Kuvassa Heikki, joka kiipesi hevosen selkään ensimmäisen kerran yli nelikymppisenä.
Kuvassa Heikki, joka kiipesi hevosen selkään ensimmäisen kerran yli nelikymppisenä.

170 000 suomalaista ratsastaa ja yhä isompi osa heistä on aikuisia. Ratsastus onkin siitä ihana urheilulaji, että siinä voi kehittyä minkä ikäisenä tahansa.

1. Miten ratsastaminen kannattaisi aloittaa?

Etsi itsellesi sopiva ratsastuskoulu. Sellaisen löytäminen vaatii vaivaa, mutta on tärkeää, että ihminen kokee talliympäristön mieleisekseen ja että tallilla on omalle taitotasolle ja tavoitteille sopiva ryhmä. Alkeiskurssi on hyvä tapa aloittaa harrastus.

2. Onko mitään järkeä aloittaa ratsastus vanhemmalla iällä?

Ratsastus on siitä armollinen laji, että siinä voi kehittyä niin kauan kuin pääsee kapuamaan satulaan. Ja siihenkin on nykyään monenlaisia korokkeita tarjolla.

Ratsastuksessa tarvitaan erityisesti kognitiivisia taitoja, jotka yleensä säilyvät läpi elämän. Ratsastaessa tulee käytettyä kuin huomaamatta syviä vatsalihaksia, minkä vuoksi se on erinomaisen kuntouttava liikuntamuoto. Edistyminen lajissa voi olla monenlaista: kun opettelee perusteet rauhallisesti, myös rohkeus ja tavoitteet yleensä kasvavat taitojen karttuessa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Epätasaisessa liikkeessä keskivartalon lihakset joutuvat töihin.

3. Ratsastus näyttää kovin rauhalliselta. Onko se liikuntaa?

Ratsastus on urheilua kaikilla mahdollisilla mittareilla mitattuna. Vauhdikkaissa askelissa syke nousee ja hapenottokyky kasvaa, mutta jo alkeistasolla keskivartalon lihakset joutuvat epätasaisessa liikkeessä töihin. Dynaaminen tasapaino kehittyy nopeastikin, sillä hevosen liikkeitä täytyy jatkuvasti sopeuttaa omiin liikkeisiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Täytyy myös muistaa, että ratsastamiseen kuuluu paljon muutakin kuin vain ratsastustunti. Hevosen taluttelu, hoitaminen, varusteiden laitto – nämä kaikki ovat liikkumista.

4. Minkälainen oheisliikunta sopii ratsastukseen?

Kaikki motoriikkaa ja tasapainoa kehittävä, kuten vaikka polkujuoksu, metsäkävely tai jumppapallon päällä tasapainoilu. Ylipäänsä kaikki liikunta epätasaisella alustalla tukee tasapainon ja motoriikan kehittymistä.

Ratsastuksen ohessa on hyvä harrastaa palauttavaa liikuntaa, venyttelyä ja kävelyä, sillä ratsastaminen usein myös jäykistää.

5. Miten ratsastamiseen voi muuten valmistautua?

Tutustu hevosiin! Monesti hevosiin tottumattomat ihmiset pelkäävät hevosia, koska eivät osaa lukea niiden elekieltä.

6. Entä jos pitää hevosista, mutta vauhti pelottaa?

Alkeiskursseilla edetään rauhallisesti, ratsastajia kuunnellen. Monia pelottaa laukka vielä pitkään jatkokursseillakin, ja omia tuntemuksia saa kuunnella. Ratsastus on taitolaji, jossa ratsastusrohkeus, tilannenopeus ja kehonhallinta kasvavat toiston kautta, ratsastamalla. Kun ensi kerroilla pelkkä hevosen käynti voi tuntua nopealta, varmuuden lisääntyessä vauhtiin tottuu kummasti.

Asiantuntijana tallitoiminnankehittäjä, ratsastuksenopettaja Minna Peltonen Suomen Ratsastajainliitosta.

Lue myös:

Sisältö jatkuu mainoksen alla