"En jaksa enää" – tämä ei ole turha uhkaus

• 1. Itsemurhien määrä oli pitkään laskussa. Vuonna 2013 niitä tehtiin 887, mikä oli kuitenkin hiukan enemmän kuin vuonna 2012.   Mistä tämä lisäys johtuu?

  Itsemurhien ehkäisyprojekti aloitettiin 1980-luvun lopulla. Sen avulla itsemurhia saatiin vähennettyä kolmasosalla. Vuonna 1995 projekti loppui. Projektin aikana opittiin muun muassa tunnistamaan paremmin keski-ikäisten miesten masennus.

  Suomeen tarvitaan uusi kansallinen itsemurhaohjelma. Monissa maissa on sellaisia, ja niistä on saatu hyviä tuloksia. Suomalaiset poliitikot vaikenevat itsemurhien ehkäisystä. Kukaan ei halua identifioitua näin vaikeaan asiaan. Kuolonkolareiden ehkäisytyöhön on satsattu, ja ne ovat vähentyneet noin 200:aan. Oman käden kautta kuolee vuosittain noin 900 ihmistä, kaksi tai kolme joka päivä.

"Moni ei uskalla kysyä suoraan, vaikka olisikin huolissaan läheisestä."

• 2. Miten itsemurhia voi ehkäistä?

  Vääriä luuloja pitäisi oikaista. Moni ei uskalla kysyä suoraan, vaikka olisikin huolissaan läheisestä ja aavistelisi, että tällä on itsetuhoisia ajatuksia. Edelleen on vallalla sellainen käsitys, että jos utelee asiaa, se lisää itsemurhariskiä. Asia on kuitenkin toisin päin. Jos saa toisen puhumaan tuskaisista ajatuksistaan, ne eivät ehkä näytäkään niin synkiltä: pääsee pois itsetuhon kehästä.

  Tietysti läheisen pitää osata myös kuunnella ja auttaa hakemaan apua.

  Myös opettajilla ja tervey­denhoitajilla pitäisi olla uskallusta ottaa asia puheeksi. Itsemurha on pelottava teko, ja siksi tulisi muokata asenteita ja lisätä koulutusta.

• 3. Iäkkäille ihmisille ei tehdä aina ruumiinavauksia, jolloin hoitolaitoksissa lääkkeillä tehdyt itsemurhat eivät välttämättä tule ilmi. Miksi vanhus ei jaksa?

  Itsemurhan tehneistä viidesosa on yli 65-vuotiaita. Vanhusten itsemurhamäärissä on tapahtunut pientä kasvua viime vuosina.

  Ikäihmiset eivät saa aina tarpeeksi hoitoa kipuihinsa. Heidän masennuksensa jää liian usein huomaamatta, eikä päihteiden käyttöön osata puuttua. Moni vanhus asuu mielellään kotona, mutta se saattaa ajaa yksinäisyyteen. Kotihoito huolehtii vain käytännön asioista, eikä keskusteluun ole aikaa. Vanhus­väestö on tottunut selviämään eikä valita vähästä.

• 4. Myös nuorten itsemurhat ovat lisääntyneet. Pitääkö paikkansa, että he eivät välttämättä ymmärrä teon lopullisuutta, mutta vanhukset haluavat oikeasti kuolla?

  Nuori saatattaa päätyä itsemurhaan impulsiivisesti, jos vaikka poika- tai tyttöystävä jättää. Henkinen tuska käy niin suureksi, että siitä on päästävä pois, eikä muori siis välttämättä tahdo kuitenkaan kuolla. Vanhukset todennäköisesti miettivät asiaa pitempään ja tahtovat kuolla.

  Lue myös: Kuka auttaa mielenterveyspotilaiden omaisia?

• 5. Voiko läheinen aavistaa itse­murhaa suunnittelevan aikeita?

  Jos huomaa, että toinen on muuttunut, niin voi suoraan kysyä, mistä se johtuu. Usein itsemurha tulee yllätyksenä.

  Joskus jälkikäteen voidaan havaita varoitusmerkkejä itsemurhaan kuolleen käytöksessä tai puheissa. Kaikkiin itsemurhiin niitä ei kuitenkaan liity.

• 6. Lisääkö lama itsemurhia?

  Kansainvälisten tutkimusten mukaan lama-aikana itsemurhat vähenevät. Ehkä tämä johtuu siitä, että muillakin on hankalaa. Se saattaa vähentää itsesyytöksiä.

  Toisaalta epävarmuus kuormittaa mieltä ja saattaa lisätä itsemurhariskiä.

  Yllättävä tieto: Raha tekeekin onnelliseksi!

• 7. Mitkä konkreettiset toimet voisivat vähentää itsemurhia?

  Tekokeinoihin voidaan puuttua. Lääkkeiden turvallisuuteen pitää kiinnittää huomiota. Suomalaisilla on paljon aseita, ja monesti ne ovat kaikkien perheenjäsenten saatavilla.

  Masennukseen määrätään helposti lääkkeitä, mutta keskusteluavun saaminen on hankalaa. Oikealla hetkellä tarjottu henkinen tuki voi estää itsemurhan, ja henkistä tukea voi antaa kuka tahansa.

  Tuki itsemurhan tehneiden läheisille ja itsemurhaa yrittäneille on myös tärkeää itsemurhien ehkäisyssä. Riskiryhimen seulontaan ja tukeen pitäisi panostaa. 

Asiantuntijana kriisikeskustoimintojen johtaja Outi Ruishalme Suomen Mielenterveysseurasta.