Pystyykö sienisadon aikaa ennustamaan? Onko parhaiden sienipaikkojen mustasukkainen varjelu tarpeen? Tutkija vastaa: Ei.
Metsän keltainen D-vitamiinipommi kantarelli, virallisemmin keltavahvero, on monella lomalaisella mielessä. Kuvan kantarellit löytyivät kesäkuun lopulla Espoon Nuuksiosta. Mutta mistä näitä saisi lisää?
– Sitä ei tiedä kukaan, ei edes tutkija, myöntää sienikirjailija ja -tutkija Mauri Korhonen, 88
Sienirihmastot nimittäin ovat periaatteessa aina samassa paikassa mutta sienet eivät, niiden toiminta on huomattavasti oikukkaampaa.
Sanonta "tulee kuin sieniä sateella" on Korhosen mukaan virheellinen
Mikään ei osoita, että sienet vaatisivat vain sadetta ilmestyäkseen maan pinnalle.
– Sienet tarvitsevat kaikki neljä vuoden aikaa kukoistaakseen, myös poutakausi on tärkeä. Kysymyksessä on paljon hienovaraisempi ja monimutkaisempi prosessi kuin vain se, että sade tuottaisi sieniä.
Korhonen vakuuttaa, että kantarelleja riittää kyllä kaikille, sieni on sen verran yleinen Suomessa.
– Ihmiset innostuvat aina näistä kesän ensimmäisistä sadoista, ne ovat oikein uutisen arvoisia asioita. Oikeasti kantarelleja ilmestyy joka vuosi pitkin kesää, siinä ei ole mitään ihmeellistä. Ei hyviä sienipaikkoja tosiasiassa kannata toisilta varjella, Korhonen naurahtaa.
Kantarellit sisältävät valtavan määrän D-vitamiinia.
Aurinkoisen ulkonäkönsä vuosi ne on suhteellisen helppo bongata metsäpeitteestä. Kantarelliin usein sotkettu keltainen valevahvero ei ole vaarallinen, mutta ei erityisen hyvän makuinenkaan.
– Valevahveroa voi nipinnapin syödä, mutta ei se hyvä ruokasieni ole. Muilla mantereilla on vaarallisia myrkkysieniä, jotka voidaan sotkea kantarelleihin, Korhonen toteaa.
Mauri Korhonen muistuttaa, että metsään jääneitä sieniä ei kannata surra. Ne menevät eläinten ja hyönteisten suihin hyvällä maulla, kantarellitkin.
Onko sinulla salainen sienipaikka, johon et vie ketään toista? Vai tykkäätkö sienestää toisten seurassa?
