Omistan  vanhan puisen omakotitalon, jonka seinustalle istutin viisi vuotta sitten kolme köynnöshortensiaa. Viime vuonna ne lähtivät hurjaan kasvuun ja nyt kysyisinkin, teinkö tyhmästi? Ne ovat lujasti kiinni suoraan ulkolaudoituksessa ja valtaus jatkuu. Mitä pitäisi tehdä?

Puista seinää pitkin kiipeävät kasvit ovat sekä suoja että haitta. Kasvien varsia pitkin voi kosteutta kulkeutua esim. ikkunoiden puitteisiin ja lautojen rakoihin, jolloin ne alkavat mädäntyä. Toisaalta hieman irrallaan olevat kasvit suojaavat seinää paahteelta ja suoralta sateelta.

Köynnöshortesia on komea ja yleensä melko hidaskasvuinen. Joten hyvä kasvu
on merkki oivasta hoidosta. Jos mahdollista, niin seinään kiinni tarttuneet
köynnöksen oksat pitäisi irottaa varovasti ja yrittää ujuttaa jonkinlainen
köynnössäleikkö kasvin ja seinän väliin.

Näin kasvi ei olisi suoraan kiinni seinässä, mutta  suojaisi sitä. Köynnöstuen avulla saa seinän tuulettumaan, joten märkyys ei pääse lautojen pintaan.

Vierailija

Villiintynyt köynnöshortensia

Hei! Kuvauksesi perusteella epäilisin paleltumista, mutta koska ei ole tietoa missä päin Suomea hortensiasi kasvaa, muitakin syitä voi olla. Viime talvi oli pitkästä aikaa luminen ja osaan maata lumi satoi vasta, kun maa oli jäätynyt, mutta paikka paikoin lumi tuli melko sulaan maahan. Sula maa ja hautova lumi ovat tuhonneet monia ruusuja ja köynnöksiä. Toisaalta yli -25 asteen pakkaset koettelivat lumen yläpuolelle jääneitä versoja. Pakkastuhojen jäljiltä ne joko kasvavat kituliaasti tai ovat...
Lue kommentti
Vierailija

Villiintynyt köynnöshortensia

Hei! Oleme asuneet jo 3-v. kodissamme missä ulkovaraston seinällä on villin ihanasti kasvanut köynnöshortensia jo varmasti kymmennen vuotta! Kaikkina edel. vuosina köynnöshortensia on jo tähän aikaan ollut upeasti lehdessä ja vähitellen jo kukinnoissakin mutta.. Nyt ei ole ilmaantunut lehden lehteä ja oksia kyllä töröttää entistä enemmän kuten aiempina vuosinkin mutta lehtiä ei ole näkyvissä ja oksien päissä nuput kuivia ja joissakin nupuissa on pienet vihertävät versot muttei kovin vahvoja...
Lue kommentti

Maltillinen haravointi ja nurmikonleikkuu auttavat nyt parhaiten pihanurmea selviämään talven koettelemuksista. Puutarha-asiantuntijan neuvoilla pääset keväällä nauttimaan vehreästä pihasta. 

Oikea leikkauskorkeus ratkaisee, missä kunnossa nurmikko paljastuu keväällä lumen alta. Syksyllä nurmikko kerää vararavintoa juuristoonsa ja siksi nurmen leikkauskorkeus pitää nostaa viiteen senttiin. Näin yhteyttävää lehtipinta-alaa on enemmän.

Vaikka nurmikon ajaminen jo kesän jälkeen kyllästyttäisi, säännöllistä leikkuuta ei voi lopettaa. Puutarhaneuvoja Riikka Kerttula suosittelee, lyhentämään syysnurmea vain yksi–kaksi senttiä kerrallaan. Leikkuujätettä tulee tästä vähän, joten se voi jäädä lierojen ravinnoksi. 

− Turmiollisin tilanne syntyy, jos nurmikon annetaan kasvaa syksyllä vapaasti, ja sitten kerralla nurmikko leikataan lyhyeksi. Tällöin nurmikon kasvuun käyttämää energiaa häviää leikkuujätteeseen ja nurmikko joutuu käyttämään uusien lehtien kasvattamiseen talven varalle keräämiään ravintovarastoja. Tällainen nurmikko ei ehkä viherry ensi keväänä, Kerttula varoittaa.

Kun päivälämpötila laskee alle viiden asteen, nurmikko lopettaa pituuskasvunsa. Silti nurmikko jatkaa yhteyttämistä, kun valoa on riittävästi. Tässä vaiheessa nurmikon korkeuden pitäisi Kerttulan mukaan olla viisi senttiä.

−  Myös liian pitkäksi jätetty nurmikko on altis talvituhoille. Erilaiset homeet ja haitalliset sienet muhivat liiskaantuneessa ja tiiviissä nurmikerroksessa. Etenkin lumihome vaivaa pitkäksi jääneitä nurmikkoja sellaisina talvina, jolloin lumi sataa ennen kuin maa on jäätynyt, 

Yksittäiset pudonneet lehdet voi Kerttulan mielestä jättää nurmikolle haravoimatta.

– Ne maatuvat talven aikana ja ravitsevat nurmikkoa. Kovat ja hitaasti hajoavat lehdet, kuten vaahtera ja tammi, kannattaa ajaa silpuksi ruohonleikkurilla. Näin pieneliöiden on helpompi hajottaa niitä.

