Kuuluuko alakulo vanhuuteen?

Kahdeksankymppinen nainen oli huolissaan terveydestään. Milloin jossakin päin kroppaa muljahti, milloin ahdisti henkeä.

Monena yönä aikuiset tyttäret heräsivät ambulanssia toivovan äidin soittoon.

Päivisin äiti makasi sohvalla eikä saanut itsestään mitään irti. Hän ramppasi tutkimuksissa ja labrakokeissa ja oli varma, että diagnoosi on vakava. Mitään huolestuttavaa tutkimuksissa ei kuitenkaan löytynyt.

Hän ramppasi tutkimuksissa ja oli varma, että diagnoosi on vakava

Lopulta vastaan sattui lääkäri, joka sanoi ääneen tytärten epäilyt: tämä taitaakin olla psyykkistä.

Kun äiti alkoi saada apua mielelleen, ilo elämään palasi. Äiti alkoi taas häärätä keittiössä, lähti lenkille koiran kanssa ja lakkasi heräilemästä öisin.

Koskee kaiken ikäisiä

– Ikäihmisten mielenterveysongelmat ovat pääsääntöisesti samankaltaisia kuin muunkin ikäisillä, sanoo ikääntyneiden mielenterveyteen erikoistunut psykologi ja psykoterapeutti Anu Määttä.

Ihmissuhteet, elämänmuutokset ja erilaiset traumat voivat laukaista esimerkiksi masennuksen missä tahansa iässä.

– Harhaluuloisuuden oireet ovat kuitenkin selvästi tyypillisempiä ikääntyneillä kuin nuoremmilla.

Trauma voi laukaista masennuksen missä tahansa iässä.

Harhaluulot kohdistuvat usein oireilevan henkilön lähipiiriin. Voi tulla kokemuksia, että naapurista häiriköidään tai pyritään vaikuttamaan omaan elämään.

Tyypillisiä ovat myös mustasukkaisuusharhaluulot. Ajatellaan, että puoliso pettää tai hänellä on toinen kumppani.

Lisääntyvät fyysiset oireet ja yksinolo voivat kasvattaa luuloja.

Asiantuntijakin voi olla ymmällään

Tyypillistä ikäihmisten mielenterveyden oireilulle on myös se, ettei sitä aina tunnisteta edes terveydenhuollossa.

Oireet saatetaan laittaa esimerkiksi alkavan muistisairauden piikkiin, eikä mielen hoitamiseen suhtauduta yhtä ponnekkaasti kuin nuorempien kohdalla.

Pitkään vanhuspsykiatrian parissa työskennellyt Määttä on huomannut, että vanhempien ihmisten oireita saatetaan terveydenhuollossa hoitaa heikommilla resursseilla kuin työikäisten haasteita.

– Karrikoiden voi sanoa, että ikäihmisille saatetaan tarjota ikään kuin b-luokan palveluita. Ajatellaan, että kyllä heille riittää vähempi kuin nuoremmille.

Esimerkiksi ikäihmisten pääsy psykoterapiaan on Määtän kokemuksen mukaan rajattua. Iäkkäitä saatetaan myös ohjata erilaisiin ryhmätoimintoihin, vaikka yksilötapaaminen olisi tilanteessa toimivampi vaihtoehto.

Ikäihmisille saatetaan tarjota ikään kuin b-luokan palveluita

Kyse on Määtän mukaan pitkälti asenteista.

– Yhteiskuntaamme on rakennettu monelta osin nuorempien ihmisten käsityksistä, tahdista ja tarpeista käsin. Jos niistä poikkeaa, se ei välttämättä olekaan yhtä arvokasta.

Oireita jopa neljännellä

Tutkimusten mukaan lievää mielialan laskua kokee jopa joka neljäs ikäihminen. Noin puolet masennukseen sairastuneista ikäihmisistä sairastuu siihen ensimmäisen kerran vasta eläkeiässä.

– Eläköityminen ja sitä seuraavat vuosikymmenet ovat aivan uudenlainen elämänvaihe, Määttä sanoo.

Kun työelämästä jättäytyy pois, tilaa ja aikaa vapautuu muille asioille ja ihmissuhteille.

Myös lapsuuden vaikeat kokemukset saattavat nousta pintaan.

Rooli vaihtuu myös monella muulla elämän saralla. Lähipiirissä voi tulla kuolemantapauksia ja itse voi sairastua.

Määttä on kohdannut ikääntyneitä, joita toisten avun varaan joutuminen elämän viimeisinä vuosina ahdistaa jo etukäteen.

Myös lapsuuden vaikeat kokemukset saattavat nousta pintaan, kun elämäänsä alkaa peilata taaksepäin.

– Jos elämän varrella on paljon asioita, jotka ovat jääneet käsittelemättä, vanhuus on ikään kuin viimeinen mahdollisuus käydä läpi niitä asioita ennen kuin elämä päättyy. Se voi nostaa pintaan masennuksen tai ahdistuksen tunteita.

Lääkehoito on yleistä

Masennusta ja muita mielenterveysongelmia voidaan hoitaa myös lääkkeillä. Mielialalääkkeitä syö noin joka kymmenes suomalainen.

Iäkkäillä lääkehoitoon liittyy kuitenkin enemmän riskejä kuin työikäisillä. Sivuvaikutuksia voi ilmetä nuoria useammin, ja muut lääkitykset voivat hankaloittaa sopivan lääkkeen löytymistä.

Lääkehoitoa saa mielenterveysongelmiin usein muuta hoitoa nopeammin, mikä ei aina ole ongelmatonta.

– Kun puhutaan lievemmistä oireista, mielenterveyden ammattilaisen kanssa käydyt keskustelut ovat ensisijaisia. Mielen oireet eivät synny tyhjästä, joten olisi tärkeää päästä kiinni niiden taustalla oleviin tekijöihin.

Vastaanotolla voidaan kerrata omaa elämäntarinaa ja siihen liittyviä tunteita.

– Ammattilainen osaa auttaa asioiden läpikäynnissä niin, että olotila ja henkinen kuorma lähtevät hiljalleen helpottamaan. Tutkimusten mukaan iäkkäät hyötyvät saamastaan avusta ja tuesta yhtä hyvin kuin nuoremmatkin.

Ahdistuneisuus, alakulo ja masennus eivät ole missään iässä asioita, joita täytyisi pitkittyneenä sietää. Jos mieli on maassa tai ahdistus seuraa mukana, Määttä kehottaa pyytämään apua läheisiltä ja terveydenhuollosta.

– Ei kannata myöskään aina tyytyä siihen, mitä sattuu saamaan. Omia puoliaan täytyy pitää. Ikä ei saa olla hoidon kriteeri.

Juttu on julkaistu ET-lehden numerossa 15/2023. Tilaajana voit lukea sen täältä. Jos et vielä ole tilaaja, tutustu Digilehdet.fi-palveluun.

Anu Määttä

on Oulussa asuva geropsykologiaan erikoistunut psykologi ja traumapsykoterapeutti.

Ala tähtää iäkkäiden psyykkisen hyvinvoinnin ylläpitämiseen.