Perintöjuristi paljastaa, mitä suomalaiset tahtovat. Mutta voidaanko yksilölliset hoitotahdot ja sopimukset toteuttaa, kun yksi haluaa yhtä ja toinen toista?
Viisi vuotta sitten eräs pariskunta tuli joensuulaisen asianajajan Harri Kontturin luo tekemään testamenttia ja edunvalvontavaltakirjaa.
Rouva oli sairastunut vakavasti ja joutunut terveyskeskuksen vuodeosastolle. Se oli puolison mielestä kammottava, ja hän esitti yksityistä hoitopaikkaa.
– Lapset olivat yllättäen sitä mieltä, ettei terveyskeskuksessa ole mitään vikaa. Siellä muutkin hoidetaan loppuun. Olivat jo perinnöstäkin puhuneet ja ilmoittivat, että ainakin lakiosa vaaditaan heti äidin kuoltua. Se oli isälle järkytys. Vaimo onneksi tokeni ja pääsi kotiin. Pariskunta itki. He surivat lastensa suhtautumista, Harri Kontturi kertoo.
Samaan huoneeseen
Sitten pari laati tarkat kirjalliset ohjeet viimeisten, mahdollisesti laitoksessa elettävien vuosien varalle.
– He kuvailivat, millaisessa hoidossa ja paikassa he haluavat elää. Erityisesti pari korosti haluavansa samaan huoneeseen. Edunvalvoja sai ohjeet olla välittämättä lapsista, jos he kieltäisivät ottamasta hoitoon rahaa vanhusten tililtä, Harri Kontturi kertoo.
– Heidän pelkonsa oli niin todellinen, että olen sen jälkeen tehnyt elintasotestamentin aina, kun asiakkaalla on tuntunut olevan siihen tarvetta. Teen sen usein edunvalvontavaltakirjan liitteenä. Nimi ei ole virallinen, vaan käyttämäni työnimi.
Lue myös: Harri Kontturi paljastaa kolme syytä perintöriitoihin
Juridinen ohjenuora
Hyvää haluava edunvalvoja-lapsi saattaa joutua ikävään välikäteen, jos ostaa isälle isän rahoilla vaikkapa hierovan tuolin tai tablettitietokoneen viihdykkeeksi hoitolaitokseen. Sisarukset voivat vaatia selityksiä edunvalvoja-lapselta.
Asianajaja ehdottaa välttämään hankaluudet: isä voi kertoa tahtonsa kirjallisesti etukäteen.
– Otan joskus puheeksi elintasotestamentin. Kysyn, onko mahdollista, että lapsille tulisi kiistaa omaisuuden käytöstä vanhempiensa hyväksi, Harri Kontturi kertoo.
Edunvalvontavaltakirjaan kirjataan suuret linjat. Tarkemmat ohjeet kannattaa laittaa sen liitteeseen.
– Elintasotestamentti on edunvalvontavaltakirjaan liitettävä yksityisoikeudellinen määräysasiakirja, joka on pätevä juridinen ohjenuora edunvalvojalle, Harri Kontturi tiivistää.
Jos pappa haluaa päästä katsomaan pesäpalloa pari kertaa kesässä, tämä toive ja määräys liitetään edunvalvontavaltakirjaan, ja se todistetaan yhtä juhlallisesti oikeaksi kuin muukin asiakirja.
Lain mukaan kampaajalle
Siltä varalta, että edunvalvoja alkaisi perillisten mieliksi säästellä heille tulevia perintörahoja, voidaan määrätä edunvalvojan patistelija.
Esimerkiksi hoitohenkilöstö voi ottaa ennalta määrättyyn asianajajaan yhteyttä ja ilmoittaa, jos edunvalvoja ei toimi oikein.
– Eräs mummo toivoi kampaajakäyntiä kerran kuukaudessa, koska hän ei halunnut näyttää elämän ehtoota elävältä tarhapöllöltä. Näin ei ollut tapahtunut vuoteen, mutta asianajajan puututtua tilanteeseen kampaajakäynnit jatkuivat.
Edunvalvontavaltakirja ja elintasotestamentti maksavat Harri Kontturin mukaan keskimäärin 250–300 euroa. Neuvotteluun kuluu tavallisesti yksi tunti, jonka hinta arvonlisäveroineen on noin 250 euroa.
Edunvalvontavaltakirja rekisteröidään vasta, kun sitä tarvitaan. Paperi jää sen tehneelle henkilölle ja jäljennös siitä tavallisesti tulevalle edunvalvojalle. Monet haluavat alkuperäisen sopimuksen jäävän asianajajalle.
