Boletus reticulatus) on erinomainen ruoka- ja kauppasieni. Myös sappitatti (Tylopilus felleus) on myrkytön, mutta maistuu erittäin pahalta. Kuvaparissa ensin tammenherkkutatti, jälkimmäisenä sappitatti.


Sappitatti (Tylopilus felleus) on myrkytön, mutta maistuu erittäin pahalta. Kuva Jouko Lehmuskallio
Tammenherkkutatti (Boletus reticulatus) on erinomainen ruoka- ja kauppasieni. Kuva Jouko Lehmuskallio
 

Resepti tammenherkkutatille: Näin syntyy maukas tattirisotto

Koivunkantosieni ja myrkkynääpikkä

Koivunkantosieni (Kuehneromyces mutabilis) on ruokasieni, joka kasvaa kimppuina lehtipuiden kannoilla. Myrkkynääpikkä (Galerina marginata) viihtyy etenkin havupuiden kannoilla. Kuvaparissa ensin koivunkantosieni, jälkimmäisenä myrkkynääpikkä.


Myrkkynääpikkä (Galerina marginata) viihtyy etenkin havupuiden kannoilla. Se sisältää solumyrkkyjä. Kuva Sanoma-arkisto
Koivunkantosieni (Kuehneromyces mutabilis) on ruokasieni, joka kasvaa kimppuina lehtipuiden kannoilla. Kuva Sanoma-arkisto
 

Resepti koivunkantosienelle: Kolmen sienen piirakka

Mustarousku ja pulkkosieni

Mustarouskua (Lactarius turpis) pidettiin vielä 1980-luvulla hyvänä ruokasienenä. Sittemmin sen todettiin sisältävän nekatoriinia, joka saattaa aiheuttaa syöpää. Pulkkosieni (Paxillus involutus) taas on rehti myrkkysieni. Kuvaparissa ensin mustarousku, jälkimmäisenä pulkkosieni.


Pulkkosieni (Paxillus involutus) taas on rehti myrkkysieni. Kuva Jouko Lehmuskallio
Mustarouskua (Lactarius turpis) pidettiin vielä 1980-luvulla hyvänä ruokasienenä. Sittemmin sen todettiin sisältävän nekatoriinia, joka saattaa aiheuttaa syöpää. Kuva Jouko Lehmuskallio
 


 Keltahapero ja kavalakärpässieni

Keltahapero (Russula claroflava) on hyvä ruokasieni. Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) on maailman vaarallisin kärpässieni. Arvion mukaan jopa 90 prosenttia sienimyrkytyksistä on sen aiheuttamia. Suomessa kavalakärpässientä esiintyy Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Kuvaparissa ensin keltahapero, jälkimmäisenä kavalakärpässieni.


Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) on maailman vaarallisin kärpässieni. Arvion mukaan jopa 90 prosenttia sienimyrkytyksistä on sen aiheuttamia. Suomessa kavalakärpässientä esiintyy Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Kuva Jarkko Korhonen
Keltahapero (Russula claroflava) on hyvä ruokasieni. Kuva Sanoma-arkisto
 

 

Rahaa, lahjakortti, koru, astioita vai jotain muuta? Rippi- tai valmistujaislahjan ostaminen nuorelle voi olla joskus hankalaa. Kysyimme nuorilta, millaisista lahjoista he ilahtuvat. ET:n toimitus vinkkaa myös, millaisia onnistuneita lahjoja olemme onnistuneet itse antamaan.

Nuoret: Jos ei rahaa, niin...

Kysyimme 14–19-vuotiailta nuorilta, millaisesta rippi- tai valmistujaislahjasta he ilahtuisivat. Suurin osa on rahan puolella: siten lahjan saaja voi valita juuri mieleisensä lahjan tai käyttää rahat esimerkiksi matkustamiseen tai suurempaan hankintaan.

Vaikka nuori olisikin esimerkiksi astioiden tarpeessa, on moni tarkka tyylistään ja haluaa itse päästä vaikuttamaan kodin tavaroiden ulkonäköön. Silloin lahjakortti on hyvä valinta, ja nuori voi käyttää sen juuri sellaisiin astioihin joista pitää.

