Monella hyvällä ruokasienellä on myrkyllinen kaksoisolento. Kokosimme hämäävät sienet kuvapareiksi.

Sienestys on monella tapaa hyvä harrastus. Metsässä vaeltelu on jo itsessään palkitsevaa ja hyväksi terveydelle. Sienistä saa maukasta ja terveellistä ruokaa – ainakin, jos tietää mitä poimia.

Oikein ahkerille sienestäjille metsä voi tarjota mukavasti lisätuloakin, sillä esimerkiksi herkkutateista voidaan maksaa hyvä kilohinta.

Taustaa: Näin opit löytämään sieniä

Hyvien ruokasienten lisäksi metsissä kasvaa valitettavasti myös pahoja ja jopa tappavan myrkyllisiä sieniä. Alla on kuusi kuvaparia, joista viidessä on herkullisen sienen parina myrkkysieni. Yhdessä kuvaparissa on kaksi myrkkysientä, joista toista on tosin pidetty ruokasienenä vielä 1980-luvulla.

Peltoherkkusieni ja valkokärpässieni

Peltoherkkusieni (Agaricus arvensis) on hyvä ruokasieni. Valkokärpässieni (Amanita virosa) taas on tappavan myrkyllinen. Kuvaparissa ensin peltoherkkusieni, jälkimmäisenä valkokärpässieni.


Valkokärpässieni (Amanita virosa) on tappavan myrkyllinen. Kuva Sanoma-arkisto
Peltoherkkusieni (Agaricus arvensis) on hyvä ruokasieni. Kuva Salix Wikimedia
 


Suppilovahvero ja suippumyrkkyseitikki

Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) on erinomainen ruokasieni, suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) on tappavan myrkyllinen. Kuvaparissa ensin suppilovahvero, jälkimmäisenä suippumyrkkyseitikki.


Suippumyrkkyseitikki (Cortinarius rubellus) on tappavan myrkyllinen. Kuva Sanoma-arkisto
Suppilovahvero (Cantharellus tubaeformis) on erinomainen ruokasieni. Kuva Sanoma-arkisto
 

Resepti suppilovahveroille: Vuohenjuusto-sienikeitto

Tammenherkkutatti ja sappitatti

Tammenherkkutatti (Boletus reticulatus) on erinomainen ruoka- ja kauppasieni. Myös sappitatti (Tylopilus felleus) on myrkytön, mutta maistuu erittäin pahalta. Kuvaparissa ensin tammenherkkutatti, jälkimmäisenä sappitatti.


Sappitatti (Tylopilus felleus) on myrkytön, mutta maistuu erittäin pahalta. Kuva Jouko Lehmuskallio
Tammenherkkutatti (Boletus reticulatus) on erinomainen ruoka- ja kauppasieni. Kuva Jouko Lehmuskallio
 

Resepti tammenherkkutatille: Näin syntyy maukas tattirisotto

Koivunkantosieni ja myrkkynääpikkä

Koivunkantosieni (Kuehneromyces mutabilis) on ruokasieni, joka kasvaa kimppuina lehtipuiden kannoilla. Myrkkynääpikkä (Galerina marginata) viihtyy etenkin havupuiden kannoilla. Kuvaparissa ensin koivunkantosieni, jälkimmäisenä myrkkynääpikkä.


Myrkkynääpikkä (Galerina marginata) viihtyy etenkin havupuiden kannoilla. Se sisältää solumyrkkyjä. Kuva Sanoma-arkisto
Koivunkantosieni (Kuehneromyces mutabilis) on ruokasieni, joka kasvaa kimppuina lehtipuiden kannoilla. Kuva Sanoma-arkisto
 

Resepti koivunkantosienelle: Kolmen sienen piirakka

Mustarousku ja pulkkosieni

Mustarouskua (Lactarius turpis) pidettiin vielä 1980-luvulla hyvänä ruokasienenä. Sittemmin sen todettiin sisältävän nekatoriinia, joka saattaa aiheuttaa syöpää. Pulkkosieni (Paxillus involutus) taas on rehti myrkkysieni. Kuvaparissa ensin mustarousku, jälkimmäisenä pulkkosieni.


Pulkkosieni (Paxillus involutus) taas on rehti myrkkysieni. Kuva Jouko Lehmuskallio
Mustarouskua (Lactarius turpis) pidettiin vielä 1980-luvulla hyvänä ruokasienenä. Sittemmin sen todettiin sisältävän nekatoriinia, joka saattaa aiheuttaa syöpää. Kuva Jouko Lehmuskallio
 


 Keltahapero ja kavalakärpässieni

Keltahapero (Russula claroflava) on hyvä ruokasieni. Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) on maailman vaarallisin kärpässieni. Arvion mukaan jopa 90 prosenttia sienimyrkytyksistä on sen aiheuttamia. Suomessa kavalakärpässientä esiintyy Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Kuvaparissa ensin keltahapero, jälkimmäisenä kavalakärpässieni.


Kavalakärpässieni (Amanita phalloides) on maailman vaarallisin kärpässieni. Arvion mukaan jopa 90 prosenttia sienimyrkytyksistä on sen aiheuttamia. Suomessa kavalakärpässientä esiintyy Ahvenanmaalla ja Lounais-Suomessa. Kuva Jarkko Korhonen
Keltahapero (Russula claroflava) on hyvä ruokasieni. Kuva Sanoma-arkisto