Opettele tunnistamaan lisää sienilajeja ja löytämään parhaat saalistuspaikat.
Bongaa sieni ja pidä kirjaa
Ota käyttöön oma keräysvihko, johon voit merkitä löytämäsi sienen lisäksi löytöpaikan, isäntäpuun, sienten tuntomerkkejä ja tunnistamasi lajin. Erilaisiin sienisukuihin syventymällä voit kokea löytämisen iloa ja mielihyvää oman osaamisen ja lajituntemuksen lisääntymisestä.
Bongaamisen avuksi kannattaa hankkia kunnollinen sienikirja.
Tunne metsä, löydä sieni
Opettele tuntemaan sienten kasvupaikkavaatimuksia, sillä eri metsät kasvattavat erilaiset sienet.
Kantarellit: Marssi koivumetsään, sillä kantarelli on koivun juurisieni ja kasvaa symbioosissa koivun kanssa. Keruun voi aloittaa heinäkuun alussa ja satokausi jatkuu pitkälle syksyyn.
Herkkutatit: Nyt havumetsään, sillä herkkutatti on kuusen juurisieni. Satokausi vaihtelee säiden mukaan, mutta herkkutatteja löytyy vielä silloinkin, kun lehtipuut pudottavat lehtensä.
Haaparouskut: Kori kainaloon ja kangasmetsään. Sen tunnet siitä, että mäntyjen ja kuusten varjossa kasvavat varvut ja peruskallio on lähellä maanpintaa. Satokausi jatkuu syyskuulle asti.
Lue myös:
Salat selviksi kurssilla
Sienestys on jokamiehen oikeus ja mukava tapa liikkua luonnossa. Sienestämisen salat oppii sienikurssilla. Sen käytyäsi tunnistat yleisimmät ruoka- ja myrkkysienet ja tutustut muihin harrastajiin.
Kursseja järjestävät muun muassa Martat, Suomen luonnonsuojeluliitto ja yksityiset eräoppaat.
Oman asuinalueen kurssitarjonta löytyy helposti googlaamalla. Suomen sieniseura ilmoittelee verkkosivuillaan retkistä ja tapahtumista. Sivuilta löytyy runsaasti muutakin hauskaa ja hyödyllistä tietoa sienistä.
Harrastuksen jakaminen muiden asiasta innostuneiden kanssa lisää omaa tietämystä. Kivan porukan kanssa voi jatkaa harrastusta vaikkapa yhdessä kokkailleen ja herkutellen. Hyvän sienireseptin voi panna jakoon ystäville, vaikka sitä parasta kantarellipaikkaa ei voisikaan kenellekään paljastaa!
Kevyttä ruokaa, täyttä ravintoa
Sienet ovat vähäenergistä ravintoa, sillä ne koostuvat suurimmaksi osaksi vedestä. Niissä on kuitenkin runsaasti proteiinia, kaliumia, rautaa, sinkkiä ja seleeniä. Esimerkiksi herkkutatin ravitsemuksellista koostumusta voi verrata vasikanlihaan.
