Näyttelijä Maria Kuusiluoma: ”Osaan ottaa heitot huumorilla”

Liikunta  / lepo

En katso televisiota enkä istu ikinä sohvalla. Tykkään tehdä kaikenlaisia asioita siivoamisesta ja pyykinpesusta lähtien. Mylly käy lakkaamatta. Niinpä nukun ja lepään kroonisesti liian vähän, noin kuusi tuntia yössä.

Kuntosalilla treenaamisen kannalta kehittyisin kyllä enemmän, jos lepäisin enemmän.

Tänä vuonna päätin, että jatkan vain kahta luottamustoimea.

Mukana  / sivussa

Käteni nousee aina pystyyn, kun vapaaehtoistöihin kaivataan tekijää. Esimerkiksi Näyttelijäyhdistyksen hommissa olen ollut yli 20 vuotta.

Tänä vuonna päätin, että jatkan vain kahta luottamustoimea. Olen Thalia-säätiön eli Näyttelijöiden vanhuudenkotisäätiön hallituksessa ja Kansallisteatterin näyttelijöiden eläkekassan hallituksessa. Opin niissä sijoittamisesta ja saan työskennellä itseäni fiksumpien rahoitus- ja vakuutusalan ammattilaisten kanssa.

Totinen / vitsikäs 

Kotoa olen oppinut aika rankan huumorin. Minusta ihmisen pitää altistaa itseään. Itselleen pitää osata nauraa. Silloin ei myöskään loukkaannu muiden sanomisista, vaan voi jopa oppia jotain uutta itsestään, vaikkapa omista maneereistaan.

Vie hirveästi energiaa, jos miettii, että mitähän tuokin ihminen mahtoi tarkoittaa tai että olipa ikävä kommentti. Parempi ottaa heitot huumorilla.

Herkkäuskoinen / skeptinen

Vaikka en osta ihan jokaista faktaa kuin sikaa säkissä, ajattelen lähtökohtaisesti, että ihmisen kohtaaminen on aina aito ja tarinan kehys totta. Ihmiset saattavat suurennella, pyöristellä kulmia tai jättää jotain kertomatta. Se on aivan inhimillistä.

Somessa sen sijaan olen hyvin skeptinen. Osa yhteydenotoista on hyvinkin erikoisia ja arveluttavia, jotkut täysin asiattomia, jopa törkeitä. Ohitan asiattomuudet. Minulla ei ole aikaa eikä halua vastata niihin. Enemmän minua suututtavat älyä loukkaavat viestit – sellaiset, joissa minua pidetään yksinkertaisena, kuten tekaistut yhteistyöehdotukset.

Kyllä pieni humala aina raittiuden voittaa.

Raittius / humala 

Kyllä pieni humala aina raittiuden voittaa. Lempicocktailini on ginistä, sitruslikööristä ja sitruunamehusta tehty White Lady, koska se oli edesmenneen äitini suosikki ja elämäni ensimmäinen cocktail. Olin alaikäinen ja join sen vanhempieni kanssa ravintolassa.

Olen perso hyville viineille ja erityisen ihastunut uusiseelantilaisiin Marlborough’n alueen viineihin. Tuliperäinen maa antaa rypäleille omanlaisensa, mineraalisen vivahteen. Nautin alueen viinien napakasta hapokkuudesta: kuin kitalaki kääntyisi vähän rullalle.

Varmuus  / epävarmuus

Äitini opetti minulle stressinsietokykyä. Hän käytti esimerkkinä tätä tarinaa:

Eräässä kartanossa on käynnissä hienot diplomaattipäivälliset. Piika juoksee keittiöstä saliin ja sanoo hädissään: emäntä, paisti putosi laskiämpäriin. Päivällispöytä hiljenee. Emäntä taikoo hymyn kasvoilleen ja sanoo piialle rauhallisesti: no otetaan se toinen paisti.

Tämä on minusta mahtava tarina! Kaikki me tiedämme, miten siinä kävi.

Voit lukea jutun kokonaisuudessaan ET-lehdestä 11/23. Tilaajana pääset lukemaan lehden myös täällä. Jos et vielä ole ET-lehden tilaaja, tee tilaus tästä.