"Lahjakortteja melkein minne vain voi aina antaa, mutta kannattaa silti tuntea lahjan saajaa vähän. Sain kerran 20 euron lahjakortin urheiluliikkeeseen, osui väärälle henkilölle..." – Marika, 19 v

"Lahjakortti olisi kiva esimerkiksi Stockmannille tai Emotion-kosmetiikkaliikkeeseen. Rahaa en pyytäisi kuin vanhemmilta." – Lilja 15 v

"Hyviä kohteita lahjakortille voisivat olla sisustusliikkeet, kuten Finlayson, koska muuttaminen saattaa olla ajankohtaista pian ylppäreiden jälkeen." – Sara, 18 v

"Lahjakortti voisi olla esimerkiksi Marimekon liikkeeseen tai johonkin muuhun "hyödylliseen" kauppaan. En viitsisi pyytää valmistujaislahjaksi lahjakorttia minnekään tavalliseen liikkeeseen, kuten vaikka H&M:lle." – Ella, 15 v

Toisten mielestä on kuitenkin mukavaa antaa lahjaksi jotain muuta kuin rahaa tai lahjakortteja. Kysyimme nuorilta, mitä muuta he toivoisivat lahjaksi. Näin nuoret vastasivat:

"Rippilahjaksi pieni kultainen risti olisi kiva." – Helmi, 14 v

"Valmistujaislahjaksi haluaisin ainakin esimerkiksi astioita, kuten laseja ja lautasia. Myös lakanat ja korut ovat sopivia." - Lilja 15 v

"Sukulainen voisi antaa vaikka jonkin tietyn sarjan astioita." – Ella, 15 v

"Paras lahja olisi yhteinen matka." – Ville, 16 v

"Koruista en ikinä ole välittänyt, koska ne harvoin osuvat nappiin. Pitää tietää ihmisen lempivärit ja mistä materiaalista hän pitää. Itseni ja ystävieni perusteella luulen, että lahjaksi saatuja koruja tulee harvoin pidettyä." – Marika, 19 v

"Hyviä peruslahjoja ovat ajattomat korut ja esimerkiksi Arabian astiat. Myös yhteinen matka tai tekeminen, kuten festarit, olisi kiva lahja. Tärkeintä on kuitenkin, että jotenkin muistaa lahjansaajaa, ei niinkään itse lahja!" – Sara, 18 v

Toimitus vinkkaa: Hyväksi havaittuja lahjoja

Myös ET:n toimituksen jäsenet muistelivat, millaisia onnistuneita lahjoja ovat itse onnistuneet antamaan.

"Poikani ilahtui aikoinaan kaikista oman kodin perustamiseen liittyvistä valmistujaislahjoista: kattilat, aterimet, kahvimukit jne. Myös samppanjapullo ilahdutti!"

”Matkalahjakortti (esim. reilaus tai vastaava) on aika hyvä lahjaidea.”

"Kiva lahja on omatekoinen lahjakortti, joka oikeuttaa leffa- tai teatteri-iltaan, ravintolakäyntiin tai vaikkapa pieneen reissuun lahjan antajan kanssa. Se on kiva tapa kertoa juhlittavalle, miten mukavaa on viettää aikaa hänen kanssaan."

”Jos tiedän nuoren harrastuksen, voin ostaa lahjakortin alan liikkeeseen tai esimerkiksi Lippupalveluun.”

"Olen ostanut kahdelle kummitytölleni joka vuosi syntymäpäivälahjaksi yhden timantin (maksanut 50–100 euroa). Rippi- tai ylioppilaslahjaksi olen luvannut teettää heille korun, johon kivet laitetaan. Saavat itse vaikuttaa, millainen korusta tulee."

”Nuori ei ehkä koskaan ole syönyt kolmen tai useamman ruokalajin illallista ravintolassa. Valitse kukkarollesi sopiva ravintola ja osta lahjakortti. Voit lupautua illallisseuraksi!”

Jotta lahjasta jäisi mukava muisto, ET:n toimitus suosittelee välttämään näitä: korut, koriste-esineet, maljakot, antajan maun mukainen design, käytöksen kultainen kirja, aforismikirja.

