Monen kotona on vanha Raamattu. Keräilyn ja arvotavaran asiantuntija Pentti Avomaa arvioi nyt yhden teoksen.

Minkä arvoinen on puukantinen Raamattu? Kirja on präntätty B. Widerholmin tykönä 1853 Porvoossa. Kirja on kuvitettu. Paino on kolme kiloa.

Kirja on muuten hyväkuntoinen, vai alusta puuttuu todennäköisesti 1–2 aloitussivua. Itse raamatun tekstistä ei mitään. Kirjan painopaikka selviää Uuden testamentin aloitussivulta.

Nimimerkki Restena

Pentti Avomaan vastaus:

Voisi sanoa, että aika painavaa tekstiä, koska kirja painaa peräti kolme kiloa!

Toki puukannet vievät painosta oman merkittävän osansa.

Vanhojakin Raamattuja on Suomen kodeissa yllättävän paljon, koska niitä kohtaan tunnetaan yhä kunnioitusta, eli niitä ei ole yleensä heitetty roskikseen.

Ensimmäinen suomenkielinen Biblia painettiin vuonna 1642, ja sen rahallinenkin arvo olisi kohtuullisen suuri.

"Älä jätä tätä perinnöksi” – katso pysäyttävät ennen ja jälkeen -kuvat

Kyselyn kohteena oleva Raamattu vuodelta 1853 ei sen sijaan ole järin harvinainen keräilijöiden määrään nähden, joten sen hinta asettuisi 60–120 euron väliin.

Kunto vaikuttaa oleellisesti arvon määritykseen. Joidenkin sivujen puuttuminen alentaa tietysti arvoa.

Lisää rahaa Kenillä? "Nukesta tarjotaan jopa 500 euroa"

Kysy meiltä terveydestä, ravitsemuksesta, seksistä, lakiasioista, puutarhanhoidosta ja antiikista.
Lähetä oma kysymyksesi asiantuntijalle täältä.

Vierailija

Kolmen kilon Raamattu – kuinka arvokas tämä on?

Vierailija 21.08.2015 klo 12:43 Mielenkiintoista, itseltäni varastettiin juuri tuon vuoden Raamattu kaapistani. Arja S No, varas ei ainakaan ollut kristitty. Käsky: Älä varasta! Ja kuka uskovainen ostaa varastetun Raamatun? Luulen, ettei varas tiennyt, mitä varasti. Varkaille kun kelpaa kaikki, mitä luulevat arvokkaaksi. Vanha usein mielletään antiikiksi ja siten arvokkaaksi. Valitettavasti varas otti mukaansa ihan turhaa painolastia, ei saa myytyä Raamattuasi kovin helpolla. Pahoittelut...
Lue kommentti
Emilia-kannu.

Osto- ja myyntiliikkeen tämän hetken hittituotteissa näkyy 50- ja 60-lukujen palvonta sekä nuorten aikuisten kaipuu mummolaan. Lojuuko sinun nurkissasi näitä aarteita?

Viisi tavararyhmää, joista tällä hetkellä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa ovat:

1. Emilia-astiastot

Keräilijöiden innostus ei näytä laantumisen merkkejä. Erityisesti etsitään aamupala-settiä.

Kaj Franckin suunnitteleman linjakkaan astiaston juju on mustavalkoinen, romanttinen kuvitus, johon Raija Uosikkisen sanotaan saaneen vaikutteita Amerikan-tätinsä leppoisasta elämästä. Emilia oli Arabian tuotannossa 1957–66. 

Arabian graafiset kuvioaiheet puhuttelevat  laajemminkin. Japanilaisia ja korealaisia turisteja kiinnostaa kaikki Made in Finland.  Siis nimenomaan Suomessa tehty, ei vain täällä suunniteltu.

2. Korikalusteet 

Pöydissä ja tuoleissa saa kernaasti näkyä ajan patina, kunhan liitokset ovat napakassa kunnossa.  Nostalgisen kukkapöydän suosio on kasvanut samaan tahtia viherkasvi-innostuksen kanssa.

Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

3. Räsymatot 

Tukevaksi kudotut, vähän pidetyt ja huolella säilytetyt. Kostea ullakko ei saa matossa lemahtaa. Vahva värimaailma on plussaa.

Kysyntää on myös käsin solmituilla itämaisilla matoilla ja pohjois-afrikkalaisilla villamatoilla.  Vanhojen suomalaisten  ryijyjen käyttöä lattioilla ei ole ihan vielä hoksattu.

4. Tiikkihuonekalut 

Matala, kahdella liukuovella varustettu senkki on erityisen himoittu tv-taso. Vähäeleiset  ja sirot puukalusteet kiinnostavat muutenkin, esimerkiksi tanskalaisen Hans J. Wegnerin punostuoleista on jatkuva kysyntä.

5. Björn Weckströmin korut

Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn
Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn

Suomalaisen korutaiteen Grand Old Manin laajasta tuotannosta haluttua on kaikki: akryylista avaruushopeaan ja tulipronssista lapinkultaan.
Edullisemman hintaluokan hittejä ovat vanhat Kalevala-korut. Mitä järeämpi kääty tai solki, sitä parempi.

Asiantuntija: Jan Lindroos, Helsinki Secondhand 

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.