Arvokasta Kalevala-korua muistuttavan perintörintaneulan aitous herätti omistajassa epäilyksiä, joille antiikin ja keräilyn asiantuntija Pentti Avomaa antoi vahvistuksen.

Joku on joskus väittänyt, että kuvassa oleva perintörintaneula olisi Kalevala Korun tuotantoa. Kalevala Koru ei sitä kuitenkaan tunnistanut. Arvelen korun olevan peräisin 1920- tai 1930-luvulta. Luupilla luettuna selvisivät seuraavat leimat: GB kruunu 813H vene S6. Haluaisin tietoja korustani.

Mirja

Kalevala Korun tuotantoa rintaneula ei tosiaankaan ole. Nimileimasta GB nimittäin selviää, että valmistaja on ollut helsinkiläinen Georg Buchert Oy, ja kertomastasi vuosileimasta selviää, että rintakoru on valmistettu vuonna 1947. Kalevala-henkiseltä se kyllä näyttää – kuten monet muutkin Georg Buchertin suunnittelemat hopeakorut.

Kalevala-koruja alettiin valmistaa vuonna 1937, ja niiden suosio vaikutti varmasti myös muiden suunnittelijoiden työhön. Samoin vaikutti myös epävarma aika sotien jälkeen.

Korun hopeapitoisuus on 813 promillea eli hopeaa on seoksesta runsaat 80 prosenttia. Koska korun paino ei ole tiedossa, pelkän raaka-ainehopean arvoa en pysty kertomaan.

Vaikka koru on siis lähes 70 vuotta vanha, sen rahallinen arvo jää hopeakoruna 30-60 euroon.

Isäni ja hänen armeijakaverinsa löysivät nämä astiat hyvin pakattuina lattian alta eräästä tuvasta, jossa saksalaiset olivat majailleet Lapin sotaan asti. Milloin Arabia on tehnyt astiaston. Mikä mahtaa olla astioiden arvo? Eeva

Asiantuntija vastaa:

Astiasto on mahtanut melko tuliterä silloin, kun se on pakattu tuvan lattian alle piiloon. Koristeaihe on Maisema, jota Arabia käytti lähes sata vuotta. Näissä astioissa on leima, jota käytettiin 1932–49.

Maisemaa on tehty ainakin sinisenä, punaisena ja harmaana.

Kyseessä on 6 hengen kahvikalusto, johon (alunperin) kuuluu kahvikannu, sokerikko, kermakko ja kuusi kuppiparia pullalautasineen. Yksi kuppi ja asetti näyttäisivät puuttuvan. Kahvikalusto ei ole vallan harvinainen eikä kallis, ehkäpä 100–150 euron arvoinen, jos kuudes kuppipari on olemassa – mutta kaluston tarina on palanen historiaa.


Kannattaako vanhoja Arabian Disney-astioita antaa lasten leikkeihin, vai olisiko ne parempi siirtää turvaan myyntiä varten?

Lukija kysyy:

"Äitini aikoi antaa omia leikkikalujaan lapsenlapsilleen. Otin ne kuitenkin pois heiltä, sillä nämä lienevät Arabian 1940-luvun lastenastioita. Onko näillä jotain arvoa vai pannaanko takaisin leikkeihin?"

Asiantuntija vastaa:

Teko oli julma lasten kannalta – mutta eipä siitä huolimatta palauteta astioita leikkeihin!

Nämä Disneyn Mikki Hiiret, Lumikit ja Kääpiöt ovat tavattoman suosittuja keräilijöitten keskuudessa. Lumikki-astiastoa valmistettiin vuosina 1939–1953 ja Mikki-kahviastiastoa 1937–1945. Kuvassa näkyvää Hannu ja Kerttu -astiastoa valmistettiin 50-luvulla.

Valokuvasta eivät pikkuviat näy, mutta jos esineet ovat aivan ehjiä, niitten arvo on helposti 30–50 euroa kuppiparilta ja ainakin saman verran sokerikolta. Ja koska tämänikäisiä Disney-esineitä ei enää lisää tule, arvo vain nousee.

Uskoisin, että lapset vielä aikanaan kiittävät viisaasta takavarikointipäätöksestä.

Päivitys 15.3.2017:

Maaliskuussa 2017 kahvikannusta, kermakosta ja sokerikosta koostuvasta Lumikki-asiastosta pyydettiin Huuto.netissä 245 euroa. Lumikki-kahvikupin pyyntihinta liikkui noin 50-90 euron välillä ja Lumikki-lautasen kappalehinta oli 35 euron luokkaa.

Hyvin säilynyttä Minni Hiiri -kahvikuppia kaupattiin 95 eurolla.