Näitäkin voi harkita, jos lahjan saajan maku on tiedossa, tai hän on jotain näistä erityisesti toivonut. Lahjavinkkiä voi myös kysyä valmistujan vanhemmilta.

"Osa nuorista on tosi tarkkoja astioiden ja muiden esineiden tyylistä ja väreistä. Jos aikoo hankkia käyttöesineitä, on hyvä tietää, onko nuori tyylitietoinen vai suhtautuuko astioihin lähinnä välttämättöminä tarvikkeina."

Paljonko rahaa lahjaksi?

ET-lehti kysyi taannoin lukijoilta, millainen rahasumma on heidän mielestään sopiva lahja ylioppilaalle. Suurimman osan mielestä alle 60 euron summa on riittävä. 

Joka neljännes kertoi lahjoittavansa ylioppilaalle 100 euroa, ja jotkut jopa 200 euroa.

Rahalahjojen summia määrää useimmiten sukulaissuhde. Muutamat mainitsivat kyselyssä, että myös valmistuvan taloudellinen pärjääminen ja perhetausta vaikuttavat rahamäärään. 

Nuoret itse ovat samalla linjalla:

"Suvulta olisi kiva 50 euroa, perheeltä tai isovanhemmalta 100 euroa." – Marika, 19 v

"Vanhemmilta tai isovanhemmalta ehkä 100 euroa, kummeilta 50 ja ei niin läheisiltä vierailta 20–50 euroa." – Ella, 15 v

"Jokainen antaa sen verran mikä itsestä tuntuu hyvältä ja mihin on varaa. Harva tulee muistelemaan, että kuka vieras antoi minkäkin verran." – Sara, 18 v

Lue myös: Näin annat rahaa ja sijoituksia lahjaksi lapsenlapselle – 8 vinkkiä

Jakkaranpäällys syntyy helposti. Leikkaa yhdeksän ruutua ja neljä sivukaitaletta, sitten vain surauttelemaan.
Jakkaranpäällys syntyy helposti. Leikkaa yhdeksän ruutua ja neljä sivukaitaletta, sitten vain surauttelemaan.

Värikkäiden puuvillakankaiden paloista saat nätin hupun mökkijakkaralle. Samalla tekniikalla voi ommella tyynynpäällisen tai vaikka ison peiton.

Tarvitset:

  • Puuvillakankaiden paloja
  • Ompelulankaa
  • Sakset
  • Viivoitin
  • Kynä
  • Nuppineuloja
  • Silitysrauta
  • Ompelukone

Tee näin:

1. Leikkaa kankaista 9 neliötä. Kuvan neliö on 12 x 12 cm, sisältäen saumavarat. Tarkista koko omaan jakkaraasi sopivaksi. Sommittele tilkut 3 x 3 neliön ruudukoksi. Ompele ne 3 neliön kaitaleiksi oikeat puolet vastakkain 0,5 cm:n saumanvaralla. Silitä saumanvarat auki.

2. Neulaa kaksi kaitaletta op:t vastakkain, varmista, että ruutujen kulmat osuvat kohdakkain. Ompele kaitaleet yhteen 0,5 cm:n saumanvaralla ja silitä saumanvarat auki. Ompele 3. kaitale toisen kaitaleen (toiseen) reunaan. Nyt kaitaleet on ommeltu ruudukoksi.

3. Leikkaa jakkaran sivuille 13 cm leveät eriväriset kaitaleet. Kaitaleen pituus on ruudukon pituus + 4 cm. Neulaa kaitaleet ruudukon sivuille op:t vastakkain, jätä saumanvarat päihin. Ompele ruudukon kulmaan saakka. Ompele sitten sivukaitaleiden päät yhteen = jakkaran kulma. Taita lopusi alareunaan 2 x 1 cm:n päärme nurjalle ja ompele reunasta.

Huom! Ennen kuin ompelet hupun kulmat, varmista, että hupun saa jakkaran päälle ja siitä pois sujuvasti. 

Ohje on julkaistu ET-lehden numerossa 11/2017.