Peritkö vanhemmiltasi tällaiset coctail-tikut?

Antiikin ja keräilyn asiantuntija Pentti Avomaa vastaa lukijan kysymykseen coctail-tikuista. Kuinka arvokkaita ovat nämä hämmentimet?

Vanhempieni jäämistössä oli kuvan lasiset coctailtikut. Tiedän, että ne on Karhulassa valmistettu.

Kysymys kuuluu: onkohan ne olleet Karhulan tuotannossa yli 70 vuotta sitten vai olisiko joku lasimestari niitä ajan kuluksi ruokatunnilla väsännyt. Tikkujen pituus on 17 cm.

Olisikohan niillä mitään rahallista arvoa?

Mummo Kotkasta

Lukijan kuva.
Lukijan kuva.

Pentti Avomaan vastaus:

Ovatpa iloisen värisiä cocktail-hämmentimiä!

Ne ovat aika harvinaisia, jos ne todella on tehty Karhulassa 1940-luvulla, jolloin Suomessa oli paljon tärkeämpääkin ajateltavaa kuin cocktailit – Molotovin cocktailit ovat tietysti asia erikseen.

Karhulan tuoteluettelosta en ole löytänyt kuvia tai mainintoja tällaisista tuotteista – ei niihin myöskään ole tullut törmättyä kirppareilla eikä huutokaupoissa, mutta kyllähän ne silti ovat voineet olla vaikkapa humoristisena tilaustyönä tehtyjä jollekin upseerille, joka oli tekemisissä Molotovin cocktail -pullojen kanssa. Tai sitten – kuten kysyjäkin arvelee – jonkun lasimestarin harrastetöitä.

Lasiset cocktail-tikut on tarkoitettu vain juoman sekoittamiseen eivätkä siis pienten suupalojen keihästykseen, kuten vaikkapa muovista tehdyt ”tikut”. Lasiset eivät siinä tarkoituksessa olisi kovin käytännöllisiä, ja illan edetessä voisivat olla jopa vaarallisia, kun innokkaimmat cocktailien litkijät saattaisivat vaikka vahingossa purra ne rikki!

"Hämmentimissä on muuten aika hieno kierre."

Koristeina ja muistoesineinä nämä ansaitsevat paikkansa vaikkapa lasivitriinissä. Hinta-arvio on muutama euro kappaleelta.

Jos niissä olisi lasitehtaan leima tai muu tunniste, arvo voisi olla suurempikin, mutta näin ollen tuo tieto on vain muistitietoa, jolle potentiaalinen lasin keräilijä ei suurta painoarvoa laske ainakaan ostaessaan.

Hämmentimissä on muuten aika hieno kierre, jolla lasissa olevan nesteen saa mukavasti liikkeelle ja siis sekoittumaan.

Mitä haluat kysyä antiikista ja keräilytavaroista?

Lähetä kysymys keräilyn asiantuntijalle Pentti Avomaalle tästä.

Emilia-kannu.

Osto- ja myyntiliikkeen tämän hetken hittituotteissa näkyy 50- ja 60-lukujen palvonta sekä nuorten aikuisten kaipuu mummolaan. Lojuuko sinun nurkissasi näitä aarteita?

Viisi tavararyhmää, joista tällä hetkellä on enemmän kysyntää kuin tarjontaa ovat:

1. Emilia-astiastot

Keräilijöiden innostus ei näytä laantumisen merkkejä. Erityisesti etsitään aamupala-settiä.

Kaj Franckin suunnitteleman linjakkaan astiaston juju on mustavalkoinen, romanttinen kuvitus, johon Raija Uosikkisen sanotaan saaneen vaikutteita Amerikan-tätinsä leppoisasta elämästä. Emilia oli Arabian tuotannossa 1957–66. 

Arabian graafiset kuvioaiheet puhuttelevat  laajemminkin. Japanilaisia ja korealaisia turisteja kiinnostaa kaikki Made in Finland.  Siis nimenomaan Suomessa tehty, ei vain täällä suunniteltu.

2. Korikalusteet 

Pöydissä ja tuoleissa saa kernaasti näkyä ajan patina, kunhan liitokset ovat napakassa kunnossa.  Nostalgisen kukkapöydän suosio on kasvanut samaan tahtia viherkasvi-innostuksen kanssa.

Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.
Nainen korituolissa vuonna 1954. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo.

3. Räsymatot 

Tukevaksi kudotut, vähän pidetyt ja huolella säilytetyt. Kostea ullakko ei saa matossa lemahtaa. Vahva värimaailma on plussaa.

Kysyntää on myös käsin solmituilla itämaisilla matoilla ja pohjois-afrikkalaisilla villamatoilla.  Vanhojen suomalaisten  ryijyjen käyttöä lattioilla ei ole ihan vielä hoksattu.

4. Tiikkihuonekalut 

Matala, kahdella liukuovella varustettu senkki on erityisen himoittu tv-taso. Vähäeleiset  ja sirot puukalusteet kiinnostavat muutenkin, esimerkiksi tanskalaisen Hans J. Wegnerin punostuoleista on jatkuva kysyntä.

5. Björn Weckströmin korut

Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn
Björn Weckström suunnitteli 60-luvulla kaulakorun Planetaariset laaksot. Koru nähdään mm. Tähtien sota elokuvassa Prinsessa Leian yllä. Kuva: Lapponia Jewelryn

Suomalaisen korutaiteen Grand Old Manin laajasta tuotannosta haluttua on kaikki: akryylista avaruushopeaan ja tulipronssista lapinkultaan.
Edullisemman hintaluokan hittejä ovat vanhat Kalevala-korut. Mitä järeämpi kääty tai solki, sitä parempi.

Asiantuntija: Jan Lindroos, Helsinki Secondhand 

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.