− Jos nurmikolla näkyy syksyllä pelkkiä lehtiä eikä lainkaan nurmikkoa, on aika ottaa harava käteen ja rapsutella nurmikkoa esiin. Puiden alla olevaa paksua lehtikerrosta voi levittää laajemmalle alueelle, Kerttula opastaa.

Viimeiset lehdet putoavat yleensä vasta pakkasöiden puraisemana. Jäätynyt nurmikko rapsahtelee poikki kengän alla, joten nurmella liikkuminen kannattaa ajoittaa pakkasettomaan hetkeen.

Lähde: Puutarhaneuvoja Riikka Kerttula, Biolan

Loppukesä on parasta aikaa puiden ja pensaiden leikkaamiseen. 

Puut ja pensaat kasvavat runsaasti kesällä, joten loppukesä ja alkusyksy ovat parasta leikkausaikaa lähes kaikille kasveille. Leikkuukohtiin kasvaa pian uutta puuainesta, joten kasvit pystyvät hoitamaan haavansa kuntoon ennen talvea.

Leikkaus kannattaa ajoittaa aurinkoisiin ja poutaisiin päiviin, jolloin leikkuupinnat pääsevät kuivumaan hyvin.

Mitä pitää leikata?

Syksyllä kannattaa leikata erityisesti mahlaa virtaavat ja luumarjaiset puut, kuten luumut ja kirsikat. Myös tuijien ja muiden havukasvien uutta kasvua on helpompi leikata alkusyksystä. 

Poikkeuksen tekevät omena- ja päärynäpuu, jotka kannattaa leikata varhain keväällä.

Puita ei kannata leikata turhaan: esimerkiksi koivun luontainen kasvutapa paranee vain harvoin, jos sitä leikataan.

Liian tiheät hedelmäpuut ja marjapensaat tuottavat pienempiä hedelmiä ja kypsyvät epätasaisemmin kuin harvennetut kasvit. Hyvän leikkauksen avulla voi siis parantaa sadon laatua ja kokoa. Esimerkiksi hyvän omenapuun läpi näkyy valo, kun taas liian tiheä puu on tukossa.

Vadelmien satoa tuottaneet versot on hyvä leikata syksyllä kokonaan pois, jotta kasvi uudistuu. 

Leikkaus parantaa myrskyn jäljet

Jos kesä on ollut myrskyisä, kasvit ovat saattaneet saada repeymiä tai muita haavoja. Syysleikkaukset hoitavat puita niin, että kuolleet, vioittuneet ja teräväkulmaiset oksat poistetaan. Siten oksan kuivettuminen ja kasvitaudit eivät pääse leviämään puuainekseen.

Puut ja pensaat kestävät tulevan talven lumikuormaa paremmin, kun ne leikataan hyvin alkusyksystä.

Pidä huolta vanhuksista

Vanhojen puiden kohdalla on syytä käyttää harkintaa ja olla mahdollisesti yhteydessä ammattilaiseen. Vanhat puut ovat arvokkaita ja kestävät usein terveinä ja hyvin hoidettuina monenlaisia sääilmiöitä, joten niitä ei kannata hävittää hetken mielijohteesta. 

Vinkkejä puiden leikkaamiseen

  1. Puiden leikkaamisessa tärkeintä on kuolleiden oksien poistaminen ja latvan harventaminen.
  2. Puun latva pysyy kauniina, jos jätät vain ylimmän verson leikkaamatta.
  3. Leikkaa pois oksat, jotka kasvavat samaan suuntaan tai ovat liian lähellä valitsemaasi pääoksaa. Näin oksat eivät joudu kilpailemaan keskenään.
  4. Varmista, että oksat eivät hankaa toisiinsa.
  5. Suoraan rungosta lähtevät oksat ovat yleensä vahvimpia, myös kestämään hedelmäsatoa tai lumikuormaa. Oksat, jotka ovat alle 45 asteen kulmassa runkoon nähden, kannattaa leikata pois.
  6. Leikkaa pois kaikki sisäänpäin kasvavat oksat. Kun oksat kasvavat ulospäin, muodostuu terve, ilmava latvus.
  7. Puu toipuu trimmauksesta nopeasti, kunhan oksatappi jää lyhyeksi ja välineet ovat kyllin terävät.


Pensaat

Pensaista on syytä leikata vuosittain noin neljännes, jotta pensas pysyy kauniina ja elinvoimaisena. Jos pensaita ei leikata, niistä tulee helposti liian tiheitä, ja uudet versot kuolevat valon puutteesta.

Monia runsaasti versoavia ja voimakaskasvuisia pensaita (esimerkiksi angervo) voi nuorentaa leikkaamalla ne syksyllä ns. tapille. Keväällä pensaat tekevät uusia versoja. 

Satsaa välineisiin

Niin puiden kuin pensaidenkin karsimisessa on tärkeää käyttää päteviä välineitä. Sahojen ja saksien on oltava erittäin teräviä, ettei leikkuukohtaa ympäröivä kuori rikkoudu. Jos niin pääsee käymään, puu toipuu hitaammin ja on alttiimpi sairauksille.

Monissa uusimmissa puutarhasaksissa, sahoissa ja leikkureissa on ergonomiset kahvat, jotka geelipehmusteineen takaavat rennon työasennon ja tehokkaan iskunvaimennuksen.